Avgó (Kythera)
| Avgó Αυγό |
|
|---|---|
 Avgó Kytheran saaren pääkaupungista Chórasta nähtynä. |
|
  |
|
| Maantiede | |
| Muut nimet |
Chýtra Χύτρα |
| Sijainti | |
| Merialue | Välimeri |
| Pinta-ala | 0,22[1] km² |
| Valtio | |
| Valtio | Kreikka |
| Alue | Attika[2] |
| Kunta | Kythera |
| Väestö | |
| Väkiluku | 0[2] |
Avgó (kreik. Αυγό, suom. ”muna”[3]) tai Chýtra (kreik. Χύτρα[1]) on Kreikalle kuuluva pieni asumaton saari Välimeressä Kytheran saaren etelärannikon edustalla.[2] Kytheran asukkaat kertovat rakkauden jumalatar Afroditeen syntyneen Avgólla.[3] Saaren pinta-ala on 0,22 neliökilometriä ja sen korkein kohta on 208 metriä merenpinnasta.
Maantiede
Jooniansaarten saariryhmässä sijaitseva Avgó muodostaa yhdessä lähisaartensa kanssa Kytheran kunnan, joka kuuluu Nisián alueyksikköön (kreik. Περιφερειακή ενότητα Νήσων) ja Attikan periferiaan.[4] Avgón pinta-ala on 0,22 neliökilometriä, ja saaren korkein kohta on 208 metriä merenpinnan yläpuolella. Saarella on hyvin jyrkkiä kallionjyrkänteitä.[1]
Avgó muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen yhdessä Kytheran saaren pohjois- ja itärannikolla olevien alueiden sekä lähistöllä sijaitsevien pienten Dragonéran, Antidragonéran, Prasonísin, Fidonísin, Kapéllon ja Koufón asumattomien kalliosaarten kanssa. Alueella on kokoa 53,9 neliökilometriä.[5][6] Natura 2000 -alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille, pesiville merilinnuille sekä muuttolinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset öljypäästöt. Esimerkiksi vuonna 2000 Prasonísin saarelle haaksirikkoutui alus, josta mereen päässyt raskas polttoöljy aiheutti laajan alueen saastumisen. Myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tulipalot uhkaavat ovat suojelualuetta.[2]
Avgó on pinnanmuotojensa ja vaikean lähestyttävyytensä ansiosta säilynyt suhteellisen koskemattomana. Samojen seikkojen vuoksi siellä tehdyt kasvillisuustutkimukset ovat puutteellisia ja tutkimuksia on tehty vain pienellä alalla. Kaikkiaan saarelta on löydetty 14 eri taksonia.[1] Avgólla, kuten muillakin pienillä saarilla, on selkeät kasvillisuusvyöhykkeet. Rantavyöhykkeellä kasvaa suolakkokasveja, kuten Caryophyllales-lahkoon kuuluva Frankenia hirsuta ja maitteiden sukuun kuuluva vihmamaite. Seuraavalla vyöhykkeellä sisämaahan päin kasvaa suolakkokasvien lisäksi phryganan lajeja. Tämä vyöhyke ei ole enää suolaisen meriveden huuhtomaa aluetta, vaikka saa yhä suolapärskeitä. Sisimmällä vyöhykkeellä kasvaa enimmäkseen phryganan kasvilajeja.[2][7]
Saarella kasvaa esimerkiksi kaunokkien sukuun kuuluva Centaurea redempta ssp. cytherea, sikojuurten sukuun kuuluva Scorzonera cretica ja sauramojen sukuun kuuluva Anthemis scopulorum, jotka ovat kotoperäisiä lajeja Kreikassa.[8]
Lähteet
- Panitsa, Maria et al.: Contribution to the study of the flora and vegetation of the Kithira island group: Offshore islets of Kithira (S Aegean, Greece). Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 25.8.2004, 34. vsk, nro 2. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 0511-9618. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.3.2012. (englanniksi)
- GR3000013 (pdf) 1997 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 11.3.2012. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b c d Panitsa et al. 2004, s. 102–103
- ↑ a b c d e Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 8
- ↑ a b Kapsali Kythira Beaches: Kapsali beach in Kythira, Greece, Ionian greeka.com. Viitattu 11.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 11.3.2012. (kreikaksi)
- ↑ Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 1–2
- ↑ Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Viitattu 11.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Panitsa et al. 2004, s. 113
- ↑ Panitsa et al. 2004, s. 110
Aiheesta muualla
- Avgó Wikimapiassa (englanniksi)