Bibi Andersson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bibi Andersson
Bibi Andersson vuonna 1961.
Bibi Andersson vuonna 1961.
Henkilötiedot
Koko nimi Berit Elisabeth Andersson
Syntynyt 11. marraskuuta 1935
Tukholma, Ruotsi
Kuollut 14. huhtikuuta 2019 (83 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Ammatti näyttelijä
Puoliso
Näyttelijä
Aktiivisena 1951–2009
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Berit Elisabeth ”Bibi” Andersson[1] (11. marraskuuta 1935 Tukholma, Ruotsi14. huhtikuuta 2019 Tukholma, Ruotsi[2]) oli ruotsalainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä. Hän teki useita rooleja Ingmar Bergmanin elokuvissa, joihin hänen maineensa paljolti perustuu[2].

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderssonin vanhemmat olivat Josef ja Karin Andersson. Balettitanssija Gerd Andersson (s. 1932) on hänen siskonsa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän opiskeli Dramatenin näyttelijäkoulussa 1954–1956 ja työskenteli vuodesta 1959 Dramatenissa näyttelijänä 30 vuotta. Hänen näyttämöroolejaan ovat muun muassa Tennessee Williamsin Viettelyksen vaunu ja Edward Albeen Kuka pelkää Virginia Woolfia?. Verotukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi Andersson oli 1970-luvulla maanpaossa Yhdysvalloissa, ja hän näytteli tuolloin Broadwaylla.[3]

Andersson aloitti elokuvauransa vuonna 1951 pienessä sivuroolissa Alf Sjöbergin Neiti Juliessa ja on näytellyt sen jälkeen noin sadassa elokuvassa. Samana vuonna hän tutustui Ingmar Bergmaniin heidän filmatessaan yhdessä Bris-pesuainemainosta. Sittemmin Andersson näytteli Bergmanin ohjauksessa useissa teatterituotannoissa ja 11 laajakangaselokuvassa, joista ensimmäinen on Kesäyön hymyilyä (1955). Elokuvatöistä kiitetyimmäksi kohosi tulkinta sairaanhoitaja Almasta Persoona – Naisen naamio -elokuvassa.[4] Englanniksi toteutetussa Kosketuksessa (1971) hän näytteli Max von Sydowin ja Elliott Gouldin rinnalla. Teatterissa Bergman ohjasi Anderssonia vielä 1990-luvulla.

Anderssonin kansainvälisen uran avasi rooli Ralph Nelsonin lännenelokuvassa Taistelu paholaiskanjonissa (1966). Hän esitti Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Alexandraa Stephen Poliakoffin televisiosarjassa Kadonnut prinssi (2003).

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andersson asui Tukholman Djurgårdenissa ja Provencessa Ranskassa, kunnes sai aivohalvauksen. Hän palasi Ruotsiin toipumaan ja asui sen jälkeen Tukholmassa sairaskodissa.[2] Hän oli naimisissa kolmesti: ohjaaja Kjell Greden kanssa vuosina 1960–1973, kirjailija-poliitikko Per Ahlmarkin kanssa 1978–1981 ja Gabriel Mora Baezan kanssa vuodesta 2004. Avioliitosta Greden kanssa näyttelijällä on yksi tytär. Hänen omaelämäkertansa Ett ögonblick ilmestyi 1996. Andersson on osallistunut myös kansainväliseen humanitaristiseen työhön.

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingmar Bergmanin elokuvat

Muut ruotsalaiset elokuvat

Muut elokuvat

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nationalencyklopedin: Andersson, Bibi. Viitattu 22.11.2008. (Monissa lähteissä Anderssonin viralliseksi nimeksi mainitaan virheellisesti Birgitta.)
  2. a b c Skådespelaren Bibi Andersson är död (ruotsiksi)
  3. Biography for Bibi Andersson. TCM.com. Viitattu 22.11.2008.
  4. Bergmanorana: Bibi Andersson. Viitattu 22.11.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]