Ero sivun ”Ylin oikeusaste” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
11 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Korkeimman oikeusasteen kehityksen alkuna on ollut useimpiin yhteiskuntiin sisältynyt ajatus lopullisesta tuomiovallasta. [[Itsevaltius|Itsevaltiuden]] aikana se kuului [[hallitsija]]lle jolla oli oikeus muuttaa tuomioistuinten päätöksiä hänelle tehtyjen valitusten perusteella. [[Valistusaika|Valistuksen aikana]] syntyneen [[vallan kolmijako -oppi|vallan kolmijako -opin]] mukaan tuomiovalta eriytettiin hallitsijan ja lainsäätäjän vallasta. Myös tähän uuteen järjestelmään luotiin ylin tuomiovalta, joka saattoi kumota alempien tuomioistuinten päätökset.
 
Anglosaksisissa maissa korkein oikeusaste kehittyi [[Ison-BritannianYhdistyneen kuningaskunnan parlamentti|Ison-Britannian parlamentin]] [[ylähuone]]en oikeudesta ottaa käsiteltäväksi tuomioistuinten ratkaisua. Lainsäädäntöä kehitettiin pitkälti ylähuoneen ns. lakilordien tekemien ennakkoratkaisujen perusteella. Nykyään tämä kehityssuunta näkyy voimakkaasti esimerkiksi [[Yhdysvaltain korkein oikeus|Yhdysvaltain korkeimman oikeuden]] itsenäisessä toimivallassa.
 
Useimmissa [[Eurooppa|Euroopan]] maissa on vähintään kaksi korkeinta oikeusasteen tuomioistuinta. Hyvin tyypillinen on jako siviili- ja rikosasioiden sekä hallintoasioiden korkeimpaan oikeusasteeseen. Tämä jako on voimassa myös [[Suomi|Suomessa]]. Monissa maissa on myös erillinen [[perustuslakituomioistuin]], joka ratkaisee lainsäätämiseen ja perustuslain tulkintaan liittyviä kysymyksiä.
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko