Ero sivun ”LaShawn Merritt” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p w |
MM-hopeaa |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
{{Kultaa | Berliini 2009|4x400 m viesti}} |
{{Kultaa | Berliini 2009|4x400 m viesti}} |
||
{{Hopeaa |[[yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2007|Osaka 2007]]|400 m}} |
{{Hopeaa |[[yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2007|Osaka 2007]]|400 m}} |
||
{{Hopeaa |[[yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2011|Daegu 2011]]|400 m}} |
|||
{{MitaliKilpailu | [[Yleisurheilun sisäratojen maailmanmestaruuskilpailut|Sisäratojen MM-kilpailut]] }} |
{{MitaliKilpailu | [[Yleisurheilun sisäratojen maailmanmestaruuskilpailut|Sisäratojen MM-kilpailut]] }} |
||
{{Kultaa | [[yleisurheilun sisäratojen maailmanmestaruuskilpailut 2006|Moskova 2006]] | 4x400 m viesti }} |
{{Kultaa | [[yleisurheilun sisäratojen maailmanmestaruuskilpailut 2006|Moskova 2006]] | 4x400 m viesti }} |
||
| Rivi 26: | Rivi 27: | ||
Huhtikuussa 2010 uutisoitiin Merrittin kärynneen dehydroepiandrosteronin käytöstä. Hän oli antanut kolme positiivista dopingnäytettä lokakuussa 2009, joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/400+metrin+olympiavoittaja+LaShawn+Merritt+k%C3%A4rysi+dopingtestiss%C3%A4/1135256323590 | Nimeke =400 metrin olympiavoittaja LaShawn Merritt kärysi dopingtestissä | Ajankohta =22.4.2010 | Julkaisupaikka =Helsingin Sanomat | Viitattu = 23.4.2010 }}</ref>. Syynä positiiviseen dopingnäytteeseen oli reseptivapaa ExtenZe-nimellä markkinoitava tuote, jonka mainostetaan muun muassa suurentavan siittimen kokoa<ref>Washington Post: [http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2010/04/22/AR2010042204520.html Olympic 400-meter champ LaShawn Merritt tests positive for steroid] 23.4.2010</ref>. Lokakuussa 2010 Merritt sai 21 kuukauden kilpailukiellon, joka määrättiin alkaneeksi 28. lokakuuta 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/urheilu/yleisurheilu/uutiset.shtml/arkistot/yleisurheilu/2010/10/1207452 | Nimeke =Yhteistyöhaluisen olympiavoittajan dopingpanna lyheni | Ajankohta =18.10.2010 | Julkaisupaikka =mtv3.fi | Viitattu = 19.10.2010 }}</ref> |
Huhtikuussa 2010 uutisoitiin Merrittin kärynneen dehydroepiandrosteronin käytöstä. Hän oli antanut kolme positiivista dopingnäytettä lokakuussa 2009, joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/400+metrin+olympiavoittaja+LaShawn+Merritt+k%C3%A4rysi+dopingtestiss%C3%A4/1135256323590 | Nimeke =400 metrin olympiavoittaja LaShawn Merritt kärysi dopingtestissä | Ajankohta =22.4.2010 | Julkaisupaikka =Helsingin Sanomat | Viitattu = 23.4.2010 }}</ref>. Syynä positiiviseen dopingnäytteeseen oli reseptivapaa ExtenZe-nimellä markkinoitava tuote, jonka mainostetaan muun muassa suurentavan siittimen kokoa<ref>Washington Post: [http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2010/04/22/AR2010042204520.html Olympic 400-meter champ LaShawn Merritt tests positive for steroid] 23.4.2010</ref>. Lokakuussa 2010 Merritt sai 21 kuukauden kilpailukiellon, joka määrättiin alkaneeksi 28. lokakuuta 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/urheilu/yleisurheilu/uutiset.shtml/arkistot/yleisurheilu/2010/10/1207452 | Nimeke =Yhteistyöhaluisen olympiavoittajan dopingpanna lyheni | Ajankohta =18.10.2010 | Julkaisupaikka =mtv3.fi | Viitattu = 19.10.2010 }}</ref> |
||
Kilpailukieltonsa jälkeen hän sai [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2011|Daegun MM-kilpailuissa 2011]] hopeaa 400 metrillä ajalla 44,63.<ref name="iaaf"/> |
|||
==Henkilökohtaiset ennätykset== |
==Henkilökohtaiset ennätykset== |
||
Versio 30. elokuuta 2011 kello 18.18
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 LaShawn Merritt Osakan MM-kisoissa 2007. | |||
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Peking 2008 | 400 m | |
| Kultaa |
Peking 2008 | 4×400 m viesti | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 2005 | 4x400 m viesti | |
| Kultaa |
Osaka 2007 | 4x400 m viesti | |
| Kultaa |
Berliini 2009 | 400 m | |
| Kultaa |
Berliini 2009 | 4x400 m viesti | |
 Hopeaa |
Osaka 2007 | 400 m | |
| Hopeaa |
Daegu 2011 | 400 m | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Moskova 2006 | 4x400 m viesti | |
LaShawn Merritt (s. 27. kesäkuuta 1986) on yhdysvaltalainen 400 metrin juoksija ja olympiavoittaja.[1]
Merritt voitti 2004 Grosseton nuorten MM-kisoissa kultaa 400 metrillä ajalla 45,25.[1] Samoissa kisoissa hän oli voittamassa kultaa myös 4 x 100 metrin viestijuoksussa[2] sekä 4 x 400 metrin viestijuoksussa.[3] Helsingin MM-kisoissa 2005 hän juoksi pitkän viestin alkuerissä[4], ja sai kultamitalin kun Yhdysvallat voitti myöhemmin loppukilpailun. Moskovan sisäratojen MM-kisoissa 2006 hän oli mukana Yhdysvaltain joukkueessa, joka voitti kultaa pitkässä viestissä.[5] Myöhemmin samana vuonna hän juoksi 400 metrillä kolmanneksi IAAF:n yleisurheilufinaalissa ajalla 44,14 sekä voitti 400 metrin kilpailun yleisurheilun maailmancupissa.[1] Maailmancupissa hän oli mukana myös Yhdysvaltain pitkän viestin voittaneessa joukkueessa.[6]
Merritt voitti Osakan MM-kisoissa 2007 hopeaa ajalla 43,96.[1] Hän oli samoissa kisoissa voittamassa MM-kultaa pitkässä viestissä.[7] Myöhemmin samana vuonna hän voitti IAAF:n yleisurheilufinaalin ajalla 44,58.[1] Seuraavana vuonna Pekingin olympialaisissa Merritt kirkasti saavutuksensa ja voitti olympiakultaa päättäen näin Jeremy Warinerin valtakauden. Merritt otti finaalissa selvän voiton ja juoksi oman ennätyksen 43,75, joka vei hänet myös kautta aikojen viidenneksi nopeimmaksi juoksijaksi 400 metrillä.[8] Hän voitti olympiakultaa myös pitkässä viestissä.[9] IAAF:n yleisurheilufinaalin hän voitti ajalla 44,50.[1]
Merritt voitti Berliinin MM-kilpailuissa 2009 kultaa 400 metrillä ajalla 44,06.[1] 4 × 400 metrin viestissä hän juoksi ankkuriosuuden Yhdysvaltojen voittaessa maailmanmestaruuden ajalla 2.57,86.[10] Hän voitti 2009 myös IAAF:n yleisurheilufinaalin ajalla 44,93.[1]
Huhtikuussa 2010 uutisoitiin Merrittin kärynneen dehydroepiandrosteronin käytöstä. Hän oli antanut kolme positiivista dopingnäytettä lokakuussa 2009, joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010[11]. Syynä positiiviseen dopingnäytteeseen oli reseptivapaa ExtenZe-nimellä markkinoitava tuote, jonka mainostetaan muun muassa suurentavan siittimen kokoa[12]. Lokakuussa 2010 Merritt sai 21 kuukauden kilpailukiellon, joka määrättiin alkaneeksi 28. lokakuuta 2009.[13]
Kilpailukieltonsa jälkeen hän sai Daegun MM-kilpailuissa 2011 hopeaa 400 metrillä ajalla 44,63.[1]
Henkilökohtaiset ennätykset
- Lähde: IAAF[1]
- 100 metrin juoksu: 10,56 (2007)
- 200 metrin juoksu: 19,98 (2007)
- 300 metrin juoksu: 31,30 (2009)
- 400 metrin juoksu: 43,75 (2008)
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j LaShawn Merritt Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Nuorten MM-kilpailut 2004, 4x100 m tulokset
- ↑ Nuorten MM-kilpailut 2004, 4x400 m tulokset
- ↑ Helsinki 2005 – M4x400 m viestin tulokset, IAAF (englanniksi)
- ↑ Sisäratojen MM-kilpailut 2006, 4x400 m tulokset
- ↑ Maailmancup 2006, 4x400 m tulokset
- ↑ Osakan MM-kilpailut 2007, 4x400 m tulokset
- ↑ Warinerin valtakausi päättyi ratakierroksella MTV3.fi. 21. elokuuta 2008. MTV. Viitattu 21. elokuuta 2008.
- ↑ 4x400 Metres Relay - M Final 23.8.2008. IAAF. Viitattu 14.8.2009. (englanniksi)
- ↑ 4x400 Metres Relay - M Final 23.8.2009. IAAF. Viitattu 14.9.2009. (englanniksi)
- ↑ 400 metrin olympiavoittaja LaShawn Merritt kärysi dopingtestissä hs.fi. 22.4.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.4.2010.
- ↑ Washington Post: Olympic 400-meter champ LaShawn Merritt tests positive for steroid 23.4.2010
- ↑ Yhteistyöhaluisen olympiavoittajan dopingpanna lyheni mtv3.fi. 18.10.2010. mtv3.fi. Viitattu 19.10.2010.
1983: Bert Cameron | 1987: Thomas Schönlebe | 1991: Antonio Pettigrew | 1993: Michael Johnson | 1995: Michael Johnson | 1997: Michael Johnson | 1999: Michael Johnson | 2001: Avard Moncur | 2003: Tyree Washington | 2005: Jeremy Wariner | 2007: Jeremy Wariner | 2009: LaShawn Merritt | 2011: Kirani James | 2013: LaShawn Merritt | 2015: Wayde van Niekerk | 2017: Wayde van Niekerk | 2019: Steven Gardiner | 2022: Michael Norman | 2023: Antonio Watson
|
1896: Tom Burke | 1900: Maxey Long | 1904: Harry Hillman | 1908: Wyndham Halswelle | 1912: Charles Reidpath | 1920: Bevil Rudd | 1924: Eric Liddell | 1928: Ray Barbuti | 1932: Bill Carr | 1936: Archie Williams | 1948: Arthur Wint | 1952: George Rhoden | 1956: Charlie Jenkins | 1960: Otis Davis | 1964: Michael Larrabee | 1968: Lee Evans | 1972: Vincent Matthews | 1976: Alberto Juantorena | 1980: Viktor Markin | 1984: Alonzo Babers | 1988: Steve Lewis | 1992: Quincy Watts | 1996: Michael Johnson | 2000: Michael Johnson | 2004: Jeremy Wariner | 2008: LaShawn Merritt | 2012: Kirani James | 2016: Wayde van Niekerk | 2020: Steven Gardiner |