Ero sivun ”Santeri Ivalo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q4200624 siirrettyä kielilinkkiä
Velma (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 52: Rivi 52:


{{DEFAULTSORT:Ivalo, Santeri}}
{{DEFAULTSORT:Ivalo, Santeri}}
[[Luokka:Historiallisten romaanien kirjoittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset historiallisten romaanien kirjoittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet]]
[[Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet]]
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]]
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]]

Versio 21. maaliskuuta 2013 kello 08.31

Santeri Ivalo (vuoteen 1907 Herman Alexander Ingman, 9. kesäkuuta 1866, Sodankylä25. tammikuuta 1937, Helsinki) oli kirjailija ja lehtimies. Ivalo toimi Päivälehden toimittajana vuosina 18901900 ja päätoimittajana vuosina 19001904. Päivälehden toiminta lakkautettiin 1904 ja tilalle tuli Helsingin Sanomat, jonka toimitukseen Ivalo kuului kuolemaansa saakka.

Ivalo oli porvarissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä 1904-1906. Ivalo kuului myös useisiin lautakuntiin ja liittoihin ja oli muun muassa Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja, Kansallisteatterin johtokunnan, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen sekä Sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja. Santeri Ivalo oli Kyösti Wilkunan tavoin aikansa tunnettu historiallisten romaanien kirjoittaja. Juho Vesainen, Aikansa lapsipuoli, Viipurin pamaus ja Kreivin aikaan edustavat hänen keskeistä tuotantoaan. Ivalo sai professorin arvon vuonna 1936.

Santeri Ivalo oli naimisissa Ellinor Wikströmin kanssa. Heidän poikansa oli suurlähettiläs Asko Ivalo. Pääministeri ja arkkipiispa Lauri Ingman oli Santeri Ivalon serkku.

Teokset

  • Hellaassa (1890)
  • Tutkimuksia Pohjois-Suomen historiasta 1595–1635 (1891)
  • Iltapuhteeksi I (1891)
  • Reservikasarmista (1892)
  • Tuokiokuvia matkan varrelta (1892)
  • Juho Vesainen (1894)
  • Kaarle IX:n Jäämeren politiikka I-II (1894–95)
  • Iltapuhteeksi II (1895)
  • Aikansa lapsipuoli (1895)
  • Fridtjof Nansen, elämäkerta ja retket (1896)
  • Anna Fleming (1898)
  • Margareta (1898)
  • Kustaa Maunu Armfelt (1900)
  • Lahjoitusmailla (1900)
  • Tuomas Piispa (1901)
  • Kustaa Eerikinpoika (1903)
  • Saaristosta (1903)
  • Onnen aalloilla (1904)
  • Suomen sota 1808–09 (1907)
  • Orivarsat (1908)
  • Erämaan taistelu (1909)
  • Viipurin pamaus (1911)
  • Pietari Särkilahti (1913)
  • Vienan vallan taittuessa (1914)
  • Wanhan partiomiehen unelma (1917)
  • Kuningas Suomessa (1919)
  • Erämaan nuijamiehet (1922)
  • Kirveskansan tulo (1923)
  • Juho Vesainen (näytelmä, 1923)
  • Menneen ajan kuvia (1924)
  • Kreivin aikaan (1926)
  • Annikki, piispa ja kesti (1927)
  • Hellettä (1930)
  • Alkutaival (1932)
  • Suomalaisia sankareita : historiallisia kertomuksia Santeri Ivalo & Kyösti Wilkuna, Kirja Oy (uusintapainos WSOY)

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: