Ero sivun ”Saksalaiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ckb:ئاڵمانی
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:
| teksti=
| teksti=
| kokonaismäärä =100–150 miljoonaa
| kokonaismäärä =100–150 miljoonaa
| asuinalue ={{Saksa}} 75 miljoonaa<br>{{Yhdysvallat}} <small>([[Amerikansaksalaiset|amerikansaksalaisia]])</small> 44,8 miljoonaa (v. 2000) <ref> http<br>//factfinder.census.gov/servlet/QTTable?_bm=y&-geo_id=D&-qr_name=DEC_2000_SF3_U_QTP13&-ds_name=D&-_lang=en&-redoLog=false</ref><br>{{Brasilia}} 12 miljoonaa <ref>http<br>//www.radiobras.gov.br/integras/00/integra_3105_1.htm</ref><br>{{Itävalta}} 7,25 miljoonaa<br>{{Sveitsi}} 4,7 miljoonaa<br>{{Kanada}} 3 miljoonaa<br> Entinen [[Neuvostoliitto]] 1 000 000<br>{{Australia}} 750 000<br>{{Chile}} 700 000 <ref>[http<br>//www.genealog.cl/Alemanes/B.html 700,000 descendientes de alemanes en Chile.]</ref><br> {{Alankomaat}} 380 000 <ref>http<br>//www.cbs.nl/nl-NL/menu/themas/dossiers/allochtonen/publicaties/artikelen/archief/2005/2005-k3-b15-p96-art.htm</ref><br>{{Unkari}} 300 000<br> {{Namibia}} 150 000<br>{{Puola}} 150 000<br>{{Romania}} 60 000
| asuinalue = {{Saksa}}<br> 75 miljoonaa


| uskonnot= [[katolisuus]], [[luterilaisuus]]
| uskonnot= [[katolisuus]], [[luterilaisuus]]
| kielet=[[saksan kieli|saksa]]
| kielet=[[saksan kieli|saksa]]
}}
}}

'''Saksalaiset''' ({{k-de|die Deutschen}}) ovat [[germaaniset kielet|germaanista kieltä]] puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin 80–160 miljoonaa. Saksalaisuus muodostuu ensisijaisesti [[saksan kieli|saksankielisyydestä]] ja [[Saksa|Saksan liittotasavaltaan]] kohdistuvasta samaistumisesta. Myös liittotasavallan ulkopuolella elää saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisiä, jotka joskus samaistuvat saksalaisiin.
'''Saksalaiset''' ({{k-de|die Deutschen}}) ovat [[germaaniset kielet|germaanista kieltä]] puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin 80–160 miljoonaa. Saksalaisuus muodostuu ensisijaisesti [[saksan kieli|saksankielisyydestä]] ja [[Saksa|Saksan liittotasavaltaan]] kohdistuvasta samaistumisesta. Myös liittotasavallan ulkopuolella elää saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisiä, jotka joskus samaistuvat saksalaisiin.


Rivi 20: Rivi 23:


Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi [[Baltian maat|Baltiaan]] ja moniin [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maihin syntyi saksalaista asutusta jo [[keskiaika|keskiajalla]].
Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi [[Baltian maat|Baltiaan]] ja moniin [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maihin syntyi saksalaista asutusta jo [[keskiaika|keskiajalla]].

== Saksalaisten diaspora ==
Perinteisen asuinalueensa lisäksi merkittäviä saksalaisia tai saksalaistaustaisia vähemmistöjä elää eri puolella maapalloa.

*[[Saksa]]: 75 miljoonaa{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*[[Yhdysvallat]]: [[Amerikansaksalaiset|amerikansaksalaisia]] 44,8 miljoonaa (v. 2000) <ref> http://factfinder.census.gov/servlet/QTTable?_bm=y&-geo_id=D&-qr_name=DEC_2000_SF3_U_QTP13&-ds_name=D&-_lang=en&-redoLog=false</ref>
*[[Brasilia]]: 12 miljoonaa <ref>http://www.radiobras.gov.br/integras/00/integra_3105_1.htm</ref>
*[[Itävalta]]: 7,25 miljoonaa{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*[[Sveitsi]]: 4,7 miljoonaa{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*[[Kanada]]: 3 miljoonaa{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*Entinen [[Neuvostoliitto]]: 1 000 000{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*[[Australia]]: 750 000{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*[[Chile]]: 700 000 <ref>[http://www.genealog.cl/Alemanes/B.html 700,000 descendientes de alemanes en Chile.]</ref>
*[[Alankomaat]]: 380 000 <ref>http://www.cbs.nl/nl-NL/menu/themas/dossiers/allochtonen/publicaties/artikelen/archief/2005/2005-k3-b15-p96-art.htm</ref>
*[[Unkari]]: 300 000{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*[[Namibia]]: 150 000{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*[[Puola]]: 150 000{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
*[[Romania]]: 60 000 (v. 2002){{Lähde|16. syyskuuta 2008}}

== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet}}
<references />


[[Luokka:Saksalaiset|*]]
[[Luokka:Saksalaiset|*]]

Versio 2. elokuuta 2012 kello 10.42

Saksalaiset
Deutsche
Väkiluku 100–150 miljoonaa
Asuinalueet  Saksa 75 miljoonaa
 Yhdysvallat (amerikansaksalaisia) 44,8 miljoonaa (v. 2000) [1]
 Brasilia 12 miljoonaa [2]
 Itävalta 7,25 miljoonaa
 Sveitsi 4,7 miljoonaa
 Kanada 3 miljoonaa
Entinen Neuvostoliitto 1 000 000
 Australia 750 000
 Chile 700 000 [3]
 Alankomaat 380 000 [4]
 Unkari 300 000
 Namibia 150 000
 Puola 150 000
 Romania 60 000
Kielet saksa
Uskonnot katolisuus, luterilaisuus

Saksalaiset (saks. die Deutschen) ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin 80–160 miljoonaa. Saksalaisuus muodostuu ensisijaisesti saksankielisyydestä ja Saksan liittotasavaltaan kohdistuvasta samaistumisesta. Myös liittotasavallan ulkopuolella elää saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisiä, jotka joskus samaistuvat saksalaisiin.

Saksalaisten historia

Saksankieliset väestöt elivät keskiajalta lähtien monien eri kokoisten valtioiden alueelle hajautuneina. Kulttuuri- ja murre-erot olivat ja ovat yhä suuret. Saksalaisten keskuudessa kulkee myös katolisten ja protestanttien uskontoraja. Hansan ja muun kaupan myötä saksankielinen asutus levisi Itämeren rannikoille (baltiansaksalaiset). Eri puolilla Keski-Eurooppaa kaupunkien kauppiaat olivat saksankielisiä. Esimerkiksi Transilvaniaan muutti merkittävä määrä saksalaisia. Suuri määrä saksalaisia siirtyi myös viljelemään maata Venäjälle saksalaissyntyisen keisarinna Katariina Suuren pyynnöstä. Heidän jälkeläisiään kutsutaan Volgan saksalaisiksi (Wolgadeutsche).

Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon hollantilaiset, koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa.

Vuonna 1871 perustettu Saksan keisarikunta miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat itävaltalaiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen toista maailmansotaa suurin osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. Natsi-Saksan Itävallan-liittämisen ja hävityn sodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa.

Sveitsin saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksankielisen ominaiskulttuurinsa. Alsacen ja Lorrainen (saks. Elsass ja Lothringen) saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia kuin saksalaisia.

Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi Baltiaan ja moniin Itä-Euroopan maihin syntyi saksalaista asutusta jo keskiajalla.

Lähteet

  1. http
    //factfinder.census.gov/servlet/QTTable?_bm=y&-geo_id=D&-qr_name=DEC_2000_SF3_U_QTP13&-ds_name=D&-_lang=en&-redoLog=false
  2. http
    //www.radiobras.gov.br/integras/00/integra_3105_1.htm
  3. [http
    //www.genealog.cl/Alemanes/B.html 700,000 descendientes de alemanes en Chile.]
  4. http
    //www.cbs.nl/nl-NL/menu/themas/dossiers/allochtonen/publicaties/artikelen/archief/2005/2005-k3-b15-p96-art.htm