Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Maitovalas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 91.157.186.64 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
{{Tämä artikkeli| kertoo valaslajista, sanan "beluga" muita merkityksiä on lueteltu erillisellä [[beluga|täsmennyssivulla]].}}
{{Tämä artikkeli| kertoo valaslajista, sanan "beluga" muita merkityksiä on lueteltu erillisellä [[beluga|täsmennyssivulla]].}}
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Maitovalas
| nimi = Munapää
| kuva = Belugawhale MMC.jpg
| kuva = Belugawhale MMC.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti =
Rivi 8: Rivi 8:
| iucn = 6335
| iucn = 6335
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| kunta = [[Maitovoimaa]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| pääjakso = [[mitä ihmettä]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| lahko = [[Valaat]] ''Cetacea''
| lahko = [[särkikalat]] ''Cetacea''
| alalahko = [[Hammasvalaat]] ''Odontoceti''
| alalahko = [[tappaja]] ''Odontoceti''
| heimo = [[Sarvivalaat]] ''Monodontidae''
| heimo = [[yksisarviset]] ''Monodontidae''
| suku = Maitovalaat<br>'''''Delphinapterus'''''
| suku = Munapäät<br>'''''Delphinapterus'''''
| suku_auktori = [[Bernard Germain de Lacépède|Lacépède]], 1804
| suku_auktori = [[Bernard Germain de Lacépède|Lacépède]], 1804
| laji = ''leucas''
| laji = ''jou valas''
| kaksiosainen = Delphinapterus leucas
| kaksiosainen = Delphinapterus leucas
| kaksiosainen_auktori = ([[Peter Simon Pallas|Pallas]], 1776)
| kaksiosainen_auktori = ([[Peter Simon Pallas|Pallas]], 1776)

Versio 15. toukokuuta 2013 kello 14.18

Tämä artikkeli kertoo valaslajista, sanan "beluga" muita merkityksiä on lueteltu erillisellä täsmennyssivulla.
Munapää
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Maitovoimaa Animalia
Pääjakso: mitä ihmettä Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: särkikalat Cetacea
Alalahko: tappaja Odontoceti
Heimo: yksisarviset Monodontidae
Suku: Munapäät
Delphinapterus
Lacépède, 1804
Laji: jou valas
Kaksiosainen nimi

Delphinapterus leucas
(Pallas, 1776)

Maitovalaan levinneisyys
Maitovalaan levinneisyys
Katso myös

  Maitovalas Wikispeciesissä
  Maitovalas Commonsissa

Maitovalaan koko suhteessa ihmiseen.

Maitovalas eli beluga (Delphinapterus leucas) on toinen sarvivalaiden heimon kahdesta lajista, ja sukunsa ainoa.

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että nimitys "beluga" vahvistettaisiin tämän lajin ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.[2]

Ulkonäkö

Maitovalas on keskikokoinen valas, se kasvaa 4–6-metriseksi ja painaa 1–1,3 tonnia.[3] Useimmat yksilöt jäävät kuitenkin vain kolmen metrin mittaisiksi.[4] Sillä on suhteellisen lyhyt kuono ja vähän hampaita. Ylä- ja alaleuassa on kummallakin puolella 8–10 vahvaa, lyhyttä, kartion muotoista hammasta. Valaan selkäevä on surkastunut miltei pois näkyvistä,[3] ja rintaevätkin ovat suhteellisen pienet. Sillä on selkeästi erottuvassa kaulassaan hyvin joustavat selkänikamat ja niskalihakset, jonka ansiosta se kykenee kääntelemään päätään liikuttamatta koko kehoaan, toisin kuin esimerkiksi pullokuonodelfiini. Vaikka täysikasvuinen maitovalas onkin valkoinen, poikanen on syntyessään maksanruskea ja muuttuu kasvaessaan tummanharmaaksi.[3] Valkoisen värinsä se saa viimeistään noin kuusivuotiaana.[3]

Levinneisyys

Maitovalaita tavataan pääasiassa Pohjoisella Jäämerellä, joskus kuitenkin lämpimilläkin vesillä, Pohjois-Amerikan itärannikolla ja Japanin edustalla.[1] Ne voivat toisinaan nousta jokiinkin.[4]

Maitovalaita on vieraillut useita kertoja myös Suomen aluevesillä, sekä Suomen- että Pohjanlahdessa.[4][3] Kirjattuja havaintoja on 1860-luvulta lähtien sekä yksinäisistä valaista että usean yksilön parvista.[3] Toistaiseksi viimeisin Suomen vesillä poikennut maitovalas nähtiin Perämerellä, Hailuodon edustalla kesällä 1986.[3]

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on arvioinut maitovalaan lajina silmälläpidettäväksi.[1] Alaskan Cook Inletissä elävä populaatio on kuitenkin äärimmäisen uhanalainen.[5]

Elintavat

Käyttäytyminen

Maitovalaat ovat laumaeläimiä. Naaraiden parvissa on tyypillisesti kymmenkunta jäsentä: johtava vanha emovalas eli matriarkka ja sen eri ikäisiä jälkeläisiä.[3] Urokset elävät usein omissa 3–15-päisissä ryhmissään.[3]

Maitovalasta kutsutaan joskus ”merten kanarialinnuksi” sen erikoisen ja monipuolisen ääntelyn vuoksi.[3] Ääntely on hyvin voimakasta ja kuuluu vedenpinnan yläpuolellekin.[3] Valaiden keskiäisen kommunikoinnin lisäksi ääniä käytetään kaikuluotaamiseen ja jäässä olevien hengitysreikien etsimiseen.[3] Myös pelkkä maitovalaan hengitys aiheuttaa visertävän äänen.[4]

Ravinto

Maitovalaat syövät ennen kaikkea kalaa, mutta myös erilaisia meren selkärangattomia.[3] Ne saalistavat yleensä rannikkovesissä.[3]

Lisääntyminen

Maitovalasnaaras synnyttää huhtikuun tienoilla.[4] Poikanen on syntyessään tumma ja saa aikuisiän vaalean värinsä vasta muutaman vuoden ikäisenä[3].

Maitovalaan ja sarvivalaan on todettu voivan risteytyä keskenään luonnonoloissakin.[1]

Lähteet

  1. a b c d Delphinapterus leucas IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 20.12.2011.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o Haukkovaara, Olli, 1997: Suomen ja pohjoisen Itämeren valaat, ver. 2.0. Nisäkäsverkko-postituslista ja uutisryhmä, 7.4.1997. URL: http://www.metla.fi/org/snis/suomen.valaat.html#delpleuc. Luettu 6.1.2011
  4. a b c d e Nuorteva, Pekka; Henttonen, Heikki: Eläimiä värikuvina: Nisäkkäät, matelijat, sammakkoeläimet, s. 114. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 951-0-13603-4.
  5. Delphinapterus leucas (Cook Inlet subpopulation) IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA