Ero sivun ”Johann Gottlieb Fichte” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: hsb:Johann Gottlieb Fichte
Wm313 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 836 muokkausta
p kuolinpäivä
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Johann Gottlieb Fichte.jpg|thumb|200px|Johann Gottlieb Fichte]]
[[Kuva:Johann Gottlieb Fichte.jpg|thumb|200px|Johann Gottlieb Fichte]]


'''Johann Gottlieb Fichte''' ([[19. toukokuuta]] [[1762]] &ndash; [[27. tammikuuta]] [[1814]]) oli [[saksa]]lainen [[filosofi]]. Hän kuuluu merkittävimpiin [[saksalainen idealismi|saksalaisen idealismin]] edustajiin. Häntä pidetään joskus saksalaisen [[nationalismi]]n ja [[antisemitismi]]n isänä.<ref>[http://members.surfbest.net/shsaltzman/Dawidowicz.html Lucy S. Dawidowicz, The War Against the Jews 1933-1945]</ref>
'''Johann Gottlieb Fichte''' ([[19. toukokuuta]] [[1762]] &ndash; [[29. tammikuuta]] [[1814]]) oli saksalainen [[filosofi]]. Hän kuuluu merkittävimpiin [[Saksalainen idealismi|saksalaisen idealismin]] edustajiin. Häntä pidetään joskus saksalaisen [[nationalismi]]n ja [[antisemitismi]]n isänä.<ref>[http://members.surfbest.net/shsaltzman/Dawidowicz.html Lucy S. Dawidowicz, The War Against the Jews 1933-1945]</ref>


Vuodesta [[1810]] Fichte toimi [[professori]]na [[Berliini]]ssä, missä hän [[ranska]]laisen sotaväen liikkuessa kaduilla vuosina [[1807]]&ndash;[[1808|08]] piti kuuluisat puheensa, ''Reden an die deutsche Nation''.
Vuodesta [[1810]] Fichte toimi [[professori]]na [[Berliini]]ssä, missä hän ranskalaisen sotaväen liikkuessa kaduilla vuosina [[1807]]&ndash;[[1808|08]] piti kuuluisat puheensa, ''Reden an die deutsche Nation''.


Fichten pääkiinnostuksenkohteita olivat [[ontologia]], [[metafysiikka]] ja [[epistemologia]]. Aluksi hän seurasi [[Baruch Spinoza]]n jalanjäljissä, mutta kiinnostui myöhemmin [[Immanuel Kant]]in filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää [[idealismi]]a, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. [[Jumala]] on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka vain ilmenee eettisessä toiminnassa.
Fichten pääkiinnostuksenkohteita olivat [[ontologia]], [[metafysiikka]] ja [[epistemologia]]. Aluksi hän seurasi [[Baruch Spinoza]]n jalanjäljissä, mutta kiinnostui myöhemmin [[Immanuel Kant]]in filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää [[idealismi]]a, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. [[Jumala]] on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka vain ilmenee eettisessä toiminnassa.


Fichten elämäkerran on kirjoittanut hänen poikansa [[Immanuel Hermann Fichte]] ([[1796]]&ndash;[[1879]]), "spekulatiivisen teismin" perustaja saksalaisessa filosofiassa.
Fichten elämäkerran on kirjoittanut hänen poikansa [[Immanuel Hermann Fichte]] ([[1796]]&ndash;[[1879]]), ”spekulatiivisen teismin” perustaja saksalaisessa filosofiassa.


== Teoksia ==
== Teoksia ==


* ''Ueber den Begriff der Wissenschaftslehre'' ("Tiedeopin käsitteestä", 1794)
* ''Ueber den Begriff der Wissenschaftslehre'' (”Tiedeopin käsitteestä”, 1794)
* ''Einige Vorlesungen über die Bestimmung des Gelehrten'' ("Oppineiden kutsumuksesta", 1794)
* ''Einige Vorlesungen über die Bestimmung des Gelehrten'' (”Oppineiden kutsumuksesta”, 1794)
* ''[[Tiedeoppi|Grundlage der gesammten Wissenschaftslehre]]'' ("Tiedeopin perusta", 1794/1795)
* ''[[Tiedeoppi|Grundlage der gesammten Wissenschaftslehre]]'' (”Tiedeopin perusta”, 1794/1795)
* ''Grundriss des Eigenthümlichen der Wissenschaftslehre in Rücksicht auf das theoretische Vermögen'' ("Tiedeopin ominaispiirteiden yleiskatsaus", 1795)
* ''Grundriss des Eigenthümlichen der Wissenschaftslehre in Rücksicht auf das theoretische Vermögen'' (”Tiedeopin ominaispiirteiden yleiskatsaus”, 1795)
* ''Grundlage des Naturrechts nach Principien der Wissenschaftslehre'' ("Luonnonoikeuden perusteista", 1796)
* ''Grundlage des Naturrechts nach Principien der Wissenschaftslehre'' (”Luonnonoikeuden perusteista”, 1796)
* ''Zweite Einleitung in die Wissenschaftslehre'' ("Toinen johdanto tiedeoppiin", 1797)
* ''Zweite Einleitung in die Wissenschaftslehre'' (”Toinen johdanto tiedeoppiin”, 1797)
* ''Das System der Sittenlehre nach den Principien der Wissenschaftslehre'' ("Moraaliteorian järjestelmä perustettuna tiedeoppiin", 1798)
* ''Das System der Sittenlehre nach den Principien der Wissenschaftslehre'' (”Moraaliteorian järjestelmä perustettuna tiedeoppiin”, 1798)
* ''Über Geist und Buchstabe in der Philosophie'' ("Hengestä ja kirjaimesta filosofiassa", 1798)
* ''Über Geist und Buchstabe in der Philosophie'' (”Hengestä ja kirjaimesta filosofiassa”, 1798)
* ''Ueber den Grund unsers Glauben an eine göttliche Weltregierung'' (1798)
* ''Ueber den Grund unsers Glauben an eine göttliche Weltregierung'' (1798)
* ''Appellation an das Publikum über die durch Churf. Sächs. Confiscationsrescript ihm beigemessenen atheistischen Aeußerungen. Eine Schrift, die man zu lesen bittet, ehe man sie confsicirt'' (1799)
* ''Appellation an das Publikum über die durch Churf. Sächs. Confiscationsrescript ihm beigemessenen atheistischen Aeußerungen. Eine Schrift, die man zu lesen bittet, ehe man sie confsicirt'' (1799)
Rivi 24: Rivi 24:
* ''Die Bestimmung des Menschen'' (1800)
* ''Die Bestimmung des Menschen'' (1800)
* ''Friedrich Nicolai's Leben und sonderbare Meinungen'' (1801)
* ''Friedrich Nicolai's Leben und sonderbare Meinungen'' (1801)
* ''Die Grundzüge des gegenwärtigen Zeitalters'' ("Aikakautemme peruspiirteet", 1806)
* ''Die Grundzüge des gegenwärtigen Zeitalters'' (”Aikakautemme peruspiirteet”, 1806)
* ''Die Anweisung zum seligen Leben, oder auch die Religionslehre'' ("Ohje autuasta elämää varten, eli uskonopit", 1806)
* ''Die Anweisung zum seligen Leben, oder auch die Religionslehre'' (”Ohje autuasta elämää varten, eli uskonopit”, 1806)
* ''Reden an die deutsche Nation'' ("Puheita Saksan kansalle", 1807/1808)
* ''Reden an die deutsche Nation'' (”Puheita Saksan kansalle”, 1807/1808)
* ''Das System der Rechtslehre'' ("Valtio-opin järjestelmä", 1812)
* ''Das System der Rechtslehre'' (”Valtio-opin järjestelmä”, 1812)
* ''Einleitungsvorlesungun in die Wissenschaftslehre'' ("Johdattelevia luentoja tiedeoppiin", 1813)
* ''Einleitungsvorlesungun in die Wissenschaftslehre'' (”Johdattelevia luentoja tiedeoppiin”, 1813)
* ''Wissenschaftslehre nova methodo'' ("Tiedeopin uusi metodi", Fichten vuosien 1796–1799 luennot postuumisti julkaistuna)
* ''Wissenschaftslehre nova methodo'' (”Tiedeopin uusi metodi”, Fichten vuosien 1796–1799 luennot postuumisti julkaistuna)


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 29. huhtikuuta 2011 kello 15.13

Johann Gottlieb Fichte

Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 – 29. tammikuuta 1814) oli saksalainen filosofi. Hän kuuluu merkittävimpiin saksalaisen idealismin edustajiin. Häntä pidetään joskus saksalaisen nationalismin ja antisemitismin isänä.[1]

Vuodesta 1810 Fichte toimi professorina Berliinissä, missä hän ranskalaisen sotaväen liikkuessa kaduilla vuosina 1807–08 piti kuuluisat puheensa, Reden an die deutsche Nation.

Fichten pääkiinnostuksenkohteita olivat ontologia, metafysiikka ja epistemologia. Aluksi hän seurasi Baruch Spinozan jalanjäljissä, mutta kiinnostui myöhemmin Immanuel Kantin filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää idealismia, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. Jumala on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka vain ilmenee eettisessä toiminnassa.

Fichten elämäkerran on kirjoittanut hänen poikansa Immanuel Hermann Fichte (1796–1879), ”spekulatiivisen teismin” perustaja saksalaisessa filosofiassa.

Teoksia

  • Ueber den Begriff der Wissenschaftslehre (”Tiedeopin käsitteestä”, 1794)
  • Einige Vorlesungen über die Bestimmung des Gelehrten (”Oppineiden kutsumuksesta”, 1794)
  • Grundlage der gesammten Wissenschaftslehre (”Tiedeopin perusta”, 1794/1795)
  • Grundriss des Eigenthümlichen der Wissenschaftslehre in Rücksicht auf das theoretische Vermögen (”Tiedeopin ominaispiirteiden yleiskatsaus”, 1795)
  • Grundlage des Naturrechts nach Principien der Wissenschaftslehre (”Luonnonoikeuden perusteista”, 1796)
  • Zweite Einleitung in die Wissenschaftslehre (”Toinen johdanto tiedeoppiin”, 1797)
  • Das System der Sittenlehre nach den Principien der Wissenschaftslehre (”Moraaliteorian järjestelmä perustettuna tiedeoppiin”, 1798)
  • Über Geist und Buchstabe in der Philosophie (”Hengestä ja kirjaimesta filosofiassa”, 1798)
  • Ueber den Grund unsers Glauben an eine göttliche Weltregierung (1798)
  • Appellation an das Publikum über die durch Churf. Sächs. Confiscationsrescript ihm beigemessenen atheistischen Aeußerungen. Eine Schrift, die man zu lesen bittet, ehe man sie confsicirt (1799)
  • Der geschlossne Handelsstaat. Ein philosophischer Entwurf als Anhang zur Rechtslehre und Probe einer künftig zu liefernden Politik (1800)
  • Die Bestimmung des Menschen (1800)
  • Friedrich Nicolai's Leben und sonderbare Meinungen (1801)
  • Die Grundzüge des gegenwärtigen Zeitalters (”Aikakautemme peruspiirteet”, 1806)
  • Die Anweisung zum seligen Leben, oder auch die Religionslehre (”Ohje autuasta elämää varten, eli uskonopit”, 1806)
  • Reden an die deutsche Nation (”Puheita Saksan kansalle”, 1807/1808)
  • Das System der Rechtslehre (”Valtio-opin järjestelmä”, 1812)
  • Einleitungsvorlesungun in die Wissenschaftslehre (”Johdattelevia luentoja tiedeoppiin”, 1813)
  • Wissenschaftslehre nova methodo (”Tiedeopin uusi metodi”, Fichten vuosien 1796–1799 luennot postuumisti julkaistuna)

Katso myös

Viitteet

Kirjallisuutta suomeksi

  • Fichte, Johann Gottlieb: Tiedeopin perusta. (Grundlage der gesammten Wissenschaftslehre, 1794/1795.) Suomennos ja selitykset Ilmari Jauhiainen. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-964-4.

Aiheesta muualla

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johann_Gottlieb_Fichte&oldid=10117570”