Tämä on hyvä artikkeli.

Sepsi-78

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 31. tammikuuta 2008 kello 12.17 käyttäjän Tetopa (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sepsi-78
[[Tiedosto:Tiedosto:Sepsi.gif|200px|]]
Koko nimi FC Sepsi-78
Perustettu 1930 SePS
1978 Sepsi-78
Kenttä Seinäjoen keskuskenttä ja tekonurmi
– kapasiteetti 3 500 (keskuskenttä)
Sarja Kakkonen
Puheenjohtaja Suomi Jukka Pikkarainen
Päävalmentaja Suomi Veli-Matti Latosaari
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Sepsin vuoden 2007 maalipörssin voittaja Edu on pelannut Veikkausliigaa KuPS:ssa.

Sepsi-78 on seinäjokelainen jalkapalloseura. Se perustettiin alun perin vuonna 1930 nimellä Seinäjoen Palloseura eli SePS, mistä on peruja myös seuran tämänhetkinen nimi. Nimi jouduttiin muuttamaan, kun SePS meni konkurssiin vuonna 1977. Perustettaessa SePS:n lajeihin kuului jalkapallon lisäksi myös jääpallo. SePS:n tilalle tullut Sepsi-78 pelasi kaudella 2007 jalkapallon Kakkosen C-lohkossa. Kakkoseen se nousi kaudeksi 2005. Viime vuosikymmeninä Sepsi on kunnostautunut "hissijoukkueena" Suomen kolmannen ja neljännen sarjatason välillä. Vuonna 2007 Sepsi-78:n edustusjoukkue yhdistyi TP-Seinäjoen vastaavan kanssa Seinäjoen Jalkapallokerhoksi, joten Sepsi panostaa nykyisin lähinnä juniorityöhön.

Historia

Alkutaival

(1930–1961)

Seinäjoen Palloseura eli lyhyemmin SePS perustettiin vuonna 1930 helmikuun 17. päivänä. Tuolloin lajeiksi päätettiin jalkapallo ja jääpallo. Pari ensimmäistä vuosikymmentä seura panostikin pääasiassa jääpalloon. Se pelasi tuolloin jääpallon Suomisarjassa ja jopa Mestaruussarjassa. Pääsarjajääpalloa Seinäjoella nähtiin yhteensä seitsemän kauden ajan vaihtelevin tuloksin. Tosin jalkapallossakin seuralla oli menestystä.[1] Ensimmäisen kerran SePS pelasi Suomen jalkapallon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli II-divisioonassa vuonna 1945, jolloin se sijoittui oman lohkonsa kuudenneksi. Kaudella 1946–1947 SePS oli jo II-divisioonan pohjoislohkon viides.

Vuonna 1947 SePS voitti jääpallossa Suomensarjan pohjoislohkon. Kaudella 1947–1948 seura jäi jalkapallossa lohkonsa seitsemänneksi ja putosi alasarjoihin yli vuosikymmeneksi.[2] Jääpallossa tuli jälleen vuonna 1952 Suomensarjan lohkovoitto, ja vuonna 1956 seura oli lohkonsa toinen tasapisteillä lohkon voittaneen VPS:n kanssa.[3]

Jalkapallon alasarjoissa Sepsi pelasi paljon paikallisotteluita. Muun muassa 1959 se pelasi piirisarjassa paikallispelejä kahdenkin seinäjokelaisen seuran kanssa ja jäi lohkonsa viimeiseksi. Samaisena vuonna SePS luovutti hallisarjassa.[4] Kaudella 1960 SePS sai makoisan voiton pudotettuaan paikallisvastustaja TP-Seinäjoen Suomen Cupista heti ensimmäisellä kierroksella Pennasen ja Lundellin maaleilla. Lopputulos oli 1–2.[5] Vuodelta 1961 mainittakoon, että SePS pelasi kauden päätösottelun paikallisvastustaja Sisua vastaan 387 katsojan edessä. Paikkana oli jo tuolloin SePS:n kotikenttänä toiminut Seinäjoen keskuskenttä. SePS voitti ottelun lopulta lukemin 3–1.[6]

Jalkapallo ykköslajiksi

(1962–1976)

Seinäjoen Palloseuran logo.

SePS palasi Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle kaudeksi 1962, jolloin se sijoittui yhdeksänneksi. Kausi 1963 toi kuitenkin jo lohkon neljännen sijan SePS:n jäätyä vain kaksi pistettä paikallisvastustaja Seinäjoen Sisun taakse. Seuraavakin kausi toi neljännen sijan, ja kaudella 1965 sijoitus oli kuudes. Paikallispelit kiinnostivat noihin aikoihin: esimerkiksi vuonna 1964 Sisun kotiottelua SePS:iä vastaan seurasi 1160 katsojaa, mikä on edelleen Sisun ennätys.[7] Vuonna 1966 SePS:n sijoitus lohkossaan oli yhdeksäs. Tuona vuonna seura alkoi keskittää voimansa jalkapalloon. Samalla loppuivat vuodesta 1963 kestäneet paikallispelit Sisua vastaan jälkimmäisen pudottua sarjaporrasta alemmas. Paikallispelit saivat kuitenkin jatkoa SePS:n tehtyä seuraavalla kaudella Sisulle seuraa. SePS:n sijoitus tuolla kaudella oli 11 eli viimeistä edellinen lohkossa, jonka kaksi viimeistä putosivat.

SePS pelasi kausilla 1964–1967 myös piirisarjaa, jossa se oli muun muassa kaudella 1964 lohkonsa toinen.[8] Kaudella 1967 SePS:n A-juniorit pelasivat SM-sarjaa selviytyen lohkostaan jopa loppusarjaan. Siinä SePS jäi kuitenkin viimeistä edelliseksi jättäen taakseen vain helsinkiläisen Pajamäen Pallo-Veikot.[9] Kaudella 1968 SePS osallistui maakuntasarjaan ja oli sen neljäs.[10]

Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle seura nousi jälleen kaudeksi 1972 ja oli heti lohkonsa kolmas. Vuonna 1973 sijoitus oli kuudes. Tämä ei kuitenkaan ollut kauden paras saavutus, sillä seura pääsi Suomen Cupin loppuotteluun Helsingin Olympiastadionille. Siellä SePS kuitenkin hävisi 2846 katsojan edessä Lahden Reippaalle lukemin 1–0. Voittomaalin teki Jari Litmasen isä Olavi.[11] Kaudella 1974 SePS:n sarjasijoitus oli kolmas, mutta tuonkin kauden paras saavutus tuli cupissa. Tosin kyseessä oli nykyisen Liigacupin tyylinen Viking Cup, jonka finaalissa HJK oli parempi lukemin 1–0.[1] Kaudella 1975 Palloseuran sijoitus oli kuudes ja kaudella 1976 kolmas.[2]

SePS:n nimekkäimpiä kasvatteja on Pentti Toivola, joka myöhemmin uransa aikana pelasi A-maajoukkueessa.[12]

Eurocupit ohi suun

(1977–1979)

Vuonna 1977 seura sijoittui sarjassa seitsemänneksi, mutta pääsi jälleen Suomen Cupin loppuotteluun. Siinä se hävisi Olympiastadionilla 2134 katsojan edessä Hakalle lukemin 3–1. Sepsin ainoan maalin iski Tapio Haavisto.[11] Heikon talouden seurauksena seuran nimi vaihdettiin nykyiseen muotoon Sepsi-78.[1] Kaudella 1978 seura oli kolmas I-divisioonassa kuten toiseksi korkeimman sarjatason nimi silloin kuului. Sepsi-78:lla oli edellisvuoden cupin finaalipaikan ansiosta mahdollisuus päästä Euroopan kentille kaudeksi 1978–1979; Suomen Cupin voittanut Haka sai Suomen mestaruutensa ansiosta paikan Mestarien cupiin, joten Cup-voittajien cupin paikka kuului finaalin hävinneelle seuralle. Sepsi-78 kuitenkin luopui paikastaan, eikä Seinäjoella ole milloinkaan pelattu eurocupien otteluita.[13]

Seuraavana vuonna I-divisioonan neljä parasta aiemman kahden sijasta pääsivät alkusarjasta jatkoon, joten Sepsin kolmas tila toi paikan SM-karsintasarjassa. Siinä Sepsi-78 sijoittui neljänneksi ja oli viimeinen, joka lunasti paikan SM-sarjaan seuraavaksi kaudeksi.[2] Alkusarjan maalikuninkuuden jakoi tuolloin Sepsin Hannu Rajaniemi, joka iski yhteensä 15 kertaa pallon maaliin. Samaan pääsi RoPS:n Tuomo Hakala, joka voitti lopulta virallisen maalikuninkuuden saatuaan tehdä maaleja alemmassa jatkosarjassa helpompia vastustajia vastaan Sepsin pelatessa kovatasoisempaa SM-karsintasarjaa.[14] Ainakin 1970- ja 1980-luvuilla Sepsi-78:n reservijoukkueen nimi oli Sepsit[15].

SM-huumaa

(1980–1982)

Seinäjoen keskuskenttä on jo pitkään toiminut Sepsin kotikenttänä. Kuva vuoden 2007 OPS-ottelun tauolta.

Ensimmäinen kausi SM-sarjassa toi sijan seitsemän. Sepsi-78 keräsi runkosarjan 22 ottelussa yhteensä 19 pistettä. Se pääsi ylempään jatkosarjaan, jossa sijoitus ei enää muuttunut. Sepsin edellisen kauden paras maalintekijä Hannu Rajaniemi voitti nyt koko SM-sarjan maalipörssin tehtyään 19 osumaa pelaamissaan 29 ottelussa.[16]

Vuonna 1981 Sepsi sijoittui alkusarjassa yhdeksänneksi ja joutui näin niukasti putoamiskarsintaan. Se kuitenkin voitti putoamiskarsinnan ja lunasti seuraavallekin kaudelle paikan pääsarjaan. Vuonna 1981 Sepsi sai myös oman kannatuslaulun, joka soi nykyäänkin Sepsin kotiotteluissa. Laulun nimi on Sepsi Sepsi, ja sen on laulanut Jari Vähäkoski.[17] Vuonna 1982 Sepsi oli pääsarjassa alkusarjan kymmenes saalistettuaan 17 pistettä.[18] Näin ollen se joutui jälleen putoamiskarsintaan. Siinä seura sijoittui kuudenneksi neljän parhaan päästyä mestaruussarjaan. Tämä tiesi sitä, että Sepsi oli kolmen vuoden jälkeen pudonnut jälleen I-divisioonaan.[2]

Putoamisen lisäksi kausi 1982 toi mukanaan Suomen hallimestaruuden. Huonosta menestyksestä huolimatta Sepsi saavutti kaudella 1982 ottelussaan Oulun Palloseuraa vastaan yleisöennätyksensä, kun keskuskentän lehtereille kerääntyi 3400 katsojaa.[7] Vuosina 1981 ja 1982 Sepsissä pelasi myös unkarilainen Ferenc Bene, joka voitti muun muassa Tokion 1964 olympialaisten maalikuninkuuden ja onkin historian kuuluisin Sepsissä pelannut pelaaja.[1] 1980-luvun alussa Sepsillä oli keväisin myös tapana käydä harjoitusmatkalla Budapestissa MTK:n vieraana.[19] Benen ja Rajaniemen lisäksi Sepsissä SM-sarjaa pelasivat myös muun muassa Kari Hietamäki, Olavi Linjamäki ja Kalevi Kontiola. Viimeisellä SM-sarjakaudella seurassa pelasi myös myöhemmin valmentajana mainetta kerännyt Mika Sankala.[20] Sepsin puheenjohtajana parhaimman menestyksen aikaan toimi pitkään Aarne Rosenlund.[12]

Alasarjojen hissijoukkue

(1983–2003)

SM-sarjasta putoamisen jälkeen seurasi saman tien ahdinko, ja Sepsi putosi heti seuraavalla kaudella 1983 I-divisioonastakin. Seura sijoittui alkusarjassa kymmenenneksi ja karsintasarjassa se jäi kahdeksan joukkueen lohkossa viimeiseksi.[2] Tuo kausi oli Sepsin 18. ja toistaiseksi viimeinen kausi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Vähän iloa Sepsille toi kuitenkin nykyisen verivihollisen TP-Seinäjoen voittaminen Säästöpankki Cupissa vuonna 1984.[21] Suomen Cupissa vuonna 1983 Sepsi selvisi seitsemännelle kierrokselle yhden ainoan voiton ansiosta, kun se kukisti Äänekosken Huiman 2–1. Seitsemännellä kierroksella Sepsi joutui kuitenkin myöntämään TPV:n paremmaksi lukemin 4–0 ja seinäjokelaiset putosivat cupista.[22] 15.7.1984 Sepsi-78 sai kunnian kohdata Vaasan Palloseuran 60-vuotisjuhlaottelussa. Se päättyi lukemiin 1–1.[23]

II-divisioonassa Sepsi onnistui sentään säilymään vuonna 1984, kun seura sijoittui yhdeksänneksi eli oli viimeinen säilyjä. Vuonna 1985 Sepsi sijoittui pohjoislohkossa kuudenneksi, ja vuonna 1986 oli putoaminen jälleen lähellä.[24] Tuolloin Sepsi oli taas viimeinen sarjapaikan säilyttäjä. Paikalliskamppailut saivat jatkoa vuonna 1987 TP:n noustua II-divisioonaan, mutta Seinäjoen herruus meni tylysti TP-Seinäjoelle sen voitettua kummatkin keskinäiset kohtaamiset ja oltua sarjassa toinen. Sepsin alamäki kuitenkin jatkui sen oltua sarjajumbo. Joukkue keräsi ainoastaan kymmenen pistettä ja putosi jälleen sarjatasoa alemmas neljän vuoden kakkosdivarissa peluun jälkeen.[25]

1990-luku alkoi Sepsin pelatessa alasarjoissa. Vuodet 1991 ja 1992 pelattiin sentään kolmanneksi korkeinta sarjatasoa, mutta tämän jälkeen odottivat vielä alemmat sarjat.[26] Joitain pilkahduksiakin nähtiin kuten vuonna 1993 piiricupissa saavutettu 2–1-voitto tuolloin I-divisioonassa pelanneesta TP-Seinäjoesta.[27] Sepsi sisuuntuikin ja nousi kaudeksi 1994 II-divisioonaan eli maamme kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Siinä Sepsi sijoittui kahdeksanneksi. Tämä jäi viimeiseksi sellaiseksi kaudeksi, että Sepsi oli sarjoissa parhaiten sijoittunut seinäjokelainen joukkue.

Vuonna 1994 Sepsi myös voitti paikallisvastustaja TP:n ensimmäisen kerran vähintään kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla virallisessa sarjaottelussa. Lukemat olivat 2–1. Sepsin maalintekijät olivat Lasse Männikkö ja Petri Kujanpää. Lakeus Turnauksen sarjataulukossa samana vuonna Sepsi sijoittui toiseksi vain pisteen TP-Seinäjokea perässä.[28] Vuonna 1995 Sepsi-78 sijoittui oman lohkonsa kuudenneksi, eivätkä Sepsin pelaajat maalipörssin kärkipäässäkään juhlineet. 1990-luvun puolivälissä Sepsin joukkueessa pelasi muun muassa myöhemmin Veikkausliigasssakin pelannut Lasse Männikkö.[29] Tuo Sepsi-78:n vierailu II-divisioonassa kesti yhteensä viisi vuotta, ja kauden 1998 päätteeksi oli jälleen edessä putoaminen sarjaporrasta alemmas.

Kaudeksi 2001 Sepsi nousi jälleen Kakkoseen ja säilyikin siellä ensimmäisen vuoden, mutta vuonna 2002 sijoitus ei riittänyt sarjapaikan uusimiseen.[26] Yleisömääränkään puolesta kausi ei mennyt kovin hyvin, sillä katsojakeskiarvo 97 oli Kakkosen 48:sta joukkueesta kahdeksanneksi huonoin.[30] Vuonna 2003 Sepsi pelasi Kolmosessa ja oli alkusarjan sijalla 11 eli kolmanneksi viimeinen. Alemman loppusarjan kuudes tila kuitenkin pelasti joukkueen putoamiselta. Mainittakoon, että kauden aikana Sepsi pelasi Kolmosessa paikallisotteluita TP-Seinäjoen kakkosjoukkueen kanssa.[31]

Uusi tuleminen Kakkoseen

(2004–2006)

Sepsin kauden 2005 ulkomaalaisvahvistus Stanley Festus Sepsin paidassa.

Kaudella 2004 seura oli Kolmosen alkusarjan kuudes ja selvisi pisteen erolla Kolmosen yläloppusarjaan. Siinä se sijoittui kolmanneksi, ja näin Tapio Haaviston luotsaama joukkue nousi lopulta Kakkoseen.[32] Kolmosesta Kakkoseen noussut joukkue oli nuori, sillä Erkki Taurulaa lukuun ottamatta kaikki pelaajat olivat syntyneet 1980-luvulla.[33]

Kakkosessa seura sijoittui kaudella 2005 kahdeksanneksi ja seuran paras maalintekijä oli Jussi Kankaanpää, joka viimeisteli yhteensä seitsemän maalia.[34][35] Tuolla kaudella Sepsi-78:n valmentajana jatkoi edelliskauden luotsi Tapio Haavisto. Ulkomaalaisvahvistukset vuonna 2005 olivat Zoran Peic ja Stanley Festus.[36] Kaudella 2005 Sepsin taival Suomen Cupissa päättyi neljännellä kierroksella 2–1-tappioon mustasaarelaista FC Korsholmaa vastaan.[37]

Kaudeksi 2006 Sepsi panosti ja hankki yhteensä neljä brasilialaista, joiden joukossa oli entinen Veikkausliiga-tähti ja Mestarien liigassakin maaleja tehnyt Luiz Antonio. Antonio oli ensisijaisesti joukkueen valmentaja, mutta esiintyi myös kentällä muutamissa otteluissa. Muutkin brasilialaiset olivat kovaa luokkaa, sillä kauden jälkeen Luís Fernando pääsi Veikkausliigaan ja Vitao Ykköseen.[38] Maalivahtina pelannut Fernando viimeisteli kaudella myös yhden vapaapotkumaalin Kakkosessa.[39] Junior Tigrao ei voinut loukkaantumisen takia pelata kaudella ainuttakaan sarjapeliä. Panostuksesta sarjaan kertoo myös harjoitusmatka kauden alla Espanjaan, samaan paikkaan jossa joukkue oli leireillyt edellisen kauden alla. Sepsille kertyi leirillä myös ottelukokemusta sen mitattua Espanjan alasarjajoukkueen tason.[40] Tuolla kaudella Sepsi sijoittui lopulta kahdeksanneksi ja joukkueen paras maalintekijä oli kahdeksan maalia tehnyt Marko Huttu.[41][42]

Joukkue pääsi kokeilemaan kykyjään kovaa vastustajaa vastaan, kun Suomen kaikkien aikojen menestynein seura eli HJK arvottiin Sepsiä vastaan Suomen Cupin kuudennella kierroksella. Seinäjoen keskuskentällä pelattu ottelu oli kuitenkin HJK:n näytöstä ja se veikin ottelun lukemin 6–0.[43] Aiemmin Sepsi oli neljännen kierroksen ottelussa saanut pelata Palloliiton valitsemassa kierroksen ottelussa Valkeakosken Koskenpoikia vastaan. Tuon ottelun Sepsi voitti lukemin 4–2.[44]

Viimeinen kausi Palloliiton sarjassa

(2007)

Kausi 2007 jäi historiaan Sepsin viimeisenä kautena Suomen Palloliiton alaisissa sarjoissa. Sepsin budjetti oli noin 100 000 euroa ja valmentajaksi tuli edellisen kauden kakkosvalmentaja Veli-Matti Latosaari.[45] Sepsillä oli kaudella 2007 yhteistyösopimus Ykkösessä pelaavan Tornion Pallo –47:n kanssa. Sopimus syntyi vuoden 2006 marraskuussa, kun Sepsin entinen valmentaja Luiz Antonio siirtyi Tornioon TP-47:n valmentajaksi.[46] Myöhemmin Antonion nimellä ruvettiin pelaamaan Sepsin järjestämää junioricupia.[47]

Sepsin viimeinen aloituskokoonpano

13.10.2007 FC Kippareita vastaan.[48]

Vuonna 2007 Sepsi ei osallistunut Suomen Cupiin.[49] 2007 Sepsin ulkomaalaisvahvistukset olivat venäläinen Alexei Budko, nigerialainen Edu ja maalivahti Colin Burns.[50] Kauden ensimmäinen paikallisottelu TP:tä vastaan keräsi keskuskentän lehtereille noin 700 katsojaa.[51] Sepsi vei kaupungin herruuden voittamalla TP:n toisessa ottelussa numeroin 1–0 lähes tuhatpäisen yleisön edessä, kun ensimmäinen ottelu oli päättynyt maalittomaan tasapeliin. Sepsin voittomaalin ottelussa teki Mikko Kärki.[52] Sepsin historian viimeinen kausi Palloliiton alaisessa sarjassa toi 31 pistettä ja sijan kymmenen.[53]

Sepsin paras maalintekijä kaudella oli kymmenen maalia iskenyt Edu. Sama mies voitti myös seuran tehotilaston lukemin 10 + 5 = 15.[54] Maalipörssin toiseksi tullut Marko Huttu teki ainoastaan puolet Edun maalimäärästä.[55] Sepsin kakkosjoukkue pelasi kaudella 2007 Vitosessa, jonne se nousi pelattuaan vielä tätä edellisen kauden Kutosessa.[56]

Uusi seura syntyy

Sepsi-78 ja TP-Seinäjoki päättivät pelaajamateriaalin riittämättömyyden vuoksi kauden 2007 lopussa perustaa yhteisen edustusjoukkueen Kakkoseen. Yhdistymisestä oli neuvoteltu vuosikymmenten varrella jo useaan kertaan.[57] Tämä joukkue sai useiden toiveiden pohjalta nimekseen Seinäjoen Jalkapallokerho.[58] Näin ollen molemmat seurat joutuvat luopumaan Kakkosen sarjapaikoistaan kaudeksi 2008. Sepsillä ja myös TP:llä on kuitenkin tämänkin jälkeen mahdollisuus pitää omat joukkueet alemmissa divisioonissa. Seurat keskittyvät edustusjoukkueiden yhdistymisen jälkeen pääasiassa junioritoimintaan.[45]

Sepsin viimeiseksi otteluksi Palloliiton sarjoissa jäi näin ollen 13.10.2007 pelattu ottelu FC Kippareita vastaan. Tuon ottelun Sepsi voitti kotikentällään Seinäjoen tekonurmella lukemin 5–1. Sepsin viimeisen maalin viimeisteli Miika Asunmaa.[59] Kauden 2007 parhaina palkittiin Sepsin edustusjoukkueesta Mikko Kärki, Jarkko Vesapuisto, Jani Asuintupa, Jukka-Pekka Salminen ja Alexei Budko.[60]

Kotikentät

Seinäjoen tekonurmi toimi Sepsin "varakenttänä"

Keskikesällä Sepsi pelasi ottelunsa jo useiden vuosikymmenten ajan 3 500 katsojaa vetävällä Seinäjoen keskuskentällä, joka toimi sen varsinaisena kotikenttänä. Keväisin ja syksyisin Sepsi-78 pelasi toisen seinäjokelaisen seuran TP-Seinäjoen tavoin kotiottelunsa Seinäjoen tekonurmella, koska keskuskenttä ei tuolloin ole pelikunnossa. Tosin kauden 2005 seura joutui aloittamaan Törnävän hiekkakentällä tekonurmen remontin takia. Alkukauden 2005 jälkeen Sepsi ei olekaan joutunut pelaamaan yhtään kotiotteluaan hiekkakentällä.[61] Mahdollisissa talvikauden otteluissa kotikenttänä toimi Seinäjoki Areena, jossa alustana on kumirouheinen matto.

Saavutuksia

  • 1980 sijoitus 7.
  • 1981 sijoitus 9.
  • 1982 sijoitus 10. ja putosi.
  • Viking Cupin loppuottelussa 1974 (HJK–SePS 1–0)
  • 1982 Suomen hallimestaruus

SePS olisi päässyt kaudella 1978–1979 Suomen cupin kakkossijansa ansiosta Cup-voittajien cupiin, mutta seura luopui paikastaan.

Kaudet eri sarjoissa

Sarjataso Kausien määrä Kaudet[26]
1. 3 1980, 1981, 1982
2. 18 1945, 1946–1947, 1947–1948, 1962–1967, 1972–1979, 1983
3. ^ 16 1984–1987, 1991–1992, 1994–1998, 2001–2002, 2005–2007

^ Kolmanneksi korkeimman sarjatason tiedot vasta vuodesta 1973 lähtien.

Viimeisimmät sijoitukset

Vuosi Sijoitus Sarjataso
2007 10. Kakkonen
2006 8. Kakkonen
2005 8. Kakkonen
2004 3. Kolmonen
2003 10. Kolmonen

SePS ja Sepsi-78 maratontaulukoissa

Sepsi on kaikkien aikojen menestynein seinäjokelainen jalkapalloseura. Se on pelannut SM-sarjassa yhteensä kolme kautta. Se on Suomen pääsarjan maratontaulukossa sijalla 38. Sepsi on pelannut pääsarjassa yhteensä 73 ottelua. Niistä se on voittanut 23 ja pelannut 14 tasan. Pisteitä seuralle on näistä otteluista kertynyt yhteensä 60. SM-sarjassa Sepsi on tehnyt yhteensä 101 maalia.[62] Pääsarjakausien lisäksi seura on pelannut 18 kautta Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Seura on Suomen toiseksi korkeimman sarjatason maratontaulukossa sijalla 27. Sepsi on pelannut tuolla sarjatasolla 365 ottelua, joista se on voittanut 146 ja napannut yhteensä 365 pistettä.[63] Jääpallossa seura pelasi Suomen pääsarjatasolla yhteensä seitsemän kautta. Tänä aikana SePS pelasi SM-sarjassa 60 ottelua, joista tuli 18 voittoa ja 8 tasapeliä. Pisteitä kertyi yhteensä 44 ja sijoitus maratontaulukossa on 29.[64]

Laji Sarjataso Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Häviöt Tehd. maalit Pääst. maalit Maaliero Pisteet
Jalkapallo 1. 38 3 73 23 14 36 101 141 −40 60
Jalkapallo 2. 25 18 365 146 73 146 578 634 −56 365
Jääpallo 1. 29 7 60 18 8 34 172 198 −26 44

Joukkue 2007

Entisiä pelaajia

Lähteet

  1. ↑ a b c d Sepsi-78:n historia Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  2. ↑ a b c d e Suomen toiseksi korkeimman sarjatason tilastot RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  3. ↑ Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki s.165: sarjataulukko
  4. ↑ TP:n historia 1959 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  5. ↑ TP:n historia 1960 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  6. ↑ Ilkka-lehti vuodelta 1961: uutinen ottelusta
  7. ↑ a b Seurojen yleisöennätykset FutisForum. Viitattu 23.1.2008.
  8. ↑ TP:n historia 1964 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  9. ↑ Ensimmäinen yritys: nuorten jalkapallohistoriaa TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  10. ↑ TP:n historia 1968 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  11. ↑ a b Suomen Cup-historiaa Gnistan. Viitattu 23.1.2008.
  12. ↑ a b "Onnea ja menestystä fuusiolle!": uutinen Sepsin ja TP:n fuusiosta Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  13. ↑ Jalkapallon pikkujättiläinen s.487
  14. ↑ Suomen toiseksi korkeimman sarjatason parhaat maalintekijät RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  15. ↑ TP:n historia 1986 TP-Seinäjoki. Viitattu 30.1.2008.
  16. ↑ Suomen pääsarjan parhaat maalintekijät RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  17. ↑ Sepsin laulut Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  18. ↑ Suomen pääsarjan taulukot RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  19. ↑ Sepsi-futis-lehti: Ferenc Bene in memoriam
  20. ↑ Sankalan Sundsvall nousi Allsvenskaniin Ilta-Sanomat. Viitattu 23.1.2008.
  21. ↑ TP:n historia 1984 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  22. ↑ Suomen Cup 1983 RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  23. ↑ Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki s.148: juhlaottelut
  24. ↑ Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki s. 159: sarjataulukko
  25. ↑ TP:n historia 1987 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  26. ↑ a b c Seurojen sarjatasot kautta aikain RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  27. ↑ TP:n historia 1993 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  28. ↑ TP:n historia 1994 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  29. ↑ TP:n historia 1995 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  30. ↑ Seurojen yleiökeskiarvoja european-football-statistics. Viitattu 23.1.2008.
  31. ↑ 2003 taulukot: vuoden 2003 tilastoja Palloliiton Vaasan piiri. Viitattu 23.1.2008.
  32. ↑ Vuoden 2004 tilastoja SPL Vaasan piiri. Viitattu 23.1.2008.
  33. ↑ Sepsi ei halua roiskia Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  34. ↑ Kakkosen maalintekijät 2005 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  35. ↑ Kakkosen sarjataulukko 2005 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  36. ↑ Ottelun ohjelmalehtinen vuodelta 2005
  37. ↑ Suomen Cup 2005 RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  38. ↑ Ottelun ohjelmalehtinen kaudelta 2006
  39. ↑ Brasilialaismaalivahti Fernando Viikinkien testiin MTV3. Viitattu 23.1.2008.
  40. ↑ Sepsiläiset leireilivät Espanjan auringossa Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  41. ↑ Kakkosen sarjataulukko 2006 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  42. ↑ Kakkosen maalintekijät 2006 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  43. ↑ Suomen Cup 2006 RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  44. ↑ Suomen Palloliiton artikkeliarkisto:uutinen kierroksen ottelusta
  45. ↑ a b Seinäjoki Futis kerää jalkapalloilijat jatkossa yhden lipun alle Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  46. ↑ Luiz Antonio siirtyy TP-47:n peräsimeen Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  47. ↑ Luiz Antonio -Cup Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  48. ↑ Sepsi-78 - FC Kipparit otteluraportti Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  49. ↑ Suomen Cup 2007 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  50. ↑ Ottelun ohjelmalehtinen vuodelta 2007
  51. ↑ Seinäjokelaisjoukkueiden paremmuus jäi selvittämättä Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  52. ↑ Seinäjoen jalkapallovaltikka on nyt Sepsi-78:lla Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  53. ↑ Kakkosen sarjataulukko 2007 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  54. ↑ Sepsin pelaajatilasto 2007 Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  55. ↑ Kakkosen maalintekijät 2007 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  56. ↑ Kauden 2007 alasarjojen tilastot SPL Vaasan piiri. Viitattu 23.1.2008.
  57. ↑ Sepsi ja TP yhdistävät edustusjoukkueensa TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  58. ↑ Seinäjoella on nyt Jalkapallokerho Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  59. ↑ Ottelupöytäkirja Sepsi-78 - FC Kipparit Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  60. ↑ Sepsi-78 päättäjäisiä vietettiin perjantaina perinteisesti Kampustalolla Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  61. ↑ Sepsi-78 kaatoi KaaPon Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  62. ↑ Pääsarjan maratontaulukko RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  63. ↑ Toiseksi korkeimman sarjatason maratontaulukko RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  64. ↑ Jääpallon pääsarjan maratontaulukko

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sepsi-78&oldid=4205613”