Ero sivun ”Sirkka Sari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Turhaa triviaa poistettu; mitä väliä sillä on syntyikö sirkka sari samana päivänä kuin sirkka sipilä?
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Sirkka Sari''' (oik. '''Sirkka Linnea Jahnsson''', [[1. toukokuuta]] [[1920]] [[Raivola]], [[Kivennapa]] – [[30. heinäkuuta]] [[1939]] [[Aulanko]], [[Hämeenlinna]]) oli [[suomalainen]] [[näyttelijä]]. Hän oli yksi ohjaaja [[Valentin Vaala]]n valkokangaslöydöistä. Lupaava ura katkesi tapaturmaiseen kuolemaan. Sari näytteli kaikkiaan kolmessa elokuvassa, jokaisessa hänellä oli naispääosa.
'''Sirkka Sari''' (oik. '''Sirkka Linnea Jahnsson''', [[1. toukokuuta]] [[1920]] [[Raivola]], [[Kivennapa]] – [[30. heinäkuuta]] [[1939]] [[Aulanko]], [[Hämeenlinna]]) oli [[suomalainen]] [[näyttelijä]]. Hän oli yksi ohjaaja [[Valentin Vaala]]n valkokangaslöydöistä. Lupaava ura katkesi tapaturmaiseen kuolemaan. Sari näytteli kaikkiaan kolmessa elokuvassa, jokaisessa hänellä oli naispääosa. Näyttelijä [[Sirkka Sipilä]] syntyi samana päivänä kuin Sirkka Sari.


==Elämä ja ura==
==Elämä ja ura==

Versio 31. joulukuuta 2012 kello 13.57

Sirkka Sari (oik. Sirkka Linnea Jahnsson, 1. toukokuuta 1920 Raivola, Kivennapa – 30. heinäkuuta 1939 Aulanko, Hämeenlinna) oli suomalainen näyttelijä. Hän oli yksi ohjaaja Valentin Vaalan valkokangaslöydöistä. Lupaava ura katkesi tapaturmaiseen kuolemaan. Sari näytteli kaikkiaan kolmessa elokuvassa, jokaisessa hänellä oli naispääosa. Näyttelijä Sirkka Sipilä syntyi samana päivänä kuin Sirkka Sari.

Elämä ja ura

Lapsuus ja nuoruus

Sirkka Sarin vanhemmat olivat metsänvartija Ernst Jahnsson ja Anna Jahnsson. Ernst Jahnsson oli kuulu karjalaisten kaskujen kerrontataidostaan, lisäksi mies harrasti novellien ja satujen kirjoittamista. Anna Jahnsson oli kiinnostunut musiikista. Sirkka Sarilla oli sisarukset Terttu, Anneli ja Erkki. Perheen viides lapsi oli edesmennyt varhaislapsuudessaan. Jahnssonit muuttivat Kivennavalta Perkjärvelle, missä heillä oli työsuhdeasunto. Sirkka Sari oli pienestä pitäen urheilullinen. Luonteeltaan hän oli iloisen reipas ja taipuvainen uhkarohkeuteen. Hänen opinahjonsa oli Terijoen yhteiskoulu ja hän oli luokkansa kauneuskuningatar.[1]

Elokuvaura

Keskikoulun jälkeen Sirkka Sarilla oli työpaikka rohdoskaupassa Viipurin Kaupunginteatterin kupeessa. Teatterin työntekijät olivat kaupan vakioasiakkaita ja ehdottivat Sarille tuon tuostakin elokuvanäyttelijäksi pyrkimistä. Karjalaistytöllä ei ollut filmitähtihaaveita ja hän suhtautui teatterilaisten ehdotuksiin huumorilla. Tieto viipurilaisen kemikaliokaupan myyjän kauneudesta kiiri myös elokuvaohjaaja Valentin Vaalan korviin. Vaala oli Viipurissa etsimässä näyttelijöitä suunnitteilla olevaan Niskavuoren naiset -elokuvaansa. Kaupunginteatterista ei sopivia henkilöitä löytynyt. Laulaja Thure Bahne kertoi Vaalalle kemikalioliikkeen kaunottaresta – Vaala halusi Sarin ensinäkemältä ja Sari suostui. Taiteilijanimi Sirkka Sari oli niin ikään Vaalan idea. Aikalaiskriitikot arvioivat Sarin suoriutumisen vaativasta Ilona Ahlgrenin roolista kohtalaiseksi; hänen replikointiaan pidettiin tosin kankeana, mutta liikkumistaan luonnollisen vapaana.[2]

Vuonna 1938 Sirkka Sarilla oli naispääosa epookkielokuvassa Sysmäläinen. Brita Ekestubben osa oli fyysisesti vaativa, joten se sopi erinomaisesti Sarille. Kriitikot moittivat edelleen hänen replikointiaan kömpelöksi, mutta kokonaisuutena roolisuoritus arvioitiin onnistuneeksi. Alkuvuodesta 1939 Sari toimi sijaisnäyttelijänä elokuvassa Vihreä kulta, hän suoritti vaativimmat hiihtokohtaukset elokuvan tähden Hanna Tainin puolesta. Kesällä 1939 Sarilla oli pääosa Vaalan elokuvassa Rikas tyttö. Elokuvan ensi-ilta oli Sarin kuoleman jälkeen, eivätkä kriitikot juuri arvioineet hänen suoritustaan taiteelliselta kannalta, vaan keskittyivät surunvalitteluihin.[3]

Yksityiselämä

Sirkka Sari kihlautui toukokuussa 1938 luutnantti Teemu Linnalan kanssa. Sari ja Linnala olivat tutustuneet kolmisen vuotta aiemmin. He tapasivat toisensa viimeisen kerran kesäkuussa 1939; tuolloin he sopivat hääpäiväkseen maanantain 16. lokakuuta 1939.[4] Sirkka Sari menehtyi heinäkuun 1939 viimeisenä sunnuntaina.

Kuolema

Sirkka Sari sai surmansa tapaturmaisesti Hotelli Aulangolla[5] Vaalan elokuvan Rikas tyttö valmistumiseen liittyvässä juhlinnassa. Sari oli ehdottanut Hauholla majailevalle kuvausryhmälle juhlaillan viettoa Aulangolla. Eräässä vaiheessa hän halusi piipahtaa ulkona kavaljeerinsa Jaakko Saulin kanssa. Sulhanen Linnala oli leirillä Perkjärven lähistöllä, ja oli keskustellut puhelimitse morsiamensa kanssa tämän kuolinpäivän aamuna. Sari ja Sauli menivät hotellin kattoterassille, jossa Sari putosi näköalatasanteeksi luulemansa savupiipun kautta lämmityskeskukseen. Sarin perässä huipulle kiivennyt Sauli ei nähnyt putoamista vaan ainoastaan sen, että näyttelijätär oli kadonnut jonnekin. Sarin ruumis löydettiin lämmityskeskuksen tuhkanpoistouunista, ja häntä yritettiin elvyttää, mutta kymmenen minuutin kuluttua paikalle saapunut lääkäri totesi hänet kuolleeksi. Suursodan uhatessa yhteiskunnallinen ilmapiiri oli muuttunut vainoharhaiseksi, ja myös Sarin kuolemaan liitettiin perättömiä huhuja. Lehdistö kirjoitti nuoren kaunottaren poismenosta vuolaasti. Mukaan mahtui myös skandaalinhakuisia vihjailuja itsemurhasta ja murhasta – taustalla olivat useisiin julkisuuden henkilöihin liitetyt valheelliset vakoojajuorut.[6]

Sirkka Sari haudattiin Muolaan Perkjärven hautausmaalle Karjalankannakselle lauantaina 5. elokuuta. Hautajaiset olivat merkkitapahtuma, saattoväkeä riitti parin kilometrin verran.[7] Perkjärven kirkko ja hautausmaa tuhottiin talvisodan aikana täydellisesti, ja Suomen valtio luovutti alueen Moskovan rauhassa 1940 Neuvostoliitolle. 1990-luvulla Perkjärvelle tehtyjen kotiseuturetkien yhteydessä Sirkka Sarin hautapaikkaa on etsitty, mutta toistaiseksi sitä ei ole pystytty paikallistamaan.

Filmografia

Elokuvat on ohjannut Valentin Vaala.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Ihanat naiset kankaalla, sivut 159 ja 160
  2. ↑ Ihanat naiset kankaalla, sivut 161–163
  3. ↑ Ihanat naiset kankaalla, sivut 164–167
  4. ↑ Ihanat naiset kankaalla, sivu 167
  5. ↑ Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, viitattu 18.9.2010
  6. ↑ Ihanat naiset kankaalla, sivut 167–169
  7. ↑ Ihanat naiset kankaalla, sivu 170

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sirkka_Sari&oldid=12516561”