Ero sivun ”Mansikkapaikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sh:Smultronstället |
p r2.7.1+) (Botti lisäsi: he:תותי בר |
||
| Rivi 80: | Rivi 80: | ||
[[hr:Divlje jagode (1957)]] |
[[hr:Divlje jagode (1957)]] |
||
[[it:Il posto delle fragole]] |
[[it:Il posto delle fragole]] |
||
[[he:תותי בר]] |
|||
[[lt:Žemuogių pievelė]] |
[[lt:Žemuogių pievelė]] |
||
[[hu:A nap vége]] |
[[hu:A nap vége]] |
||
Versio 29. elokuuta 2011 kello 22.17
| Mansikkapaikka | |
|---|---|
| Smultronstället | |
 |
|
| Ohjaaja | Ingmar Bergman |
| Käsikirjoittaja | Ingmar Bergman |
| Tuottaja | Allan Ekelund |
| Säveltäjä | Erik Nordgren |
| Kuvaaja | Gunnar Fischer |
| Leikkaaja | Oscar Rosander |
| Pääosat |
Victor Sjöström Bibi Andersson Ingrid Thulin Gunnar Björnstrand |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Ruotsi |
| Tuotantoyhtiö | Svensk Filmindustri |
| Levittäjä |
SF Studios Netflix |
| Ensi-ilta |
26. joulukuuta 1957 20. maaliskuuta 1959 |
| Kesto | 91 min |
| Alkuperäiskieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Mansikkapaikka (ruots. Smultronstället) on Ingmar Bergmanin käsikirjoittama ja ohjaama ruotsalainen elokuva vuodelta 1957.
Elokuvan sisältämään yhden vuorokauden tapahtumiin ei näennäisesti sisälly juuri mitään. Elokuva kertoo iäkkään professorin Isak Borgin (Victor Sjöström) matkasta Lundiin, jossa hänet vihitään kunniatohtoriksi. Automatkalla Tukholmasta Lundiin Borg käy tapaamassa vanhaa äitiään (Naima Wifstrand) ja katsomassa entistä kesäasuntoa. Matkan aikana on vähällä tapahtua kolari. Borg alkaa mietiskellä omaa kuolevaisuuttaan ja joutuu toistuvasti tuskallisten unien ja pahimpien pelkojensa valtaan. Hän huomaa menneisyydessä tekemiensä ratkaisujen tuoneen elämäänsä vain kylmän tyhjiön, elämän ilman todellista tarkoitusta.[1]
Elämän pettymykset palaavat mieleen, nuoruuden rakastetun Saran (Bibi Andersson) menettäminen veljelle Sigfridille (Per Sjöstrand), oma vaimo Karin (Gertrud Fridh) on uskoton, myös pojan avioliitto Mariannen kanssa (Ingrid Thulin) rakoilee. Kriitikon mukaan yksi näkökulma elokuvaan on isän ja pojan suhde: isän poissaolo, pojan haluttomuus isäksi. Tätä aihetta on käsitellyt myös Jörn Donner.[2] Kriitikko tulkitsee isä–poika-suhteet oidipaalisuuden kautta. Hänen mukaansa tähän viittaa kohtaus, jossa Isak haavoittaa kätensä katsellessaan Saran ja veljensä Sigfridin onnea ikkunasta. Myös ulkopuolisuus kulkee elokuvan juonteena ja ilmenee hänen seuratessaan menettämänsä Saran ja Sigfridin onnea ulkopuolisena.[1]
Näyttelijät
| Näyttelijä | … | Rooli |
| Victor Sjöström | … | professori Isak Borg |
| Bibi Andersson | … | Sara |
| Gunnar Björnstrand | … | tohtori Evald Borg, Isakin poika |
| Ingrid Thulin | … | Marianne Borg, Evaldin vaimo |
| Jullan Kindahl | … | Agda |
| Folke Sundquist | … | Anders |
| Björn Bjelfvenstam | … | Viktor |
| Naima Wifstrand | … | rouva Borg, Isakin äiti |
| Gertrud Fridh | … | Karin Borg, Isakin vaimo |
| Per Sjöstrand | … | Sigfrid Borg, Isakin veli |
| Gunnel Broström | … | rouva Alman |
| Gunnar Sjöberg | … | insinööri Sten Alman |
| Max von Sydow | … | Henrik Åkerman, bensa-aseman omistaja |
| Åke Fridell | … | Karinin rakastaja |
| Sif Ruud | … | Olga-täti |
| Yngve Nordwall | … | Aron-setä |
Lähteet
- ↑ a b Lång, Markus: Ulkopuolisuuden tuskaa. Julkaistu alkujaan Kulttuurivihkoissa 5/2003.
- ↑ Jörn Donner: Paholaisen kasvot: Ingmar Bergmanin elokuvat, s. 174–195. Suomentanut Juha Virkkunen. Helsinki: Otava, 1967.
Aiheesta muualla
- Smultronstället, Svensk filmdatabas (ruotsiksi)
- Arvostelu: Smultronstället (elitisti.net)
- Ingmar Bergman Foundation: Smultronstället (ruotsiksi)