Ero sivun ”Ferdinand Öhman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
muotoilua+lisäystä
Rivi 1: Rivi 1:
'''Karl Ferdinand Öhman''' (etunimi esiintyy myös muodossa Ferdinant, [[26. maaliskuuta]] [[1831]] [[Hamina]] – [[5. elokuuta]] [[1907]] [[Helsinki]]) oli suomalainen arkkitehti. Haminassa ja Viipurissa koulua käynyt Öhman opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja Münchenin polyteknillisessa opistossa. Hän oli vuodesta 1857 vuoteen 1907 [[Rakennushallitus|Rakennushallituksen]] edeltäjien ''Yleisten rakennusten intendentinkonttorin'' ja ''Yleisten rakennusten ylihallituksen'' palveluksessa eri viroissa. Hän aloitti työuransa Kuopiossa 1857<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=17040 | Nimeke = Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 27.5.2013 }}</ref> ja oli siellä lääninarkkitehtina vuosina 1862–1894. Sen jälkeen hän siirtyi Uudenmaan lääninrakennuskonttorin johtajaksi Helsinkiin, jossa virassa hän oli uransa loppuun asti.<ref>Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.79</ref>
'''Karl Ferdinand Öhman''' (sukunimi myös muodossa '''Öhmann''', etunimi myös muodossa '''Ferdinant''', [[26. maaliskuuta]] [[1831]] [[Hamina]] – [[5. elokuuta]] [[1907]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[arkkitehti]]. Haminassa ja [[Viipuri]]ssa koulua käynyt Öhman opiskeli [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taideakatemiassa]] ja [[Technische Universität München|Münchenin polyteknillisessa opistossa]]. Hän oli vuodesta 1857 vuoteen 1907 [[Rakennushallitus|Rakennushallituksen]] edeltäjien, ''Yleisten rakennusten intendentinkonttorin'' ja ''Yleisten rakennusten ylihallituksen'' palveluksessa eri viroissa. Öhman aloitti työuransa [[Kuopio]]ssa 1857<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=17040 | Nimeke = Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 27.5.2013 }}</ref> ja toimi siellä lääninarkkitehtina vuosina 1862–1894. Sen jälkeen hän siirtyi Uudenmaan lääninrakennuskonttorin johtajaksi Helsinkiin, jossa virassa hän oli uransa loppuun asti.<ref>Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.79</ref>


== Suunnittelutöitä ==
== Suunnittelutöitä ==
=== Muistomerkki ===
[[Tiedosto:Runeberg grave memorial 1.jpg|thumb|250px|Runebergien hautamuistomerkki (1888) Porvoon Näsinmäen hautausmaalla.]]
[[Tiedosto:Runeberg grave memorial 1.jpg|thumb|250px|Runebergien hautamuistomerkki (1888) Porvoon Näsinmäen hautausmaalla.]]
Ferdinand Öhman suunnitteli lääninarkkitehtina muun muassa puukirkkoja ja muita julkisia rakennuksia silloisen [[Kuopion lääni]]n alueelle. Hän teki myös asemakaavoja.
⚫
*Johan Ludvig Runebergin hautamuistomerkki, Porvoo, 1888. Suunnittelukilpailun voittanut työ.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.runeberg.net/fin/c_2_5.html | Nimeke = Porvoo | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Svenska Litteratursallskapet i Finland rf| Viitattu = 27.5.2013 }}</ref>

⚫
Vuonna 1879 järjestettiin kansallisrunoilija [[Johan Ludvig Runeberg]]in hautamuistomerkin rakentamiseksi pohjoismainen suunnittelukilpailu, jonka Öhman voitti. Muistomerkki paljastettiin [[Porvoo]]ssa [[6. toukokuuta]] [[1888]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.runeberg.net/fin/c_2_5.html | Nimeke = Porvoo | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Svenska Litteratursallskapet i Finland rf| Viitattu = 27.5.2013 }}</ref>


=== Rakennuksia ===
=== Rakennuksia ===
*[[Suonenjoen kirkko]], 1865<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = 170 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pohjois-Savon liitto | Tunniste = | www = http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/liitetiedostot/Maakuntakaavoitus/PSMK/Selvitykset/kulttuuri_kunnittain/Suonenjoki.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>
*[[Suonenjoen kirkko]] (1865)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = 170 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pohjois-Savon liitto | Tunniste = | www = http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/liitetiedostot/Maakuntakaavoitus/PSMK/Selvitykset/kulttuuri_kunnittain/Suonenjoki.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>
*Jäppilän kirkko, Pieksämäki, 1872<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pieksamaenseurakunta.fi/15-muut-kirkot | Nimeke = Seurakunnan muut kirkot | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Pieksämäen seurakunta | Viitattu = 27.5.2013 }}</ref>
*Jäppilän kirkko, Pieksämäki (1872)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pieksamaenseurakunta.fi/15-muut-kirkot | Nimeke = Seurakunnan muut kirkot | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Pieksämäen seurakunta | Viitattu = 27.5.2013 }}</ref>
*[[Kuopion Lyseon lukio|Kuopion lyseon laajennus]], 1874–1875
*[[Kuopion Lyseon lukio|Kuopion lyseon laajennus]] (1874–1875)
*Kuusjärven kirkko, Outokumpu, 1878<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_rake_historia_list.aspx?RAKE_ID=305188 | Nimeke = Kuusjärven kirkko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 27.5.2013 }}</ref>
*Kuusjärven kirkko, Outokumpu (1878)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_rake_historia_list.aspx?RAKE_ID=305188 | Nimeke = Kuusjärven kirkko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 27.5.2013 }}</ref>
*Kuopion satamakonttori, 1879. Entinen vaakahuone.<ref>Kuopion kulttuuriympäristö, s.40</ref>
*Kuopion satamakonttori (1879), entinen vaakahuone<ref>Kuopion kulttuuriympäristö, s.40</ref>
*Kuopion Klubin rakennus, 1880. Entinen asuinrakennus, Öhmanin omassa käytössä.<ref>Kuopion kulttuuriympäristö, s.28</ref>
*Kuopion Klubin rakennus (1880), entinen asuinrakennus, Öhmanin itselleen suunnittelema<ref>Kuopion kulttuuriympäristö, s.28</ref>
*Polvijärven evankelis-luterilainen kirkko, 1881<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.polvijarvenseurakunta.fi/jupgrade/index.php/toimitilat | Nimeke = Polvijärven Ev.lut seurakunnan kirkko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Polvijärven seurakunta | Viitattu = 27.5.2013 }}</ref>
*Polvijärven evankelis-luterilainen kirkko (1881)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.polvijarvenseurakunta.fi/jupgrade/index.php/toimitilat | Nimeke = Polvijärven Ev.lut seurakunnan kirkko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Polvijärven seurakunta | Viitattu = 27.5.2013 }}</ref>
*Vehmasmäen koulu, Kuopio, 1884<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 91 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 952-5188-61-2 | www = http://psl.ip-finland.com/fi/psl/tietopalvelu/julkaisut/KultU_painoon_0712.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>
*Vehmasmäen koulu, Kuopio (1884)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 91 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 952-5188-61-2 | www = http://psl.ip-finland.com/fi/psl/tietopalvelu/julkaisut/KultU_painoon_0712.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>


=== Asemakaavoja ja muita suunnitelmia ===
=== Asemakaavoja ja muita suunnitelmia ===
*Joensuun asemakaava, 1867<ref>Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.14</ref>
*Joensuun asemakaava (1867)<ref>Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.14</ref>
*Nurmeksen kauppalan asemakaavaehdotus, 1876<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vuorela, Venla | Nimeke = Vanhan talon henki: neuvoja vanhojen puurakennusten hoitoon | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry | Tunniste = ISBN 978-952-92-5958-8 | www = http://www.vanhakauppala.fi/userfiles/file/vanhan_talon_henki_web.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>
*Nurmeksen kauppalan asemakaavaehdotus (1876)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vuorela, Venla | Nimeke = Vanhan talon henki: neuvoja vanhojen puurakennusten hoitoon | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry | Tunniste = ISBN 978-952-92-5958-8 | www = http://www.vanhakauppala.fi/userfiles/file/vanhan_talon_henki_web.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>
*Leppävaaraan perustettavan huvilakaupungin suunnittelua, 1898<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harvia, Yrjö | Nimeke = Helsingin esikaupunkiliitosselvitys, päämietintö | Vuosi = 1936 | Luku = | Sivu = 62 | Selite = 1. nide | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Tunniste = | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_esikaupunkiliitos/pdf/esikaupunkiliitos_paamietinto.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>
*Leppävaaraan perustettavan huvilakaupungin suunnittelua (1898)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harvia, Yrjö | Nimeke = Helsingin esikaupunkiliitosselvitys, päämietintö | Vuosi = 1936 | Luku = | Sivu = 62 | Selite = 1. nide | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Tunniste = | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_esikaupunkiliitos/pdf/esikaupunkiliitos_paamietinto.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 28. toukokuuta 2013 kello 02.39

Karl Ferdinand Öhman (sukunimi myös muodossa Öhmann, etunimi myös muodossa Ferdinant, 26. maaliskuuta 1831 Hamina – 5. elokuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Haminassa ja Viipurissa koulua käynyt Öhman opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja Münchenin polyteknillisessa opistossa. Hän oli vuodesta 1857 vuoteen 1907 Rakennushallituksen edeltäjien, Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ja Yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa eri viroissa. Öhman aloitti työuransa Kuopiossa 1857[1] ja toimi siellä lääninarkkitehtina vuosina 1862–1894. Sen jälkeen hän siirtyi Uudenmaan lääninrakennuskonttorin johtajaksi Helsinkiin, jossa virassa hän oli uransa loppuun asti.[2]

Suunnittelutöitä

Runebergien hautamuistomerkki (1888) Porvoon Näsinmäen hautausmaalla.

Ferdinand Öhman suunnitteli lääninarkkitehtina muun muassa puukirkkoja ja muita julkisia rakennuksia silloisen Kuopion läänin alueelle. Hän teki myös asemakaavoja.

Vuonna 1879 järjestettiin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin hautamuistomerkin rakentamiseksi pohjoismainen suunnittelukilpailu, jonka Öhman voitti. Muistomerkki paljastettiin Porvoossa 6. toukokuuta 1888.[3]

Rakennuksia

  • Suonenjoen kirkko (1865)[4]
  • Jäppilän kirkko, Pieksämäki (1872)[5]
  • Kuopion lyseon laajennus (1874–1875)
  • Kuusjärven kirkko, Outokumpu (1878)[6]
  • Kuopion satamakonttori (1879), entinen vaakahuone[7]
  • Kuopion Klubin rakennus (1880), entinen asuinrakennus, Öhmanin itselleen suunnittelema[8]
  • Polvijärven evankelis-luterilainen kirkko (1881)[9]
  • Vehmasmäen koulu, Kuopio (1884)[10]

Asemakaavoja ja muita suunnitelmia

  • Joensuun asemakaava (1867)[11]
  • Nurmeksen kauppalan asemakaavaehdotus (1876)[12]
  • Leppävaaraan perustettavan huvilakaupungin suunnittelua (1898)[13]

Lähteet

  • Kuopion kulttuuriympäristö, Strategia ja hoito-ohjeet. Kuopion kaupunki. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  • Piiparinen, Pekka: Kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys. Joensuun keskustan osayleiskaava. Joensuun kaupunki, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).

Viitteet

  1. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 27.5.2013.
  2. ↑ Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.79
  3. ↑ Porvoo Svenska Litteratursallskapet i Finland rf. Viitattu 27.5.2013.
  4. ↑ Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, s. 170. Pohjois-Savon liitto, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  5. ↑ Seurakunnan muut kirkot Pieksämäen seurakunta. Viitattu 27.5.2013.
  6. ↑ Kuusjärven kirkko Museovirasto. Viitattu 27.5.2013.
  7. ↑ Kuopion kulttuuriympäristö, s.40
  8. ↑ Kuopion kulttuuriympäristö, s.28
  9. ↑ Polvijärven Ev.lut seurakunnan kirkko Polvijärven seurakunta. Viitattu 27.5.2013.
  10. ↑ Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten, s. 91. , 2006. ISBN 952-5188-61-2. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  11. ↑ Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.14
  12. ↑ Vuorela, Venla: Vanhan talon henki: neuvoja vanhojen puurakennusten hoitoon. Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry, 2009. ISBN 978-952-92-5958-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  13. ↑ Harvia, Yrjö: Helsingin esikaupunkiliitosselvitys, päämietintö, s. 62. 1. nide. Helsingin kaupunki, 1936. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ferdinand_Öhman&oldid=13286361”