Ero sivun ”Kantoaalto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w fix
w, qam
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kantoaalto''' on tietyn taajuinen, säännöllinen signaali, jota [[Modulaatio (elektroniikka)|moduloimalla]] se saadaan kuljettamaan [[informaatio]]ta. Modulointisignaali on yleensä matalampitaajuinen kuin kantoaalto. Kantoaallon [[taajuus]] ja voimakkuus valitaan niin, että lähetteen etenemisominaisuudet soveltuvat tarkoitetun signaalin siirtoon. Kantoaalto tuotetaan oskilaattorilla.
'''Kantoaalto''' on [[taajuus|vakiotaajuinen]] ja [[amplitudi|vakioamplitudinen]] jaksollinen signaali, jota [[Modulaatio (elektroniikka)|moduloimalla]] se saadaan kuljettamaan [[informaatio]]ta. Siirrettävän informaation sisältävä modulointisignaali on yleensä matalampitaajuinen kuin kantoaalto. Kantoaallon taajuus ja voimakkuus valitaan niin, että lähetteen etenemisominaisuudet siirtotiellä soveltuvat tarkoitetun signaalin siirtoon. Kantoaalto tuotetaan [[oskillaattori]]lla.


Esimerkiksi yleisradiolähetyksissä audiotaajuinen ohjelmasignaali moduloi [[sähkömagneettinen spektri|radiotaajuista]] kantoaaltoa, joka kuljettaa lähetteen radiovastaanottimiin. [[Radio]]aseman taajuus on sen lähettämän kantoaallon perustaajuus. Modulaation vaikutuksesta lähetteen [[spektri]] kattaa kantoaallon lisäksi myös modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat, jotka sijaitsevat kantoaallon taajuuden ympärillä. Samalla alueella toimivat radioasemat lähettävät kukin eri taajuudella, jotta niiden signaalit eivät sekoittuisi toisiinsa.
Esimerkiksi yleisradiolähetyksissä audiotaajuinen ohjelmasignaali moduloi [[sähkömagneettinen spektri|radiotaajuista]] kantoaaltoa, joka kuljettaa lähetteen radiovastaanottimiin. [[Radio]]aseman taajuus on sen lähettämän kantoaallon perustaajuus. Modulaation vaikutuksesta lähetteen [[spektri]] sisältää kantoaallon lisäksi myös modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat, jotka sijaitsevat kantoaallon taajuuden ympärillä. Samalla alueella toimivat radioasemat lähettävät kukin eri taajuudella, jotta niiden signaalit voidaan helposti erottaa toisistaan vastaanottimessa.


Modulointi tapahtuu esimerkiksi kantoaallon [[amplitudi]]n vaihtelulla ([[Amplitudimodulaatio|AM-]]asemat) tai [[taajuus|taajuuden]]vaihtelulla ([[Taajuusmodulaatio|FM-]]asemat). On olemassa myös modulointitapoja ([[SSB]], [[DSB-SC]]), joissa lähetteen spektristä poistetaan alkuperäinen kantoaalto ja lähetetään ainoastaan modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat. Tällöin vastaanottimen tulee generoida kantoaalto uudelleen.
Modulointi tapahtuu esimerkiksi kantoaallon [[amplitudi]]n vaihtelulla ([[Amplitudimodulaatio|AM-]]asemat) tai [[taajuus|taajuuden]]vaihtelulla ([[Taajuusmodulaatio|FM-]]asemat). On olemassa myös modulointitapoja ([[SSB]], [[DSB-SC]]), joissa lähetteen spektristä poistetaan alkuperäinen kantoaalto ja lähetetään ainoastaan modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat. Tällöin vastaanottimen tulee generoida kantoaalto uudelleen. Digitaalisessa tiedonsiirrossa käytetään yleisesti [[QAM]]-tekniikkaa kantoaallon modulointiin.


Vastaanottimessa ohjelmasignaali erotetaan kantoaallosta eli [[ilmaisin|ilmaistaan]]. Yksinkertainen, radiotekniikan aikana käytetty ilmaisin oli [[kidekone]]essa käytetty kide[[diodi]].
Vastaanottimessa ohjelmasignaali erotetaan kantoaallosta eli [[ilmaisin|ilmaistaan]]. Yksinkertainen, radiotekniikan aikana käytetty AM-ilmaisin oli [[kidekone]]essa käytetty kide[[diodi]].


{{Tynkä/Tekniikka}}
{{Tynkä/Tekniikka}}

Versio 3. helmikuuta 2012 kello 17.03

Kantoaalto on vakiotaajuinen ja vakioamplitudinen jaksollinen signaali, jota moduloimalla se saadaan kuljettamaan informaatiota. Siirrettävän informaation sisältävä modulointisignaali on yleensä matalampitaajuinen kuin kantoaalto. Kantoaallon taajuus ja voimakkuus valitaan niin, että lähetteen etenemisominaisuudet siirtotiellä soveltuvat tarkoitetun signaalin siirtoon. Kantoaalto tuotetaan oskillaattorilla.

Esimerkiksi yleisradiolähetyksissä audiotaajuinen ohjelmasignaali moduloi radiotaajuista kantoaaltoa, joka kuljettaa lähetteen radiovastaanottimiin. Radioaseman taajuus on sen lähettämän kantoaallon perustaajuus. Modulaation vaikutuksesta lähetteen spektri sisältää kantoaallon lisäksi myös modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat, jotka sijaitsevat kantoaallon taajuuden ympärillä. Samalla alueella toimivat radioasemat lähettävät kukin eri taajuudella, jotta niiden signaalit voidaan helposti erottaa toisistaan vastaanottimessa.

Modulointi tapahtuu esimerkiksi kantoaallon amplitudin vaihtelulla (AM-asemat) tai taajuudenvaihtelulla (FM-asemat). On olemassa myös modulointitapoja (SSB, DSB-SC), joissa lähetteen spektristä poistetaan alkuperäinen kantoaalto ja lähetetään ainoastaan modulaation tuloksena syntyneet sivukaistat. Tällöin vastaanottimen tulee generoida kantoaalto uudelleen. Digitaalisessa tiedonsiirrossa käytetään yleisesti QAM-tekniikkaa kantoaallon modulointiin.

Vastaanottimessa ohjelmasignaali erotetaan kantoaallosta eli ilmaistaan. Yksinkertainen, radiotekniikan aikana käytetty AM-ilmaisin oli kidekoneessa käytetty kidediodi.

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.