Ero sivun ”Saksalaiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Saksalaisten historia: baltiansaksalaiset, volgansaksalaiset
p Käyttäjän 193.199.66.122 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Luckas-bot tekemään versioon.
Rivi 16: Rivi 16:
Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon [[alankomaalaiset]], koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa.
Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon [[alankomaalaiset]], koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa.


⚫
Vuonna 1871 perustettu [[Saksan keisarikunta]] miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat [[itävalta]]laiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] suurin osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. [[Kansallissosialistinen Saksa|Kansallissosialistisen Saksan]] Itävallan-liittämisen ja hävityn sodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa.
Vuonna 1871 perustettu '''[[Saksan valtakunta]]''' ({{k-de|Deutsches Reich}} miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi, jota on kutsuttu myös Saksan keisarikunnaksi, vaikka sen valtionpäämiehenä ei toiminut virallisesti Saksan keisari, vaan [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunnan]] [[Preussin kuningas|kuningas]], joka oli ''merkittävin liittoruhtinas''.

⚫
Keisarilliseksi kutsutun Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat [[itävalta]]laiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan valtion perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. Osa itävaltalaisista omaksui suursaksalaisen ajattelun sijaan pienitävaltalaisen ajattelun ja halusi pitää eteläisen Itävallan itsenäisenä Saksan lähinnä preussilaisvaikutteisesta politiikasta. [[Kansallissosialistinen Saksa|Kansallissosialistisen Saksan]] Itävallan-liittämisen, [[Anschluss]]in, ja hävityn [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa.


[[Sveitsi]]n saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksankielisen ominaiskulttuurinsa. [[Alsace]]n ja [[Lorraine]]n (saks. ''Elsass'' ja ''Lothringen'') saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia kuin saksalaisia.
[[Sveitsi]]n saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksankielisen ominaiskulttuurinsa. [[Alsace]]n ja [[Lorraine]]n (saks. ''Elsass'' ja ''Lothringen'') saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia kuin saksalaisia.


Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi Baltiaan ja moniin Itä-Euroopan maihin syntyi saksalaista asutusta jo keskiajalla.
Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi Baltiaan ja moniin Itä-Euroopan maihin syntyi saksalaista asutusta jo keskiajalla.

Yksi merkittävä saksalaisryhmä ovat olleet [[Katariina II]] Suuren [[Venäjän keisarikunta]]an houkuttelemat saksalaiset, jotka asettuivat [[Volga]]n varrelle ja joita on kutsuttu [[volgansaksalaiset|volgansaksalaisiksi]]. He ovat Neuvostoliiton purkauduttua voineet muuttaa [[Saksan liittotasavalta]]an [[paluumuuttaja|paluumuuttajina]] saksalaisen kulttuurinsa perusteella.

Latviassa ja Virossa poliittisena kysymyksenä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana olivat [[baltiansaksalaiset]], jotka muodostivat kartano-omistuksillaan, jotka menivät [[Latvian maauudistus|Latvian]] ja [[Viron maauudistus|Viron maauudistuksissa]] maiden ensimmäisten itsenäisyyksien alkuaikoina. [[1918]]-[[1919]] yrittivät baltiansaksaliset muodostaa [[Baltian herttuakunta|Baltian herttuakunnan]], joka olisi taannut saksalaisväestön [[hegemonia]]n Saksan tuella.


== Saksalaisten diaspora ==
== Saksalaisten diaspora ==

Versio 3. syyskuuta 2011 kello 09.10

Saksalaiset
Deutsche
Väkiluku 100–150 miljoonaa
Asuinalueet  Saksa
75 miljoonaa
Kielet saksa
Uskonnot katolisuus, luterilaisuus

Saksalaiset (saks. die Deutschen) ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin 80–160 miljoonaa. Saksalaisuus muodostuu ensisijaisesti saksankielisyydestä ja Saksan liittotasavaltaan kohdistuvasta samaistumisesta. Myös liittotasavallan ulkopuolella elää saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisiä, jotka joskus samaistuvat saksalaisiin.

Saksalaisten historia

Saksankieliset väestöt elivät keskiajalta lähtien monien eri kokoisten valtioiden alueelle hajautuneina. Kulttuuri- ja murre-erot olivat ja ovat yhä suuret. Saksalaisten keskuudessa kulkee myös katolisten ja protestanttien uskontoraja. Hansan ja muun kaupan myötä saksankielinen asutus levisi Itämeren rannikoille (baltiansaksalaiset). Eri puolilla Keski-Eurooppaa kaupunkien kauppiaat olivat saksankielisiä. Esimerkiksi Transilvaniaan muutti merkittävä määrä saksalaisia. Suuri määrä saksalaisia siirtyi myös viljelemään maata Venäjälle saksalaissyntyisen keisarinna Katariina Suuren pyynnöstä. Heidän jälkeläisiään kutsutaan Volgan saksalaisiksi (Wolgadeutsche).

Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon alankomaalaiset, koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa.

Vuonna 1871 perustettu Saksan keisarikunta miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat itävaltalaiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen toista maailmansotaa suurin osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. Kansallissosialistisen Saksan Itävallan-liittämisen ja hävityn sodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa.

Sveitsin saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksankielisen ominaiskulttuurinsa. Alsacen ja Lorrainen (saks. Elsass ja Lothringen) saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia kuin saksalaisia.

Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi Baltiaan ja moniin Itä-Euroopan maihin syntyi saksalaista asutusta jo keskiajalla.

Saksalaisten diaspora

Perinteisen asuinalueensa lisäksi merkittäviä saksalaisia tai saksalaistaustaisia vähemmistöjä elää eri puolella maapalloa.

Lähteet

  1. ↑ http://factfinder.census.gov/servlet/QTTable?_bm=y&-geo_id=D&-qr_name=DEC_2000_SF3_U_QTP13&-ds_name=D&-_lang=en&-redoLog=false
  2. ↑ http://www.radiobras.gov.br/integras/00/integra_3105_1.htm
  3. ↑ 700,000 descendientes de alemanes en Chile.
  4. ↑ http://www.cbs.nl/nl-NL/menu/themas/dossiers/allochtonen/publicaties/artikelen/archief/2005/2005-k3-b15-p96-art.htm
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saksalaiset&oldid=10626560”