Ero sivun ”Fredrik Cygnaeus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q5614500 siirrettyä kielilinkkiä |
tark, wl, viite |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Fredrik Cygnaeus''' ([[1. huhtikuuta]] [[1807]] [[Hämeenlinna]] – [[7. helmikuuta]] [[1881]] [[Helsinki]]) oli Suomen [[taide]]- ja [[tiede]]-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.peda.net/veraja/posio/lukio/oppiaineet/elina/historia/historia4/kansallinen/cy | Nimeke =Fredrik Cygnaeus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Peda.net | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos | Viitattu = 1.11.2010 | Kieli = }}</ref> Hän valmistui filosofian maisteriksi 1832, toimi opettajana Haminan kadettikoulussa, opettajana ja rehtorina Helsingissä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston historian dosenttina ja viimein estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854-67. Hän oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita. |
'''Fredrik Cygnaeus''' ([[1. huhtikuuta]] [[1807]] [[Hämeenlinna]] – [[7. helmikuuta]] [[1881]] [[Helsinki]]) oli Suomen [[taide]]- ja [[tiede]]-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.peda.net/veraja/posio/lukio/oppiaineet/elina/historia/historia4/kansallinen/cy | Nimeke =Fredrik Cygnaeus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Peda.net | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos | Viitattu = 1.11.2010 | Kieli = }}</ref> Hän valmistui filosofian maisteriksi 1832, toimi opettajana Haminan kadettikoulussa, opettajana ja rehtorina Helsingissä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston historian dosenttina ja viimein estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854-67. Hän oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita. |
||
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa [[Kukanpäivä]]nä [[1848]] isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”. |
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa [[Kukanpäivä]]nä [[1848]] isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”. Kirjailijan eläessä hän oli yksi [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] tärkeimmistä ymmärtäjistä ja puolustajista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/images/pdf/kivi_ja_ahlqvist_perttula.pdf | Nimeke = Kivi ja Ahlqvist | Tekijä = Irma Perttula | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.7.2013 | Kieli = }}</ref> |
||
Cygnaeuksella oli [[huvila]] Helsingin [[Kaivopuisto]]ssa joka on nykyään museo, [[Cygnaeuksen galleria]]. Suomen kulttuurielämän viimeiseksi romantikoksi sanottu Cygnaeus esiintyi värikkäästi eikä koskaan mennyt naimisiin. |
Cygnaeuksella oli [[huvila]] Helsingin [[Kaivopuisto]]ssa joka on nykyään museo, [[Cygnaeuksen galleria]]. Suomen kulttuurielämän viimeiseksi romantikoksi sanottu Cygnaeus esiintyi värikkäästi eikä koskaan mennyt naimisiin. |
Versio 11. heinäkuuta 2013 kello 09.11
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.[1] Hän valmistui filosofian maisteriksi 1832, toimi opettajana Haminan kadettikoulussa, opettajana ja rehtorina Helsingissä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston historian dosenttina ja viimein estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854-67. Hän oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita.
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa Kukanpäivänä 1848 isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”. Kirjailijan eläessä hän oli yksi Aleksis Kiven tärkeimmistä ymmärtäjistä ja puolustajista.[2]
Cygnaeuksella oli huvila Helsingin Kaivopuistossa joka on nykyään museo, Cygnaeuksen galleria. Suomen kulttuurielämän viimeiseksi romantikoksi sanottu Cygnaeus esiintyi värikkäästi eikä koskaan mennyt naimisiin.
Teokset
- Jääkynttilät, Ströskrift I (1837), runoa ja proosaa.
- Höstispiggarna (1841), runoja.
- Johan Jacob Nervander (1848).
- Skaldestycken (1851–1857, useita osia, sisältää mm. aatedraamat Claes Flemings tider ja Hertig Johans ungdomsdrömmar).
- Det tragiska elementet i Kalevala (1853), tutkielma. (suom. Kalevalan traagillinen aines, 1907)
- Erik XIV som dramatisk karakter (1853), tutkielma.
- Om Fänrik Ståls sägner (1862), tutkielma.
- Teckningar ur Frans Michaël Franzens lefnad vid åminnelsefesten den 9 februari 1872 i Finska Universitetets högtidssal (1872), elämäkertateos F. M. Franzénista.
- Om Johan Ludvig Runeberg (1873), tutkielma.
- Samalade arbeten (1881–1892).
- Kirjoituksia kirjallisuudesta 1837–1873, suom. ja toim. Martti Berger, Edizioni Artemisia, 2008.
Lähteet
- Lassila, Pertti: "Suuren puhujan unohtuneet kirjoitukset", Helsingin Sanomat 1.4.2008, s. C2.
Viitteet
- ↑ Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Irma Perttula: Kivi ja Ahlqvist (pdf) aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi. Viitattu 11.7.2013.
Aiheesta muualla
- Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
- Sydänystävyys Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 1.11.2010.
- Matti Klinge: Cygnaeus, Fredrik (1807 - 1881)(maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.