Ero sivun ”Aatehistoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Aatehistoria''' on [[ihmiskunta|ihmiskunnan]] [[sivistys|sivistyksen]] [[historia]]a: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri [[aate|aatteet]] ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt [[kirjallisuus]] ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esimerkiksi historian ja [[luonnontiede|luonnontieteiden]] tutkimuksessa. |
'''Aatehistoria''' on [[ihmiskunta|ihmiskunnan]] [[sivistys|sivistyksen]] [[historia]]a: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri [[aate|aatteet]] ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt [[kirjallisuus]] ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esimerkiksi historian ja [[luonnontiede|luonnontieteiden]] tutkimuksessa. |
||
Aatehistoria eroaa [[filosofian historia]]sta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että |
Aatehistoria eroaa [[filosofian historia]]sta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että on tutkittava ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä jotta voitaisiin ymmärtää heidän ajatteluaan. |
||
==Länsimaiden aatehistoria== |
== Länsimaiden aatehistoria == |
||
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko [[keskiaika|keskiajasta]] tai vasta [[uusi aika|uuden ajan]] alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt: |
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko [[keskiaika|keskiajasta]] tai vasta [[uusi aika|uuden ajan]] alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt: |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
== Tunnettuja aatehistorioitsijoita == |
== Tunnettuja aatehistorioitsijoita == |
||
* [[Isaiah Berlin]] |
* [[Isaiah Berlin]] |
||
* [[Otto Maria Carpeaux]] |
* [[Otto Maria Carpeaux]] |
||
| Rivi 34: | Rivi 33: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Filosofian historia]] |
* [[Filosofian historia]] |
||
* [[Ideahistoria]] |
|||
* [[Tieteen historia]] |
* [[Tieteen historia]] |
||
== Lähteet == |
|||
| ⚫ | |||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkkänen, Markku | Nimeke=Aatehistorian mieli | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-114-3}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkkänen, Markku | Nimeke=Aatehistorian mieli | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-114-3}} |
||
| ⚫ | |||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 26. helmikuuta 2012 kello 19.22
Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt kirjallisuus ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esimerkiksi historian ja luonnontieteiden tutkimuksessa.
Aatehistoria eroaa filosofian historiasta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että on tutkittava ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä jotta voitaisiin ymmärtää heidän ajatteluaan.
Länsimaiden aatehistoria
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko keskiajasta tai vasta uuden ajan alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt:
- Valistusaika – ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, demokratia
- Royal Society – tiedon vaihto oppineiden kesken
- Ensyklopedistit – tiedon jakaminen suurille kansanjoukoille
- Romantiikka – yksilön ja henkilökohtaisen kokemuksen korostaminen
- Jälkiromantiikka – reaktiona naturalismiin, täydennetään ulkopuolelta tehtyjä havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla
- Modernismi – hylkäsi kristillisen akateemisen perinteen (Sigmund Freud, Carl Jung)
- Eksistentialismi – länsimaisten arvojen hylkääminen toisen maailmansodan aikoihin (Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Albert Camus)
- Postmodernismi – metakerronta, modernismin hylkäys
- Strukturalismi – Claude Lévi-Strauss
- Poststrukturalismi – Michel Foucault
Aatehistoria oppiaineena
Suomen yliopistoissa yhdistetään yleensä aate- ja oppihistoria. Pääaineena sitä on mahdollista opiskella Oulun yliopistossa ja sivuaineena ainakin Tampereen yliopistossa.[1]
Tunnettuja aatehistorioitsijoita
- Isaiah Berlin
- Otto Maria Carpeaux
- Ernst Cassirer
- Michel Foucault
- Arthur Lovejoy
- Karl Marx
- John Pocock
- Quentin Skinner
Katso myös
Lähteet
- ↑ http://www.uta.fi/opiskelu/oppiaineet/aate_oppihistoria.html Tampereen yliopisto
Kirjallisuutta
- Hyrkkänen, Markku: Aatehistorian mieli. Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-114-3.
Aiheesta muualla
- Juha Manninen: Mihin aate- ja oppihistoriaa tarvitaan? Tieteessä tapahtuu 8/1998.