Pyrkimykset yhteisvaluutta eurosta eroamiseen Suomessa

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. joulukuuta 2018 kello 22.04 käyttäjän Sakramentti-Jaakko (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen eroaminen eurosta tarkoittaa tapahtumaa, jossa Suomi luopuisi eurovaluutasta, eikä siten enää kuuluisi euroalueeseen. Suomi on käyttänyt euroa vuodesta 2002, mitä ennen Suomella oli oma valuutta, Suomen markka. Eurojäsenyyttä on pidetty osasyynä Suomen talousongelmiin 2000-luvulla. Suomen eroaminen eurosta voisi johtaa myös muiden maiden eroon.[1] Yksikään maa ei ole luopunut eurosta. Euroopan komission virallinen kanta on, että eurosta eroaminen on mahdotonta.[2]

Historia

Hallituksen selvitys

Vuonna 2011 Suomen hallitus oli valmis selvittämään, voidaanko EU:n perussopimukseen lisätä mahdollisuus eurosta eroamiseen.[3]

Paavo Väyrysen kansalaisaloite

Paavo Väyrynen on esittänyt Suomen eroamista eurosta. Hänen mukaansa Suomi liittyi aikoinaan euroon perustuslain vastaisesti.[4] Suomessa ei aikoinaan järjestetty euroon liittymisestä kansanäänestystä.

Heinäkuussa 2015 Väyrynen teki kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.[5] Aloite keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta, mutta perustuslakivaliokunta päätti, ettei se laadi kansalaisaloitteesta mietintöä, eikä aloite näin ollen edennyt eduskunnan täysistuntokäsittelyyn. Perusteluksi aloitteen hautaamiselle esitettiin, että se oli valiokunnan mielestä huonosti valmisteltu. Valiokunta arvosteli sitä, että aloite ei sisällä sellaista ”yksiselitteistä ehdotusta kansanäänestyksen toimeenpanosta äänestysvaihtoehtoineen, joka voisi toimia perustana eduskunnan täysistuntokäsittelylle ilman perusteellista valtioneuvostossa tapahtuvaa valmistelua”. Väyrynen piti tätä selitystä ”uskomattomana kannanottona”. Hänen mukaansa kansalaisaloite nimenomaan tähtäsi siihen, että eduskunta pyytäisi valtioneuvostoa valmistelemaan lakiehdotuksen kansanäänestyksen toimeenpanosta.[6] Kansalaisaloite.fi -palvelun ohjeistus antaa aloitteen sisällölle ja muodolle kaksi vaihtoehtoa:

  1. Lakiehdotus: Lakiehdotuksen tulee sisältää säädösteksti ja ehdotuksen perustelut.
  2. Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä: Ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä ei tarvitse sisältää valmista säädöstekstiä. Tästä syystä tämä aloitemuoto sopii esimerkiksi laajoihin ja monimutkaisiin lainsäädäntöasioihin.[7]

Väyrysen aloitteen muodoksi oli valittu jälkimmäinen vaihtoehto (Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä).[5]

Väyrysen mukaan erityisesti perustuslakivaliokunnan Perussuomalaiset jäsenet olivat vaatineet, että mietintöä ei laadita eikä aloitetta viedä täysistunnossa keskusteltavaksi ja päätettäväksi.[8]

Uudet eurokriittiset puoluehankkeet

2010-luvulla julkisuuteen on tullut useita uusia puoluehankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena on Suomen irrottaminen euroalueesta. Tällaisia hankkeita ovat Paavo Väyrysen vuonna 2016 perustama Kansalaispuolue[9][10], vuonna 2017 perustettu Suomen Kansa Ensin, sekä vielä kannatuskortteja keräävät Seitsemän tähden liike, Kansan yhtenäisyys ja Siniristin Liitto.

Mielipidemittaukset

Euroeron kannatuksen kehitys
Ajankohta Mittaaja Tulos
2014-05-02 Yle/MOT 12%
2015-08-15 Taloustutkimus 19%
2015-12-22 Taloustutkimus 31%

MOT-ohjelman kyselyssä toukokuussa 2014 63 prosenttia vastanneista ilmoitti vastustavansa unionin talous- ja rahaliittoa sekä euroa ja 12 prosentin mielestä Suomen pitäisi luopua eurosta.[11][12]

Iltalehden Taloustutkimuksella elokuussa 2015 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 32 prosenttia kannattaa Väyrysen kansalaisaloitetta. 19 prosenttia kannatti Suomen euroeroa.[13]

Ylen teettämässä mielipidemittauksessa 22. joulukuuta 2015 31 prosenttia vastanneista äänestäisi Suomen eurosta eroamisen puolesta.[14][15]

Taloustieteilijöiden näkemyksiä ja kannanottoja

Suomalaisia näkemyksiä

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniainen on toimittanut aiheesta teoksen Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot. Teoksen kirjoittajat listaavat Suomen eurotulevaisuudelle kolme vaihtoehtoa: 1) ajopuuvaihtoehto, 2) peesausvaihtoehto, ja 3) välitön ero eurosta. Kirjoittajat toteavat, että ”Suomen suhde rahaliittoon riippuu viime kädessä kansalaisten toiveista. Haluammeko osaksi suurvaltaa vai haluammeko säilyttää itsemääräämisoikeutemme?”[16]

Kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroosin mielestä Suomelle olisi ollut parempi olla liittymättä euroon. Takaisin markkaan palaaminen on hänen mielestään kuitenkin ”teoreettinen argumentti”.[17]

Ekonomisti Sixten Korkmanin mukaan Suomen eurojäsenyys oli vakava talouspoliittinen erehdys. Erehdyksen korjaamista eurosta eroamalla hän ei lokakuussa 2015 kuitenkaan pitänyt realistisena näkymänä poliittisten, juridisten ja taloudellisten syiden vuoksi.[18]

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström totesi vuonna 2016, että vaikka Suomen ei olisi pitänyt liittyä euroon, siitä ei pitäisi kuitenkaan erota, sillä ero olisi kallis ja hankala prosessi.[19]

Valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylän mukaan Suomen ero eurosta on realistinen vaihtoehto. Hänen mukaansa vaikein kysymys on eron poliittinen puoli. Taloudellinen puoli sen sijaan on hallittavissa.[20]

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoi vuonna 2016, että se, että euron haitat ovat olleet Suomelle luultavasti suurempia kuin hyödyt ei tarkoita sitä, että Suomen tulisi erota eurosta. Hän uskoo, että jatkossa yhteiseen valuuttaan liittyvät hyödyt voivat hyvinkin ylittää siihen liittyvät kustannukset.[21]

Näkemyksiä Suomen ulkopuolelta

Saksalaisekonomisti Thomas Meyer on povannut vuonna 2013 Suomen olevan ensimmäinen eurosta lähtijä.[22][23]

Ekonomisti Paul Krugman on sanonut, että Euroopan maat kuten Suomi ovat panneet itsensä taloudelliseen pakkopaitaan, sillä valuuttaa ei voi devalvoida osana euroaluetta. Hänen mukaansa euron epäonnistuminen ei kuitenkaan tarkoita että siitä pitäisi luopua.[24]

Käytännön toteutus

Brittiläinen Capital Economics on vuonna 2012 esittänyt nopean 18-kohtaisen ohjelman eurosta eroavan jäsenmaan oman kansallisen valuutan palauttamiseksi.[25]

Tuomas Malisen, Peter Nybergin ja muiden tutkimuksen How to leave Eurozone: The case of Finland mukaan eurosta luopumista hidastaa maksujärjestelmän pystytys. Kun maa lähtee eurosta, sen on pystytettävä SEPA-maksujärjestelmän tilalle uusi maksujärjestelmä, missä kestää puolesta vuodesta vuoteen. Tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan eurosta eroaminen maksaisi parhaassa tapauksessa Suomelle noin 10 miljardia euroa.[26]

Ekonomisti Aki Kangasharjun mukaan Suomen euroero on käytännössä mahdoton, ja onnistuessaankin eroon liittyisi erittäin paljon neuvotteluja ja vääntöä. Aikaa eropäätöksestä eroon menisi luultavasti yli vuosi. Luottamus uuteen markkaan olisi aluksi heikko, ja valuutan arvo heittelisi paljon. Markasta olisi Kangasharjun mukaan Suomelle kuitenkin myös hyötyä varapaineventtiilinä talouden myrskyissä.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Voisiko Suomi palata takaisin markkaan? Mitä tapahtuisi?
  2. ↑ Juttuarkisto - Satakunnan Kansa
  3. ↑ Vesa Perälampi: Suomi valmis selvittämään, voisiko eurosta erota Yle Uutiset. 31.10.2011. Yle.
  4. ↑ Paavo Väyrynen: Suomi liittyi euroon vastoin perustuslakia – kansanäänestys eurosta | Uusi Suomi
  5. ↑ a b Paavo Väyrynen: Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Kansalaisaloite.fi. 16.7.2015. Viitattu 9.12.2018.
  6. ↑ Paavo Väyrynen: Eduskunta-aloite euroerosta paavovayrynen.fi. 26.11.2016. Viitattu 9.12.2018.
  7. ↑ Ohje aloitteen vastuuhenkilölle Kansalaisaloite.fi. Helsinki: Oikeusministeriö. Viitattu 9.12.2018.
  8. ↑ Paavo Väyrynen: Kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä on muutettava paavovayrynen.fi. 30.11.2016. Uusi Suomi. Viitattu 9.12.2018.
  9. ↑ Paavo Väyrynen perustaa uutta puoluetta | Yle Uutiset | yle.fi
  10. ↑ Väyrysen projekti etenee: Kansalaispuolue nyt rekisteröity yhdistys - Kotimaa - Ilta-Sanomat
  11. ↑ MOT-kysely: Tyrmäys eurolle | MOT | yle.fi
  12. ↑ MOT- kysely: Neljännes luottaa EU:hun | MOT | yle.fi
  13. ↑ Enemmistö tyrmää euroeron - Väyrynen ei lannistu
  14. ↑ Tutkimus: Euroa ei hylätä, vaikka se haittaisikin taloutta | Yle Uutiset | yle.fi
  15. ↑ Ylen kysely: Enemmistö kannattaa eurojäsenyyttä - Politiikka - Verkkouutiset
  16. ↑ Vesa Kanniainen: Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (pdf) Huhtikuu 2014. Libera. Viitattu 10.12.2018.
  17. ↑ Juha-Pekka Tikka: Björn Wahlroos HS:ssa: Suomen olisi ollut parempi pysyä markassa Verkkouutiset. 13.03.2015.
  18. ↑ Kreeta Karvala: Professori Korkman: Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys Iltalehti. 22.10.2015. Alma Media.
  19. ↑ Pekka Lähteenmäki: Pelin henki: Nobelistin opeilla onneen Talouselämä. 18.10.2016. Viitattu 10.12.2018.
  20. ↑ Koskenkylä: Suomen ero eurosta harkintaan Kauppalehti. 8.4.2016. Viitattu 10.12.2018.
  21. ↑ https://www.hs.fi/paivanlehti/30122016/art-2000005025886.html
  22. ↑ Toppekonom: Finland närmast lämna euron
  23. ↑ Saksalaisekonomisti: Suomi eroaa eurosta ensimmäisenä - Suomen Uutiset
  24. ↑ http://www.nytimes.com/2015/07/03/opinion/paul-krugman-europes-many-disasters.html?_r=1
  25. ↑ Bootle, Roger; et al.: Leaving the euro: A practical guide (PDF) (A revised submission for the Wolfson Economics Prize MMXII by Capital Economics) 4.6.2012. London, United Kingdom: Capital Economics. Viitattu 18.1.2016. (englanniksi) Ohjelman sisältö on esitelty dokumentin sivuilla 86–89 ja ohjelman aikataulu sivulla 90.
  26. ↑ Tuomas Mainen, Peter Nyberg, et al.: How to Leave the Eurozone: The Case of Finland papers.ssrn.com. 23.8.2017. Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyrkimykset_yhteisvaluutta_eurosta_eroamiseen_Suomessa&oldid=17769862”