Ero sivun ”Oksaalihappo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi: eu:Azido oxaliko |
|||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
[[Luokka:Dikarboksyylihapot]] |
[[Luokka:Dikarboksyylihapot]] |
||
[[id:Asam oksalat]] |
|||
[[be:Шчаўевая кіслата]] |
|||
[[be-x-old:Шчаўевая кісьля]] |
|||
[[bg:Оксалова киселина]] |
|||
[[ca:Àcid oxàlic]] |
|||
[[cs:Kyselina šťavelová]] |
|||
[[cy:Asid ocsalig]] |
|||
[[da:Oxalsyre]] |
|||
[[de:Oxalsäure]] |
|||
[[el:Αιθανοδιικό οξύ]] |
|||
[[en:Oxalic acid]] |
|||
[[es:Ácido oxálico]] |
|||
[[eu:Azido oxaliko]] |
[[eu:Azido oxaliko]] |
||
[[fa:اکسالیک اسید]] |
|||
[[fr:Acide oxalique]] |
|||
[[ga:Aigéad ocsalach]] |
|||
[[ko:옥살산]] |
|||
[[hi:ऑक्सैलिक अम्ल]] |
|||
[[hr:Oksalna kiselina]] |
|||
[[is:Oxalsýra]] |
|||
[[it:Acido ossalico]] |
|||
[[he:חומצה אוקסלית]] |
|||
[[la:Acidum oxalicum]] |
|||
[[lv:Skābeņskābe]] |
|||
[[lt:Oksalo rūgštis]] |
|||
[[hu:Oxálsav]] |
|||
[[nl:Oxaalzuur]] |
|||
[[ja:シュウ酸]] |
|||
[[no:Oksalsyre]] |
|||
[[nn:Oksalsyre]] |
|||
[[pl:Kwas szczawiowy]] |
|||
[[pt:Ácido oxálico]] |
|||
[[ro:Acid oxalic]] |
|||
[[ru:Щавелевая кислота]] |
|||
[[sk:Kyselina etándiová]] |
|||
[[sr:Oksalna kiselina]] |
|||
[[sv:Oxalsyra]] |
|||
[[th:กรดออกซาลิก]] |
|||
[[vi:Axit oxalic]] |
|||
[[uk:Щавелева кислота]] |
|||
[[zh:草酸]] |
|||
Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 06.52
| Oksaalihappo | |
|---|---|
[[Tiedosto: |275px|]] |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Etaanidihappo |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | OC(=O)C(O)=O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H2O4 |
| Moolimassa | 90,04 g/mol |
| Sulamispiste | 189,5 °C (hajoaa) |
| Kiehumispiste | 157 °C (sublimoituu) |
| Tiheys | 1,900 |
| Liukoisuus veteen | 95,1 g/l veteen (20 °C) |
Oksaalihappo, (COOH)2, systemaattiselta nimeltään etaanidihappo, on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo. Oksaalihapon CAS-numero on 144-62-7. Se on eräs voimakkaimmista orgaanisista hapoista. Sen anionit, suolat ja esterit ovat nimeltään oksalaatteja. Oksaalihappo on nimetty Oxalis-kasvisuvun mukaan.
Oksaalihappo on lievä toksiini, joka ärsyttää suolen seinämiä. Sitä on monissa kasveissa, esimerkiksi pinaatissa, raparperissa, punajuuressa ja ketunleivässä. Elimistöön joutunut glykoli muuttuu vähitellen oksaalihapoksi. Oksaalihappo sitoo kalsiumia kalsiumoksalaatiksi, mikä rasittaa munuaisia ja voi aiheuttaa munuaiskiviä.
Oksaalihappoa käytetään muun muassa ruosteen poistamisessa ja valkaisuaineena sekä valokuvauksessa sävytykseen mm. platina- ja palladiumsävytyksessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää puretusaineena värjättäessä tekstiilejä kasviväreillä. Veneilijät käyttävät oksaalihappoa gelcoatin puhdistamiseen varsinkin veneen vesirajassa, johon helposti muodostuu kellertävä raita varsinkin pidettäessä venettä kaupunkien lähistöllä olevissa venesatamissa. Sekoitussuhteena pidetään yleensä noin 10 %, eli 1 litra jauhetta 9 litraan vettä.lähde?
Vesiliuoksesta kiteytetyssä oksaalihapossa on kaksi kidevesimolekyyliä kaavayksikköä kohden: (COOH)2 · 2H2O. Tämän yhdisteen sulamispiste on noin 102 °C.
Laboratoriossa oksaalihapon määrä voidaan selvittää titraamalla kaliumpermanganaatilla, joka hapettaa oksaalihapon ja oksalaatti-ionit vedeksi ja hiilidioksidiksi. Toisaalta näin voidaan selvittää kaliumpermanganaattiliuoksen pitoisuus.
Oksaalihappoa tuotetaan teollisesti natriumformiaatista. Natriumformiaatti taas valmistetaan natriumhydroksidin ja hiilimonoksidin välisessä reaktiossa:
- CO + NaOH → HCOONa
- 2 HCOONa → (COONa)2 + H2.
Aiheesta muualla
- Oksaalihapon kansainvälinen kemikaalikortti
- Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Oksaalihappo
- Liber Herbarum II: Luettelo oksaalihappoa sisältävistä kasveista
- Human Metabolome Database: Oxalic acid (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Oxalic Acid (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Oxalic acid (englanniksi)