Ero sivun ”Ahdistus (tunne)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti muokkasi: sl:Tesnoba |
lähteen linkin fix. lisäsin viimeinkin tietoa Lääkärilehden artikkelista |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Ahdistus''' on tunnetila, johon voi liittyä tuskaisuutta, pelokkuutta, paniikkioireita, huolestuneisuutta ja [[unihäiriö]]itä. Ajoittainen ahdistus on osa kaikkien ihmisten elämää.<ref>http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/mielenterveys2/nuoren_ahdistus/</ref> Ahdistus muuttuu patologiseksi, jos se on suhteettoman suurta (pieni tilanne tuottaa suurta ahdistusta), jatkuu pitkään stressaavan tilanteen jälkeenkin tai esiintyy ilman ulkoista syytä.<ref>http://web4health.info/fi/answers/anx-gen.htm</ref> |
'''Ahdistus''' on tunnetila, johon voi liittyä tuskaisuutta, pelokkuutta, paniikkioireita, huolestuneisuutta ja [[unihäiriö]]itä. Ajoittainen ahdistus on osa kaikkien ihmisten elämää.<ref>http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/mielenterveys2/nuoren_ahdistus/</ref> Ahdistus muuttuu patologiseksi, jos se on suhteettoman suurta (pieni tilanne tuottaa suurta ahdistusta), jatkuu pitkään stressaavan tilanteen jälkeenkin tai esiintyy ilman ulkoista syytä.<ref>http://web4health.info/fi/answers/anx-gen.htm</ref> |
||
Ahdistus on, kuten [[pelko]]kin, normaali sopeutumisreaktio. Pelko on reaktio vaaraa ennustavaan ärsykkeeseen. Ahdistuksen kohde ei usein ole yhtä selkeä kuin pelon kohde, ja ahdistuksen kohde voi olla ajallisesti kauempana [[tulevaisuus|tulevaisuudessa]]. Pelko on [[aisti]]lähtöistä kun taas ahdistus on [[kognitio]]lähtöistä.<ref name="hovatta">{{Lehtiviite | Tekijä = Hovatta, Iiris | Otsikko =Ahdistuneisuuden biologiaa | Julkaisu =Suomen Lääkärilehti | Ajankohta =2011 | Vuosikerta =66 | Numero =36 | Sivut =2585–2590 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Lääkäriliitto | Selite= | Tunniste= {{ISSN|0039-5560}}}}</ref> |
|||
| ⚫ | Monet lääkeaineet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena |
||
http://www.laakelaitos.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/laakelaitos/embeds/KAPSELI32masennus.pdf</ref>. |
|||
== Syitä == |
|||
== Katso myös == |
|||
Ahdistuksen tunne on aivojen tarkasti säätelemä normaali reaktio uhkiin.<ref name="hovatta" /> |
|||
* [[Ahdistuneisuushäiriöt]] |
|||
| ⚫ | Monet lääkeaineet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena ahdistuneisuutta. Tällaisia lääkeaineita ovat mm. [[analgeetit]], [[anestesia-aine]]et, väsyttävät [[antihistamiini]]t, [[antikolinergi]]set aineet, [[ehkäisytabletti|ehkäisytabletit]], [[epilepsialääkkeet]], [[sympatomimeetit]], [[insuliini]], [[kilpirauhashormoni]]t, [[litium]], [[masennuslääkkeet]], [[Parkinsonin taudin lääkkeet]], [[psykoosilääkkeet]], [[sydänlääkkeet]] ja [[verenpainelääkkeet]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Spoov, Johan ja Syvälahti, Erkka | Vuosi= 2003 |Nimeke= Masennuslääkkeet. Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet | Luku= Lääkkeiden, nautintoaineiden ja huumeiden aiheuttama ahdistus | Selite= Kapseli 32 | Julkaisija= Lääkelaitos ja KELA | www=http://www.fimea.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/fimea/embeds/fimeawwwstructure/17156_KAPSELI32masennus.pdf | Viitattu=2.12.2011 | Sivu=19}}</ref> |
||
[[Ahdistuneisuushäiriö]]t ovat [[mielenterveyden häiriö]]itä, joiden oireisiin kuuluu ahdistuksen tunne. Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisimpia mielenterveyden häiriöitä. Ahdistuneisuushäiriö puhkeaa yleensä ympäristötekijöiden ja [[perinnöllisyys|perinnöllisen]] alttiuden yhteisvaikutuksesta.<ref name="hovatta" /> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 2. joulukuuta 2011 kello 20.14
Ahdistus on tunnetila, johon voi liittyä tuskaisuutta, pelokkuutta, paniikkioireita, huolestuneisuutta ja unihäiriöitä. Ajoittainen ahdistus on osa kaikkien ihmisten elämää.[1] Ahdistus muuttuu patologiseksi, jos se on suhteettoman suurta (pieni tilanne tuottaa suurta ahdistusta), jatkuu pitkään stressaavan tilanteen jälkeenkin tai esiintyy ilman ulkoista syytä.[2]
Ahdistus on, kuten pelkokin, normaali sopeutumisreaktio. Pelko on reaktio vaaraa ennustavaan ärsykkeeseen. Ahdistuksen kohde ei usein ole yhtä selkeä kuin pelon kohde, ja ahdistuksen kohde voi olla ajallisesti kauempana tulevaisuudessa. Pelko on aistilähtöistä kun taas ahdistus on kognitiolähtöistä.[3]
Syitä
Ahdistuksen tunne on aivojen tarkasti säätelemä normaali reaktio uhkiin.[3]
Monet lääkeaineet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena ahdistuneisuutta. Tällaisia lääkeaineita ovat mm. analgeetit, anestesia-aineet, väsyttävät antihistamiinit, antikolinergiset aineet, ehkäisytabletit, epilepsialääkkeet, sympatomimeetit, insuliini, kilpirauhashormonit, litium, masennuslääkkeet, Parkinsonin taudin lääkkeet, psykoosilääkkeet, sydänlääkkeet ja verenpainelääkkeet.[4]
Ahdistuneisuushäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden oireisiin kuuluu ahdistuksen tunne. Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisimpia mielenterveyden häiriöitä. Ahdistuneisuushäiriö puhkeaa yleensä ympäristötekijöiden ja perinnöllisen alttiuden yhteisvaikutuksesta.[3]
Lähteet
- ↑ http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/mielenterveys2/nuoren_ahdistus/
- ↑ http://web4health.info/fi/answers/anx-gen.htm
- ↑ a b c Hovatta, Iiris: Ahdistuneisuuden biologiaa. Suomen Lääkärilehti, 2011, 66. vsk, nro 36, s. 2585–2590. Suomen Lääkäriliitto. ISSN 0039-5560.
- ↑ Spoov, Johan ja Syvälahti, Erkka: ”Lääkkeiden, nautintoaineiden ja huumeiden aiheuttama ahdistus”, Masennuslääkkeet. Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet, s. 19. Kapseli 32. Lääkelaitos ja KELA, 2003. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.12.2011).