Koordinaatit: 59°21′N, 30°5′E

Ero sivun ”Siiverska” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
täydennystä
viilausta
Rivi 80: Rivi 80:
[[Tiedosto:Sivmuseamzal5.JPG|thumb|225px|[[Pioneeriliike|Pioneerileirin]] arkea Siiverskan huvilamuseossa.]]
[[Tiedosto:Sivmuseamzal5.JPG|thumb|225px|[[Pioneeriliike|Pioneerileirin]] arkea Siiverskan huvilamuseossa.]]
[[Tiedosto:Peter and Paul church in Siverskiy.jpg|thumb|175px|[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksinen]] Pietarin ja Paavalin kirkko.]]
[[Tiedosto:Peter and Paul church in Siverskiy.jpg|thumb|175px|[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksinen]] Pietarin ja Paavalin kirkko.]]
'''Siiverska''' ({{k-ru|Си́верский|Siverski}}) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta [[Leningradin alue]]en [[Hatsinan piiri]]ssä [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[Ortesjoki|Ortesjoen]] varrella<ref name="kultura">{{Verkkoviite | Osoite = http://enclo.lenobl.ru/object/1803557229?lc=ru | Nimeke = Kultura Leningradskoi oblasti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.10.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref> 22 kilometriä [[Hatsina]]sta ja 67 kilometriä [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] etelään<ref>Projekt, s. 65.</ref>. Taajamassa on 11&nbsp;900 ja kunnassa 18&nbsp;600 asukasta (vuonna 2012)<ref name="projekt 12">Projekt, s. 12.</ref>.
'''Siiverska'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 215 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2}}</ref> ({{k-ru|Си́верский|Siverski}}) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta [[Leningradin alue]]en [[Hatsinan piiri]]ssä [[Venäjä]]llä<ref name="projekt 12">Projekt, s. 12.</ref>. Se sijaitsee [[Ortesjoki|Ortesjoen]] varrella<ref name="kultura">{{Verkkoviite | Osoite = http://enclo.lenobl.ru/object/1803557229?lc=ru | Nimeke = Kultura Leningradskoi oblasti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.10.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref> 22 kilometriä [[Hatsina]]sta ja 67 kilometriä [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] etelään<ref>Projekt, s. 65.</ref>. Taajamassa on 11&nbsp;900 ja kunnassa 18&nbsp;600 asukasta (vuonna 2012)<ref name="projekt 12" />.


==Maantiede ja asutus==
==Maantiede ja asutus==
Siiverskan kunnan pinta-ala on 194,37 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Hatsinan piirin [[Koprina]]n ja [[Susanina]]n, idässä [[Viiritsa]]n, etelässä [[Orinansavota]]n ja lännessä [[Possata]]n kuntiin.<ref name="projekt 12" /> Pinta-alasta 64,8 % on metsää, 18,3 % maatalousmaata ja 14,2 % asuinaluetta<ref>Projekt, s. 30–31</ref>. Ortesjoella entisen Pielilän voimalaitoksen lähellä sijaitsee [[luonnonmuistomerkki|luonnonmuistomerkiksi]] julistettu [[devonikausi|devonikauden]] [[fossiili|kalafossiileja]] sisältävä kalliomuodostelma<ref>Projekt, s. 28.</ref>. Käytöstä poistettu vesivoimala on myös Siiverskassa<ref>Projekt, s. 18.</ref>.
Siiverskan kunnan pinta-ala on 194,37 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Hatsinan piirin [[Koprina]]n ja [[Susanina]]n, idässä [[Viiritsa]]n, etelässä [[Orinansavota]]n ja lännessä [[Possata]]n kuntiin.<ref name="projekt 12" /> Pinta-alasta 64,8 % on metsää, 18,3 % maatalousmaata ja 14,2 % asuinaluetta<ref>Projekt, s. 30–31</ref>. Ortesjoella entisen Pielilän voimalaitoksen lähellä sijaitsee [[luonnonmuistomerkki|luonnonmuistomerkiksi]] julistettu [[devonikausi|devonikauden]] [[fossiili|kalafossiileja]] sisältävä kalliomuodostelma<ref>Projekt, s. 28.</ref>. Käytöstä poistettu vesivoimala on myös Siiverskassa<ref>Projekt, s. 18.</ref>.


Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Hulluhovin (ven. Družnoselje) taajama sekä kuusi kylää: Varpaala eli Varpaan Siiverska (Starosiverskaja), Hynnisen Siiverska eli Uusi-Siiverska (Novosiverskaja), Kurovitsa (Kurovitsy), Markkosi (Margusy), Pielilä (Belogorka) ja Polssova (Bolševo)<ref name="projekt 12" />.
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu [[Hulluhovi]]n (ven. Družnoselje) taajama sekä kuusi kylää: Varpaala eli Varpaan Siiverska (Starosiverskaja), Hynnisen Siiverska eli Uusi-Siiverska (Novosiverskaja), [[Kurovitsa]] (Kurovitsy), Markkosi (Margusy), [[Pielilä]] (Belogorka) ja [[Polssova]] (Bolševo)<ref name="projekt 12" />.


==Historia==
==Historia==
Siiverskan kylät mainitaan ensimmäisen kerran [[Novgorod]]in [[Vatjan viidennes|Vatjan viidenneksen]] verokirjassa vuonna 1499/1500 nimillä ''Seversko staroje'' ja ''Seversko novoje''. Seudulla on sijainnut 1000–1200-luvuilla syntynyttä [[slaavit|slaavilaisasutusta]].<ref name="kultura" /> [[Ruotsi]]n vallan aikana 1600-luvulla sinne muutti [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisia]], jotka kuuluivat Koprinan [[luterilaisuus|luterilaiseen]] seurakuntaan. Hynnisen ja Varpaan Siiverskan lisäksi inkeriläisiä asui 1900-luvun alussa Polssovassa. Kurovitsan lähellä on vanha suomalainen hautausmaa<ref>Projekt, s. 39.</ref>.
Siiverskan kylät mainitaan ensimmäisen kerran [[Novgorod]]in [[Vatjan viidennes|Vatjan viidenneksen]] verokirjassa vuonna 1499/1500 nimillä ''Seversko staroje'' ja ''Seversko novoje''. Seudulla on sijainnut 1000–1200-luvuilla syntynyttä [[slaavit|slaavilaisasutusta]].<ref name="kultura" /> [[Ruotsi]]n vallan aikana 1600-luvulla sinne muutti [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisia]], jotka kuuluivat Koprinan [[luterilaisuus|luterilaiseen]] seurakuntaan. Hynnisen ja Varpaan Siiverskan lisäksi inkeriläisiä asui 1900-luvun alussa Polssovassa. Kurovitsan lähellä on vanha suomalainen hautausmaa<ref>Projekt, s. 39.</ref>.


1700-luvun alussa seudun kylät kuuluivat [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] pojalle [[Aleksei Petrovitš|Alekseille]]. Vuonna 1762 Ortesjoen rannalle rakensi kartanon [[Novgorodin kuvernementti|Novgorodin kuvernööri]] [[Jacob Johann Sievers]], johon paikannimi usein virheellisesti yhdistetään. Vuonna 1874 kartanon omistajaksi tuli ministeri [[Voldemar Freedricksz]].<ref name="kultura" />
1700-luvun alussa seudun kylät kuuluivat [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] pojalle [[Aleksei Petrovitš|Alekseille]]. Vuonna 1762 Ortesjoen rannalle rakensi kartanon [[Novgorodin kuvernementti|Novgorodin kuvernööri]] [[Jacob Johann Sievers]], johon paikannimi usein virheellisesti yhdistetään. Vuonna 1874 kartanon omistajaksi tuli [[Voldemar Freedricksz]].<ref name="kultura" />


Pietarin ja [[Varsova]]n välisen rautatien valmistuttua vuonna 1857 Siiverskan asemanseudusta muodostui suosittu kesänviettopaikka, jonne syntyi huvila-asutusta. 1900-luvun alussa siellä asui vuosittain lähes 40&nbsp;000 kesänviettäjää.<ref name="kultura" /> Vuonna 1938 asemanseutu yhdistettiin lähikyliin ja Siiverska sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.
Pietarin ja [[Varsova]]n välisen rautatien valmistuttua vuonna 1857 Siiverskan asemanseudusta muodostui pietarilaisten suosima kesänviettopaikka, jonne syntyi huvila-asutusta. 1900-luvun alussa siellä asui vuosittain lähes 40&nbsp;000 kesänviettäjää.<ref name="kultura" /> Vuonna 1938 asemanseutu yhdistettiin lähikyliin ja Siiverska sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.


==Liikenne, talous ja palvelut==
==Liikenne, talous ja palvelut==
Siiverskan kautta kulkee Pietarin, [[Pihkova]]n ja [[Pytalovo]]n välinen rautatie sekä [[Kemppaala]]n ja [[Hattula (täsmennyssivu)|Hattulan]] välinen maantie<ref>Projekt, s. 65–66.</ref>. Seitsemän kilometrin päässä taajaman ohittaa Pietarista etelään johtava valtatie M20 ([[eurooppatie]] [[E95]])<ref>Projekt, s. 13.</ref>. Siiverskan asema (ven. Siverskaja) on yksi Pietarin [[Baltian rautatieasema (Pietari)|Baltian asemalta]] lähtevän lähijunaliikenteen pääteasemista. Myös samaa rataa [[Luga]]an jatkavat ja sieltä saapuvat lähijunat pysähtyvät Siiverskan asemalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rasp.yandex.ru/station/9603131?span=g11&type=suburban | Nimeke = Raspisanije elektritšek po stantsii Siverskaja | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.10.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Asema-aukiolta on linja-autoyhteydet Pietariin, Hatsinaan ja Lugaan sekä lähiseudun kyliin. Kunnan sisällä on neljä linja-autoreittiä.<ref>Projekt, s. 66.</ref>
Siiverskan kautta kulkee Pietarin, [[Pihkova]]n ja [[Pytalovo]]n välinen rautatie sekä [[Kemppaala]]n ja [[Hattula (täsmennyssivu)|Hattulan]] välinen maantie<ref>Projekt, s. 65–66.</ref>. Seitsemän kilometrin päässä taajaman ohittaa Pietarista etelään johtava valtatie M20 ([[eurooppatie]] [[E95]])<ref>Projekt, s. 13.</ref>. Siiverskan asema (ven. Siverskaja) on yksi Pietarin [[Baltian rautatieasema (Pietari)|Baltian asemalta]] lähtevän lähijunaliikenteen pääteasemista. Myös samaa rataa [[Luga]]an jatkavat ja sieltä saapuvat lähijunat pysähtyvät Siiverskan asemalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rasp.yandex.ru/station/9603131?span=g11&type=suburban | Nimeke = Raspisanije elektritšek po stantsii Siverskaja | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.10.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Asema-aukiolta on linja-autoyhteydet Pietariin, Hatsinaan ja Lugaan sekä lähiseudun kyliin. Kunnan sisällä on neljä linja-autoreittiä.<ref>Projekt, s. 66.</ref>


Lähes puolet työvoimasta käy töissä kunnan ulkopuolella. Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat palvelut ja teollisuus.<ref>Projekt, s. 44.</ref> Kunnassa toimii muun muassa huonekalu-, metalli- ja rakennustarviketeollisuutta. Maataloutta edustavat maatalousyritys Pamjati Iljitša, Venäjän maatalousakatemian tutkimusinstituutti Pielilässä sekä 12 yksityistilaa.<ref>Projekt, s. 39–42.</ref> Taajaman länsilaidalla sijaitsee varuskunta-alue ja sotilaslentokenttä<ref>Projekt, s. 12, 65.</ref>.
Lähes puolet työvoimasta käy töissä kunnan ulkopuolella. Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat palvelut ja teollisuus.<ref>Projekt, s. 44.</ref> Kunnassa toimii muun muassa huonekalu-, metalli- ja rakennustarviketeollisuutta. Maataloutta edustavat [[konkurssi]]tilassa oleva maatalousyritys Pamjati Iljitša, Venäjän maatalousakatemian tutkimusinstituutti Pielilässä sekä 12 yksityistilaa.<ref>Projekt, s. 39–42.</ref> Taajaman länsilaidalla sijaitsee varuskunta-alue ja sotilaslentokenttä<ref>Projekt, s. 12, 65.</ref>.


Siiverskassa toimii kaksi keskikoulua, lukio, ammattikoulu ja muita ammattioppilaitoksia. Kulttuurilaitoksia ovat kirjasto, lastenkirjasto ja kulttuurikeskus Jubileiny. Terveyspalveluihin kuuluvat aikuisten ja lasten poliklinikat sekä piirisairaala. Hulluhovissa on Leningradin alueen mieli- ja tuberkuloosisairaalat. Kunnan alueella toimii neljä lasten kesäleiriä ja lomakylää. Matkailijoita palvelee yhdeksän kahvilaa.<ref>Projekt, s. 47–50.</ref>
Siiverskassa toimii kaksi keskikoulua, lukio, ammattikoulu ja muita ammattioppilaitoksia. Kulttuurilaitoksia ovat kirjasto, lastenkirjasto ja kulttuurikeskus Jubileinyi. Terveyspalveluihin kuuluvat aikuisten ja lasten poliklinikat sekä piirisairaala. Hulluhovissa on Leningradin alueen mieli- ja tuberkuloosisairaalat. Kunnan alueella toimii neljä lasten kesäleiriä ja lomakylää. Matkailijoita palvelee yhdeksän kahvilaa.<ref>Projekt, s. 47–50.</ref>


==Kaupunkikuva ja nähtävyydet==
==Kaupunkikuva ja nähtävyydet==
Siiverskan taajama koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista. Aseman seudulla ja sotilasalueen läheisyydessä on neljä–viisikerroksisia asuintaloja. Palvelut sijaitsevat etupäässä aseman läheisyydessä. Teollisuuslaitokset ovat keskittyneet taajaman itä- ja länsiosiin.<ref>Projekt, s. 33–38.</ref>
Siiverskan taajama koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista. Aseman seudulla ja sotilasalueen lähellä on neljä–viisikerroksisia asuintaloja. Palvelut sijaitsevat etupäässä aseman läheisyydessä. Teollisuuslaitokset ovat keskittyneet taajaman itä- ja länsiosiin.<ref>Projekt, s. 33–38.</ref>


Seudulla on useita [[keskiaika]]isia [[kurgaani]]hautoja. Ortesjoen rannalla sijaitsee [[uhrikivi|uhrikivenä]] käytetty ”Kuukivi” (ven. ''Lunnyi kamen''). Siiverskan rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat vuonna 1887 rakennettu Pietarin ja Paavalin kirkko, Tihvinän Jumalanäidin kirkko ja entinen lastenkoti sekä Siversin ja Frederiksin kartanon puistoalue. Taajaman kesäasukkaista kertovat runoilija [[Apollon Maikov]]ille, [[Aleksei Pleštšev]]ille ja kirjailija [[Mihail Saltykov-Štšedrin]]ille omistetut muistolaatat. Seudulla on myös useita [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] muistomerkkejä. Sisäoppilaitoksessa toimii huvila-asutuksen historiasta kertova museo ''Datšnaja stolitsa''.<ref>Projekt, s. 25–28.</ref>
Seudulla on useita [[keskiaika]]isia [[kurgaani]]hautoja. Ortesjoen rannalla sijaitsee [[uhrikivi|uhrikivenä]] käytetty ”Kuukivi” (ven. ''Lunnyi kamen''). Siiverskan rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat vuonna 1887 rakennettu Pietarin ja Paavalin kirkko, Tihvinän Jumalanäidin kirkko ja entinen lastenkoti sekä Sieversin ja Freedrickszin kartanon puistoalue. Taajaman kesäasukkaista kertovat runoilija [[Apollon Maikov]]ille, [[Aleksei Pleštšev]]ille ja kirjailija [[Mihail Saltykov-Štšedrin]]ille omistetut muistolaatat. Seudulla on myös useita [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] muistomerkkejä. Sisäoppilaitoksessa toimii huvila-asutuksen historiasta kertova museo ''Datšnaja stolitsa''.<ref>Projekt, s. 25–28.</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 7. lokakuuta 2012 kello 20.06

Siiverska
Си́верский, Siverski

Siiverska

Koordinaatit: 59°21′N, 30°5′E

Valtio Venäjä
Subjekti Leningradin alue
Piiri Hatsina
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 194,37 km²
Väkiluku (2012) 18 600











Pioneerileirin arkea Siiverskan huvilamuseossa.
Ortodoksinen Pietarin ja Paavalin kirkko.

Siiverska[1] (ven. Си́верский, Siverski) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Hatsinan piirissä Venäjällä[2]. Se sijaitsee Ortesjoen varrella[3] 22 kilometriä Hatsinasta ja 67 kilometriä Pietarista etelään[4]. Taajamassa on 11 900 ja kunnassa 18 600 asukasta (vuonna 2012)[2].

Maantiede ja asutus

Siiverskan kunnan pinta-ala on 194,37 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Hatsinan piirin Koprinan ja Susaninan, idässä Viiritsan, etelässä Orinansavotan ja lännessä Possatan kuntiin.[2] Pinta-alasta 64,8 % on metsää, 18,3 % maatalousmaata ja 14,2 % asuinaluetta[5]. Ortesjoella entisen Pielilän voimalaitoksen lähellä sijaitsee luonnonmuistomerkiksi julistettu devonikauden kalafossiileja sisältävä kalliomuodostelma[6]. Käytöstä poistettu vesivoimala on myös Siiverskassa[7].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Hulluhovin (ven. Družnoselje) taajama sekä kuusi kylää: Varpaala eli Varpaan Siiverska (Starosiverskaja), Hynnisen Siiverska eli Uusi-Siiverska (Novosiverskaja), Kurovitsa (Kurovitsy), Markkosi (Margusy), Pielilä (Belogorka) ja Polssova (Bolševo)[2].

Historia

Siiverskan kylät mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500 nimillä Seversko staroje ja Seversko novoje. Seudulla on sijainnut 1000–1200-luvuilla syntynyttä slaavilaisasutusta.[3] Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla sinne muutti inkerinsuomalaisia, jotka kuuluivat Koprinan luterilaiseen seurakuntaan. Hynnisen ja Varpaan Siiverskan lisäksi inkeriläisiä asui 1900-luvun alussa Polssovassa. Kurovitsan lähellä on vanha suomalainen hautausmaa[8].

1700-luvun alussa seudun kylät kuuluivat Pietari Suuren pojalle Alekseille. Vuonna 1762 Ortesjoen rannalle rakensi kartanon Novgorodin kuvernööri Jacob Johann Sievers, johon paikannimi usein virheellisesti yhdistetään. Vuonna 1874 kartanon omistajaksi tuli Voldemar Freedricksz.[3]

Pietarin ja Varsovan välisen rautatien valmistuttua vuonna 1857 Siiverskan asemanseudusta muodostui pietarilaisten suosima kesänviettopaikka, jonne syntyi huvila-asutusta. 1900-luvun alussa siellä asui vuosittain lähes 40 000 kesänviettäjää.[3] Vuonna 1938 asemanseutu yhdistettiin lähikyliin ja Siiverska sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.

Liikenne, talous ja palvelut

Siiverskan kautta kulkee Pietarin, Pihkovan ja Pytalovon välinen rautatie sekä Kemppaalan ja Hattulan välinen maantie[9]. Seitsemän kilometrin päässä taajaman ohittaa Pietarista etelään johtava valtatie M20 (eurooppatie E95)[10]. Siiverskan asema (ven. Siverskaja) on yksi Pietarin Baltian asemalta lähtevän lähijunaliikenteen pääteasemista. Myös samaa rataa Lugaan jatkavat ja sieltä saapuvat lähijunat pysähtyvät Siiverskan asemalla.[11] Asema-aukiolta on linja-autoyhteydet Pietariin, Hatsinaan ja Lugaan sekä lähiseudun kyliin. Kunnan sisällä on neljä linja-autoreittiä.[12]

Lähes puolet työvoimasta käy töissä kunnan ulkopuolella. Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat palvelut ja teollisuus.[13] Kunnassa toimii muun muassa huonekalu-, metalli- ja rakennustarviketeollisuutta. Maataloutta edustavat konkurssitilassa oleva maatalousyritys Pamjati Iljitša, Venäjän maatalousakatemian tutkimusinstituutti Pielilässä sekä 12 yksityistilaa.[14] Taajaman länsilaidalla sijaitsee varuskunta-alue ja sotilaslentokenttä[15].

Siiverskassa toimii kaksi keskikoulua, lukio, ammattikoulu ja muita ammattioppilaitoksia. Kulttuurilaitoksia ovat kirjasto, lastenkirjasto ja kulttuurikeskus Jubileinyi. Terveyspalveluihin kuuluvat aikuisten ja lasten poliklinikat sekä piirisairaala. Hulluhovissa on Leningradin alueen mieli- ja tuberkuloosisairaalat. Kunnan alueella toimii neljä lasten kesäleiriä ja lomakylää. Matkailijoita palvelee yhdeksän kahvilaa.[16]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Siiverskan taajama koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista. Aseman seudulla ja sotilasalueen lähellä on neljä–viisikerroksisia asuintaloja. Palvelut sijaitsevat etupäässä aseman läheisyydessä. Teollisuuslaitokset ovat keskittyneet taajaman itä- ja länsiosiin.[17]

Seudulla on useita keskiaikaisia kurgaanihautoja. Ortesjoen rannalla sijaitsee uhrikivenä käytetty ”Kuukivi” (ven. Lunnyi kamen). Siiverskan rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat vuonna 1887 rakennettu Pietarin ja Paavalin kirkko, Tihvinän Jumalanäidin kirkko ja entinen lastenkoti sekä Sieversin ja Freedrickszin kartanon puistoalue. Taajaman kesäasukkaista kertovat runoilija Apollon Maikoville, Aleksei Pleštševille ja kirjailija Mihail Saltykov-Štšedrinille omistetut muistolaatat. Seudulla on myös useita toisen maailmansodan muistomerkkejä. Sisäoppilaitoksessa toimii huvila-asutuksen historiasta kertova museo Datšnaja stolitsa.[18]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 215. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. ↑ a b c d Projekt, s. 12.
  3. ↑ a b c d Kultura Leningradskoi oblasti enclo.lenobl.ru. Viitattu 6.10.2012. (venäjäksi)
  4. ↑ Projekt, s. 65.
  5. ↑ Projekt, s. 30–31
  6. ↑ Projekt, s. 28.
  7. ↑ Projekt, s. 18.
  8. ↑ Projekt, s. 39.
  9. ↑ Projekt, s. 65–66.
  10. ↑ Projekt, s. 13.
  11. ↑ Raspisanije elektritšek po stantsii Siverskaja rasp.yandex.ru. Viitattu 6.10.2012. (venäjäksi)
  12. ↑ Projekt, s. 66.
  13. ↑ Projekt, s. 44.
  14. ↑ Projekt, s. 39–42.
  15. ↑ Projekt, s. 12, 65.
  16. ↑ Projekt, s. 47–50.
  17. ↑ Projekt, s. 33–38.
  18. ↑ Projekt, s. 25–28.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siiverska&oldid=12199331”