Ero sivun ”Armas J. Pulla” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
p w
lisäyksiä
Rivi 1: Rivi 1:
'''Armas Josef Pulla''' ([[29. maaliskuuta]] [[1904]] [[Viipuri]] – [[14. joulukuuta]] [[1981]] [[Helsinki]]) oli suomalainen kirjailija.
'''Armas Josef Pulla''' ([[29. maaliskuuta]] [[1904]] [[Viipuri]] – [[14. joulukuuta]] [[1981]] [[Helsinki]]) oli suomalainen kirjailija, pakinoitsija ja piirtäjä.


Pulla kävi viisi luokkaa [[Viipurin suomalainen lyseo|Viipurin suomalaista lyseota]]. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina [[1950]]-[[1957]].
Pulla kävi viisi luokkaa [[Viipurin suomalainen lyseo|Viipurin suomalaista lyseota]]. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen Kirjailijaliiton]] johtokunnassa vuosina [[1950]]-[[1957]].


Pulla käytti yhdessä [[Mika Waltari]]n kanssa salanimeä ''[[Leo Rainio|Kapteeni Leo Rainio]]''. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat [[Ryhmy ja Romppainen]] -kirjat, joita käytettiin jatkosodan aikana propagandatarkoituksiin. [[Valvontakomissio]]n väitetään lisänneen muutaman Ryhmy-kirjan [[Kielletyt kirjat|kiellettyjen listalleen]] - tosiasiassa kieltovaade lienee tullut [[Aimo Aaltonen|Aimo Aaltosen]] eli [[SKP]]:n juuri vankilasta vapautetun uuden puheenjohtajan taholta.
Pulla käytti yhdessä [[Mika Waltari]]n kanssa salanimeä ''[[Leo Rainio|Kapteeni Leo Rainio]]''. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat [[Ryhmy ja Romppainen]] -kirjat, joita käytettiin jatkosodan aikana propagandatarkoituksiin. [[Valvontakomissio]]n väitetään lisänneen muutaman Ryhmy-kirjan [[Kielletyt kirjat|kiellettyjen listalleen]] - tosiasiassa kieltovaade lienee tullut [[Aimo Aaltonen|Aimo Aaltosen]] eli [[SKP]]:n juuri vankilasta vapautetun uuden puheenjohtajan taholta.


Pulla oli myös ranskalaisen kulttuurin tuntija ja kirjoitti myös historiallisia romaaneja liittyen Ranskaan. Hän myös kirjoitti pakinoita [[Lipeäkala (lehti)|Lipeäkalaan]].
Pulla oli myös ranskalaisen kulttuurin tuntija ja kirjoitti myös Ranskaan liittyviä historiallisia romaaneja. Hän myös kirjoitti pakinoita [[Lipeäkala (lehti)|Lipeäkalaan]]. Yli 30 vuotta [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] pakinoitsijana hän käytti nimimerkkiä Porokka. Kaikkiaan hän kirjoitti noin 80 kirjaa ja lisäksi erilaisia pieneniä painotuotteita. Pulla oli myös taitava piirtäjä. Hänen piirtämiään postikortteja sota-ajalta on säilynyt muutamia. Hän teki myös postikortteja linolle itse kaivertamalla.<ref>Teuvo Termonen s. 92</ref>


Armas J. Pullan poika oli entisöijä [[Jorma Pulla]].
Armas J. Pullan poika oli entisöijä [[Jorma Pulla]].
Rivi 85: Rivi 85:
*Punainen madonna, Leo Rainio /Armas J. Pulla ja Mika Waltari/. 1932.
*Punainen madonna, Leo Rainio /Armas J. Pulla ja Mika Waltari/. 1932.
*Pulla, Armas J. - Karilas, Tauno: Kissa, ylhäinen ystävämme, 1958.
*Pulla, Armas J. - Karilas, Tauno: Kissa, ylhäinen ystävämme, 1958.

==Lähteet==
* Teuvo Termonen: Suomalaista postikorttitaidetta, osa 4 s. 92, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo 2006, ISBN 952-91-9956-2

===Viitteet===
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 22. kesäkuuta 2010 kello 03.28

Armas Josef Pulla (29. maaliskuuta 1904 Viipuri14. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, pakinoitsija ja piirtäjä.

Pulla kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950-1957.

Pulla käytti yhdessä Mika Waltarin kanssa salanimeä Kapteeni Leo Rainio. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Ryhmy ja Romppainen -kirjat, joita käytettiin jatkosodan aikana propagandatarkoituksiin. Valvontakomission väitetään lisänneen muutaman Ryhmy-kirjan kiellettyjen listalleen - tosiasiassa kieltovaade lienee tullut Aimo Aaltosen eli SKP:n juuri vankilasta vapautetun uuden puheenjohtajan taholta.

Pulla oli myös ranskalaisen kulttuurin tuntija ja kirjoitti myös Ranskaan liittyviä historiallisia romaaneja. Hän myös kirjoitti pakinoita Lipeäkalaan. Yli 30 vuotta Uuden Suomen pakinoitsijana hän käytti nimimerkkiä Porokka. Kaikkiaan hän kirjoitti noin 80 kirjaa ja lisäksi erilaisia pieneniä painotuotteita. Pulla oli myös taitava piirtäjä. Hänen piirtämiään postikortteja sota-ajalta on säilynyt muutamia. Hän teki myös postikortteja linolle itse kaivertamalla.[1]

Armas J. Pullan poika oli entisöijä Jorma Pulla.

Tuotanto

  • Korkein käsky, Kertomus Nuijasodan ajoilta. 1927. Romaani.
  • Huimapää, Leo Rainio. 1929. Romaani.
  • Aseveikot, Historiallinen romaani. Kapteeni L. Rainio. 1931. Hakkapeliitan jatkoromaani.
  • Kuninkaan korpraali, Historiallinen seikkailukertomus. 1932. Nuorisoromaani.
  • Älkää ampuko pianistia!, Kirj. Kapteeni Leo Rainio. 1932. Romaani.
  • Harrastajahullut, 1933. Radiokuunnelma.
  • Lempeä korvanleikkaaja, Kirj. Kapteeni Leo Rainio. 1933. Romaani.
  • Markiisittaren käskystä, 1934. Nuorisoromaani.
  • Kaunista Ranskaa, 1936.
  • Eurooppa – osaketalo, Kansainvälistä naapuritoraa. 1937.
  • Jeanne d’Arc, neitsytsoturi, 1938.
  • "Ja pöh!" sanoi sotamies Ryhmy, Sotajutelma Laatokan rintamalta. 1940. Romaani. Ruots. Ryhmy och Romppainen i fiendens rygg. Från finskan av Harald Jernström. Åbo 1942. H.G. Jernström. Romaani.
  • "Jees, punamultaa!" sanoi kersantti Ryhmy, Sotajutelma Laatokan rintamalta. 1940. Ruots. Ryhmy och Romppainen på nya äventyr. Från finskan av Harald Jernström. Åbo 1942. H.G. Jernströms förlag. Romaani.
  • "Ole viisaasti höperö!" sanoi vääpeli Ryhmy, Sotajutelma itäiseltä rintamalta. 1940. Ruots. Ryhmy och Romppainen vid Murmanbanan. Till svenska av Harald Jernström. Åbo 1942. H.G. Jernström förlag. Romaani.
  • "Jees, mullikuhnuri!" sanoi vääpeli Ryhmy, Jutelma v:n 1941 sodasta. 1941. Ruots. Ryhmy och Romppainen i Sordavala. Till svenska av Harald Jernström. Åbo 1943. H.G. Jernströms förlag.
  • "Runoilijan saa hirttää ilman muuta!”, Seikkailuromaani 1400-luvun Pariisista. 1941.
  • Kolmannen sukupuolen saari, 1942. Romaani.
  • "Oikea antifilatelisti!" sanoi vääpeli Ryhmy, 1942. Ruots. Ryhmy och Romppainen i Fjärrkarelen. Till svenskan av Harald Jernström. Åbo 1943. H.G. Jernström. Romaani.
  • "Jees, Nurmijärven mämmiä!" sanoi vääpeli Ryhmy., Jutelma kotirintamalta. 1943.. Ruots. Ryhmy och Romppainen på hemfronten. Till svenska av Harald Jernström. Åbo 1944. H.G. Jernström. Romaani.
  • Näen ikkunastani pihamaalle, *läistalon ihmisiä. 1943. Novelleja.
  • Puhelimessa on verijälkiä, Salapoliisiromaani. 1943
  • "Jees, hapankaalia, señor!" sanoi vääpeli Ryhmy, Jutelmia sotatoveruksista. 1944. Romaani.
  • "Jees, leskiyli-insinöörskä!" sanoi vääpeli Ryhmy, Hupailu kotirintamalta. 1944. Romaani.
  • Gangsterit ja seitsemän kääpiötä, Kapteeni Leo Rainio. Lahti 1945. Lehtiyhtymä. Romaani.
  • "Jees, diktaattori vastoin tahtoaan!" sanoi herra Ryhmy, Jutelmia kuumaverisestä tasavallasta. 1945. Romaani.
  • Hormoonit hallitsevat, Kertomus puosuliinin vaikutuksesta. 1946. Romaani.
  • Hormoonit hallitsevat, Kertomus puosuliinin vaikutuksesta. 1946. Näytelmä.
  • Jaakko Vastahanka, Kertomus ison-vihan jälkeiseltä ajalta. 1946. Maatalouskerholiitto. Nuorisoromaani.
  • Ei markiisi syö perunoita, Historiallinen jutelma. 1947. Romaani.
  • Eipäs tyrkitä sankaria!, Historiallinen jutelma. 1947. Nuorisoromaani.
  • Kapu, Puosu ja Aika Poika, 1948.
  • Minä olen Jolanda, kuningatar, Kertomus Jeanne d’Arcin päiviltä. 1949./1948/. Romaani.
  • Sinisen linjan arvoitus, 1948. Pellervo. Romaani.
  • Kauniin Mariannen kasvot, Ranskaa druidien kivipaasista Eiffeltorniin. 1949.
  • Perunat sopivat herttualle, 1949. Romaani.
  • "Iltaa Häspyyttäri", sanoi vääpeli Ryhmy, 1950. Romaani.
  • Kolme koputusta: kyllä, Aikamiesten poikakirja. 1950. Romaani.
  • Olen korpraali luonnoltani (sanoi kenraali), 1952. Romaani.
  • Pariisia Caesarista Rissaseen, 1952.
  • Ja me olimme komeetan pyrstö, 1953. Romaani.
  • Lentävä lautanen sieppasi pojat, Avaruusromaani. 1954. Nuorisoromaani.
  • "Jees, plitisimppa" sanoi vääpeli Ryhmy, Romaani. Sisältää tekijän erillisinä julkaisemat Ryhmy-kertomukset yhtenäisenä, uudistettuna laitoksena. 1955.
  • Neljä virtaa, Retkiä Ranskan suurten jokien varsilla. 1956.
  • "Jees, Romulus, ei Remulus!" sanoi vääpeli Ryhmy, (Tämä kirja sisältää Ryhmyn ja Romppaisen uusia seikkailuja.) 1957.
  • Ihana kausi 1900, 1959
  • 50 vuotta Suomen konekaupan historiaa, 1960. Oy Machinery Ab.
  • Naisten keisarikunta, 1961.
  • Mille maailma nauraa, 1961
  • Helsinkiä Kustaa Vaasasta Kekkoseen, 1962.
  • Kaskusanakirja, 1963.
  • "Jees, Smirno!" sanoi krenatööri Ryhmy, 1964. Romaani.
  • Keisarin pääsiäismuna, nuorisonromaani. 1964.
  • Leipää ja viiniä, Aatamista isoisän päiviin. 1964.
  • Keisari kuninkaan vatsassa, Mainontaa ja propagandaa Aatamista Phineas Barnumiin. 1965.
  • Kuusivarpaisesta kuninkaasta hameen mytologiaan, Muodin ja muotitapojen historiaa. 1966.
  • Viinien kirja, Tukholma 1966. Piccolo.
  • "Jees, James Pound!" sanoi herra Ryhmy, 1967. Romaani.
  • Vuosituhansien nainen, Naisia Sapfosta suffragetteihin. 1968.
  • Puolivuosisataa Suomen messuja, 1969. Suomen messut.
  • Epäylevien ajatusten sanakirja, 1969.
  • Vatsan muistelmia, Gastronomiaa Anakreonista Ville Vallgreniin. 1970.
  • Hullut vuodet eli iloista 20-lukua, 1971.
  • Peltilehmän lapsuus, 1972.
  • Älä ota ellet osaa, Asiaa alkoholista, sen käytöstä ja vaikutuksista. Tapiola 1973. W&G.
  • Kirjailijakaskut, 1974.
  • Mykän filmin sankarit, 1974.
  • Kahvi, 1976.
  • Mausteet, 1977.
  • Pukeehan kunnia luutnanttiakin, Historiallinen jutelma. 1979.
  • Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisiikii, 1980.
  • Tammikuun ensimmäinen 1900, 1981.
  • Keisarin tekohampaat, Leo Rainio /Armas J. Pulla ja Mika Waltari/. 1931.
  • Punainen madonna, Leo Rainio /Armas J. Pulla ja Mika Waltari/. 1932.
  • Pulla, Armas J. - Karilas, Tauno: Kissa, ylhäinen ystävämme, 1958.

Lähteet

  • Teuvo Termonen: Suomalaista postikorttitaidetta, osa 4 s. 92, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo 2006, ISBN 952-91-9956-2

Viitteet

  1. Teuvo Termonen s. 92

Aiheesta muualla

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.