Ero sivun ”KGB” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
WPK (keskustelu | muokkaukset)
2 392 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
WPK (keskustelu | muokkaukset)
2 392 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:KGB Symbol.png|100px|right|thumb|KGB:n tunnus]]
[[Kuva:KGB Symbol.png|thumb|KGB:n tunnus]]
'''KGB''' ({{lyhenne|Komitet Gosudarstvennoi Bezopasnosti}}, {{k-ru|''Комитет государственной безопасности СССР''}} {{Lausunta|Ru-KGB.ogg}}) eli valtion turvallisuuskomitea oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] valtiollinen turvallisuuspoliisi, joka hoiti ulkoista turvallisuutta ja tiedustelua lukuun ottamatta sotilastiedustelua, mikä kuului [[GRU]]:lle.
'''KGB''' ({{k-ru|Комитет государственной безопасности CCCP|Komitet Gosudarstvennoi Bezopasnosti SSSR}} {{Lausunta|Ru-KGB.ogg}}), ''SNTL:n valtion turvallisuuskomitea'' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta [[1954]] vuoteen [[1991]] hoitaen ulkoista turvallisuutta ja tiedustelua lukuun ottamatta sotilastiedustelua, mikä kuului [[GRU]]:lle.


[[Valko-Venäjä]]llä turvallisuuspoliisi toimii edelleen venäjäksi KGB:n nimellä, {{k-be|}} [[KGB (Valko-Venäjä)|KDB]].
Se oli myös pääasiallinen turvallisuuspoliisi vuodesta [[1954]] vuoteen [[1991]].


== Historiaa ==
⚫
KGB:n toimialue vastasi karkeasti ottaen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] [[CIA]]:ta ja [[FBI]]:n vastavakoiluosastoa, mutta KGB:n alaisuuteen kuului myös esim. Neuvostoliiton rajavartiolaitos. Jeltsinin aikana rajavartiolaitos erotettiin valtiollisesta poliisista, mikä oli neuvostovallan perinne jo Neuvosto-Venäjän alkuajoista lähtien, mutta lyhyen erillisyyden jälkeen rajavartiolaitos palautettiin KGB:n tehtäviä suorittavan FSB:n alaisuuteen.


=== Vetšeka/Tšeka, GPU, OGPU ===
⚫
Neuvostoliiton loppuvuonna 1991 KGB:n seuraajaksi perustettiin [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän neuvostotasavallassa]] VSFNT:n KGB/AFB. Tästä eri vaiheiden jälkeen muodostui vuonna 1995 [[FSB]]. [[Valko-Venäjä]]llä turvallisuuspoliisi toimii edelleen venäjäksi KGB:n nimellä, {{k-be|}} [[KGB (Valko-Venäjä)|KDB]].
[[Image:GPU.jpg|thumb|Neuvostolainen juliste 1920-luvulta. KGB:n edeltäjä, GPU iskee vastavallankumouksellista sabotoijaa päähän.]]
KGB:n ensimmäisenä edeltäjänä oli [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|neuvosto-Venäjällä]] [[bolševikit|bolsevikki]]johtaja [[Vladimir Lenin]]in aloitteesta joulukuussa [[1917]] perustama [[salainen poliisi]], ''Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan'' (lyh. ''Vetšeka'' tai ''Tšeka''). Leninin mukaan bolsevikkipuolue tarvitsi "rautaisen käsivarren", jolla voi suojella "nuorta vallankumousta" ja taistella "vastavallankumouksellisia" voimia vastaan sekä pitää kurissa poliittinen oppositio. Erityiskomission johtoon valittiin puolalaissyntyinen ammattivallankumouksellinen [[Feliks Dzeržinski]]. Dzeržinski esitti pian puolueelle ohjelman miltä pohjalla uusi komissio toimisi. Ohjelman yhteenvetona oli että Tšeka nousisi lain ja valvonnan yläpuolelle ja sillä olisi rajattomat pidätys-, kuulustelu- ja rankaisuoikeudet. Puolueen sisällä se herätti suurta hämminkiä ja eripuraa sekä vastustusta, mutta Lenin tukahdutti vastarinnan ja antoi vallankumoussankarina pitämälleen Dzeržinskille tämän vaatimat oikeudet.<ref>Arvo Tuominen: Sirpin ja vasaran tie</ref>


[[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] aikana Tšeka kunnostautui erityisen julmana ja häikäilettömänä organisaationa jota ilman bolševikkien vallankumous olisi saattanut jäädä väliaikaiseksi. Dzeržinski haali komissioonsa kovia miehiä, jotka eivät epäröineet ryhtyä ankariin rankaisutoimiin, joihin edes [[puna-armeija]] ei halunnut osallistua. Sisällissodan jälkeen Tšekan surmaamien ihmisten määrän saattoi laskea kymmenissä tuhansissa. Tšeka käytti teloittajina pääasiassa unkarilaisia ja bulgarialaisia sotavankeja; näiden kansojen edustajia pidettiin tuolloin Venäjällä sivistymättöminä barbaareina, jotka sopivat tuollaisiin vastenmielisiin tehtäviin - ja henkensä puolesta syystäkin pelkäävät sotavangit pyrkivät äärimmäisellä julmuudella osoittamaan kelpoisuutensa teloittajina - ja säästämään henkiriepunsa; viimemainittu ei tosin aina onnistunut, koska vankipyövelit saatettiin tappaa myrkyttämällä tai ampumalla, jos katsottiin että he tiesivät liikaa; näin kävi mm. tsaariperheen tappajille.<ref>Robert K Massie: Nikolai ja Aleksandra</ref>
KGB:n edeltäjät olivat:

Tšeka loi ne kovat mallit, joiden mukaan Neuvostoliiton salainen poliisi hyvin pitkälle toimi samassa perustarkoituksessa: tukahduttaa ja estää poliittinen oppositio. Salainen poliisi hyvin pitkälle itse määritteli, kuka edusti oppositiota.

Helmikuussa 1922 Tšeka liitettiin osaksi Venäjän ''sisäasiainkansankomissariaattia'' (sisäministeriö, lyh. ''NKVD'') nimellä ''Valtion poliittinen valvonta'' (lyh. ''GPU''). Seuraavana vuonna GPU:sta tuli koko Neuvostoliiton kattava ''Valtion yhdistynyt poliittinen valvonta'' (lyh. ''OGPU''). Džerzinski johti salaista poliisia kuolemaansa [[1926]] asti.

=== GUGB, NKGB/MGB, MVD ===

Venäjän NKVD lakkautettiin 1934, jolloin perustettiin Neuvostoliiton NKVD. Tällöin myös OGPU siirtyi osaksi NKVD:tä saaden uudeksi nimekseen ''Valtion turvallisuuspäävalvonta'' (lyh. ''GUGB''). 1930-luvulla Josif Stalinin johtaman suuren terrorin aikana NKVD GUGB:n toiminnan myötä nousi valtioksi valtion sisällä, jonka lonkerot ulottuivat syvälle yhteiskuntaan koskien kaikkia ja kaikkea elämänalueita. Stalin käytti NKVD:tä terrorin työvälineenä ja se passitti vankileireille ja teloitti miljoonia ihmisiä. Suuresta vankimäärästä johtuen NKVD saattoi ryhtyä suuriin julkisiin rakennushankkeisiin urakoitsijana, kuten [[Vienanmeren–Itämeren kanava|Stalinin kanava]]n rakentamiseen. Rakentamisen tarkoituksena ei ollut pelkästään tuottaa pakkotyöllä halpaa perusrakennetta kansantalouteen, vaan myös tappaa vankeja.
Salainen poliisi toimi myös aktiivisesti ulkomailla. GUGB:n agentit kidnappasivat venäläisemigranttien valkoisen armeijan komentajan, kenraali [[Jevgeni K. Miller]]in Pariisissa vuonna 1937. Miller teloitettiin myöhemmin [[Moskova]]ssa. GUGB:n agentti murhasi marxilaisen toisinajattelijan [[Lev Trotski]]n [[Meksiko]]ssa vuonna [[1940]].

[[Image:KGB House Main.jpg|left|300px|thumb|KGB:n päämaja Moskovassa]]
Toisen maailmansodan aikana [[1941]] NKVD:sta erotettiin sotilaallista turvallisuutta varjeleva osa, joka alistettiin maa-armeijalle ja laivastolle. Valtiollinen turvallisuus erotettiin omaksi ''Valtion turvallisuuskansankomissariaatiksi'' (lyh. ''NKGB''). [[Natsi-Saksa]]n hyökättyä Neuvostoliittoon, NKGB:stä sekä maa-armeijan ja laivaston turvallisuusosista tuli uudelleen GUGB ja osa NKVD:tä. Vuonna [[1943]] nämä elimet erotettiin jälleen NKVD:sta ja nimettiin taas NKGB:ksi sekä [[SMERŠ|Smerš]]iksi (smert špionam - Kuolema vakoojille). Sodan aikana Stalin käytti salaisen poliisin yksiköitä rintamakarkureiden sekä vihollisen kaukopartiomiesten pysäyttämiseen (ja teloittamiseen) sekä laajojen väestön pakkosiirtojen toteuttamiseen.
Vuonna [[1946]] Neuvostoliiton kansankomissariaatit nimettiin ministeriöiksi ja NKGB:stä tuli ''valtion turvallisuusministeriö'' (lyh. ''MGB'') ja NKVD:sta ''sisäasiainministeriö'', ''MVD''. Ne liitettiin jälleen yhteen [[1953]] Stalinin kuoltua, mutta erotettiin lopullisesti [[1954]], jolloin perustettiin ''Valtion turvallisuuskomitea'' (lyh. ''KGB'') ministeriön sijaan. Sisäministeriölle jäivät rikospoliisi, rangaistuslaitokset ja palokunnat.

=== KGB, KGB SSSR ===

⚫
KGB:n toimialue vastasi karkeasti ottaen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] [[CIA]]:ta ja [[FBI]]:n vastavakoiluosastoa, mutta KGB:n alaisuuteen kuului myös esim. Neuvostoliiton rajavartiolaitos. Vuonna 1978 KGB:n nimeksi ''SNTL:n valtion turvallisuuskomitea'', (lyh. ''KGB SSSR'') ja sen puheenjohtajasta ministeriin rinnastettava henkilö.

⚫
Neuvostoliiton loppuvuonna 1991 KGB:n seuraajaksi perustettiin [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän neuvostotasavallassa]] VSFNT:n KGB/AFB.

=== Luettelo KGB:stä edeltäjineen ===


{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
!organisaatio
!järjestö
!selite (vuodet)
!selite (vuodet)
|-
|-
|TšK, laus. [[venäjän kieli|ven.]] [tše ka:], josta '''[[Tšeka]]'''
|VTšK, {{k-ru|}} [ve: tše ka:],<br>TšK, {{k-ru|}} [tše ka:],<br>josta '''Vetšeka''' tai '''Tšeka'''
|'''Yleisvenäläinen ''erityiskomissio'' taistelussa vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan''' (1917-18) ja<br>'''Yleisvenäläinen erityiskomissio taistelussa vastavallankumousta, kiskontaa ja lahjontaa vastaan''' (1918-22)
|'''Yleisvenäläinen ''erityiskomissio'' taistelussa vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan''' (1917-18) ja<br>'''Yleisvenäläinen erityiskomissio taistelussa vastavallankumousta, kiskontaa ja lahjontaa vastaan''' (1918-22)
|-
|-
|'''GPU'''
|'''GPU'''
|'''Valtion poliittinen valvonta'''<br>osana '''[[NKVD]]''':tä eli '''sisäasiainkansankomissariaattia''' (1922-23)
|'''Valtion poliittinen valvonta'''<br>osana '''NKVD''':tä eli '''sisäasiainkansankomissariaattia''' (1922-23)
|-
|-
|'''[[OGPU]]'''
|'''OGPU'''
|'''Valtion yhdistynyt poliittinen valvonta''' (1923-34)
|'''Valtion yhdistynyt poliittinen valvonta''' (1923-34)
|-
|-
|'''GUGB'''
|'''GUGB'''
|'''Valtion turvallisuuspäävalvonta''' <br>osana NKVD:tä (1934-41, 1941-46)
|'''Valtion turvallisuuspäävalvonta''' <br>osana NKVD:tä (1934-41, 1941-43)
|-
|-
|'''NKGB''' ja<br>'''MGB'''
|'''NKGB''' ja<br>'''MGB'''
|'''Valtion turvallisuuskansankomissariaatti''' (1941, 1943-46) ja<br>'''Valtion turvallisuusministeriö''' (1946-53)
|'''Valtion turvallisuuskansankomissariaatti''' (1941, 1943-46) ja<br>'''valtion turvallisuusministeriö''' (1946-53)
|-
|-
|'''MVD'''
|'''MVD'''
|'''Sisäasiainministeriö''' (1953-54)
|'''sisäasiainministeriö''' (1953-54)
|-
|-
|'''KGB''' ja<br>'''KGB CCCP'''
|'''KGB''' ja<br>'''KGB CCCP'''
Rivi 52: Rivi 76:
* Anne Kuorsalo, Ilmari Susiluoto, Martti Valkonen: ''Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen'' (Edita, 2003) ISBN 951-37-3863-9 (nid.)
* Anne Kuorsalo, Ilmari Susiluoto, Martti Valkonen: ''Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen'' (Edita, 2003) ISBN 951-37-3863-9 (nid.)


== Viitteet ==
{{tynkä/Neuvostoliitto}}

{{Viitteet}}




[[Luokka:Neuvostoliiton tiedusteluorganisaatiot]]
[[Luokka:Neuvostoliiton tiedusteluorganisaatiot]]
[[Luokka:Neuvostoliiton politiikka]]
[[Luokka:Sotarikokset]]


[[ar:كيه جي بي]]
[[ar:كيه جي بي]]

Versio 8. heinäkuuta 2008 kello 03.51

KGB:n tunnus

KGB (ven. Комитет государственной безопасности CCCP, Komitet Gosudarstvennoi Bezopasnosti SSSR Ru-KGB.ogg kuuntele ääntämys (ohje)), SNTL:n valtion turvallisuuskomitea oli Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991 hoitaen ulkoista turvallisuutta ja tiedustelua lukuun ottamatta sotilastiedustelua, mikä kuului GRU:lle.

Valko-Venäjällä turvallisuuspoliisi toimii edelleen venäjäksi KGB:n nimellä, valkoven. KDB.

Historiaa

Vetšeka/Tšeka, GPU, OGPU

Neuvostolainen juliste 1920-luvulta. KGB:n edeltäjä, GPU iskee vastavallankumouksellista sabotoijaa päähän.

KGB:n ensimmäisenä edeltäjänä oli neuvosto-Venäjällä bolsevikkijohtaja Vladimir Leninin aloitteesta joulukuussa 1917 perustama salainen poliisi, Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan (lyh. Vetšeka tai Tšeka). Leninin mukaan bolsevikkipuolue tarvitsi "rautaisen käsivarren", jolla voi suojella "nuorta vallankumousta" ja taistella "vastavallankumouksellisia" voimia vastaan sekä pitää kurissa poliittinen oppositio. Erityiskomission johtoon valittiin puolalaissyntyinen ammattivallankumouksellinen Feliks Dzeržinski. Dzeržinski esitti pian puolueelle ohjelman miltä pohjalla uusi komissio toimisi. Ohjelman yhteenvetona oli että Tšeka nousisi lain ja valvonnan yläpuolelle ja sillä olisi rajattomat pidätys-, kuulustelu- ja rankaisuoikeudet. Puolueen sisällä se herätti suurta hämminkiä ja eripuraa sekä vastustusta, mutta Lenin tukahdutti vastarinnan ja antoi vallankumoussankarina pitämälleen Dzeržinskille tämän vaatimat oikeudet.[1]

Venäjän sisällissodan aikana Tšeka kunnostautui erityisen julmana ja häikäilettömänä organisaationa jota ilman bolševikkien vallankumous olisi saattanut jäädä väliaikaiseksi. Dzeržinski haali komissioonsa kovia miehiä, jotka eivät epäröineet ryhtyä ankariin rankaisutoimiin, joihin edes puna-armeija ei halunnut osallistua. Sisällissodan jälkeen Tšekan surmaamien ihmisten määrän saattoi laskea kymmenissä tuhansissa. Tšeka käytti teloittajina pääasiassa unkarilaisia ja bulgarialaisia sotavankeja; näiden kansojen edustajia pidettiin tuolloin Venäjällä sivistymättöminä barbaareina, jotka sopivat tuollaisiin vastenmielisiin tehtäviin - ja henkensä puolesta syystäkin pelkäävät sotavangit pyrkivät äärimmäisellä julmuudella osoittamaan kelpoisuutensa teloittajina - ja säästämään henkiriepunsa; viimemainittu ei tosin aina onnistunut, koska vankipyövelit saatettiin tappaa myrkyttämällä tai ampumalla, jos katsottiin että he tiesivät liikaa; näin kävi mm. tsaariperheen tappajille.[2]

Tšeka loi ne kovat mallit, joiden mukaan Neuvostoliiton salainen poliisi hyvin pitkälle toimi samassa perustarkoituksessa: tukahduttaa ja estää poliittinen oppositio. Salainen poliisi hyvin pitkälle itse määritteli, kuka edusti oppositiota.

Helmikuussa 1922 Tšeka liitettiin osaksi Venäjän sisäasiainkansankomissariaattia (sisäministeriö, lyh. NKVD) nimellä Valtion poliittinen valvonta (lyh. GPU). Seuraavana vuonna GPU:sta tuli koko Neuvostoliiton kattava Valtion yhdistynyt poliittinen valvonta (lyh. OGPU). Džerzinski johti salaista poliisia kuolemaansa 1926 asti.

GUGB, NKGB/MGB, MVD

Venäjän NKVD lakkautettiin 1934, jolloin perustettiin Neuvostoliiton NKVD. Tällöin myös OGPU siirtyi osaksi NKVD:tä saaden uudeksi nimekseen Valtion turvallisuuspäävalvonta (lyh. GUGB). 1930-luvulla Josif Stalinin johtaman suuren terrorin aikana NKVD GUGB:n toiminnan myötä nousi valtioksi valtion sisällä, jonka lonkerot ulottuivat syvälle yhteiskuntaan koskien kaikkia ja kaikkea elämänalueita. Stalin käytti NKVD:tä terrorin työvälineenä ja se passitti vankileireille ja teloitti miljoonia ihmisiä. Suuresta vankimäärästä johtuen NKVD saattoi ryhtyä suuriin julkisiin rakennushankkeisiin urakoitsijana, kuten Stalinin kanavan rakentamiseen. Rakentamisen tarkoituksena ei ollut pelkästään tuottaa pakkotyöllä halpaa perusrakennetta kansantalouteen, vaan myös tappaa vankeja. Salainen poliisi toimi myös aktiivisesti ulkomailla. GUGB:n agentit kidnappasivat venäläisemigranttien valkoisen armeijan komentajan, kenraali Jevgeni K. Millerin Pariisissa vuonna 1937. Miller teloitettiin myöhemmin Moskovassa. GUGB:n agentti murhasi marxilaisen toisinajattelijan Lev Trotskin Meksikossa vuonna 1940.

KGB:n päämaja Moskovassa

Toisen maailmansodan aikana 1941 NKVD:sta erotettiin sotilaallista turvallisuutta varjeleva osa, joka alistettiin maa-armeijalle ja laivastolle. Valtiollinen turvallisuus erotettiin omaksi Valtion turvallisuuskansankomissariaatiksi (lyh. NKGB). Natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon, NKGB:stä sekä maa-armeijan ja laivaston turvallisuusosista tuli uudelleen GUGB ja osa NKVD:tä. Vuonna 1943 nämä elimet erotettiin jälleen NKVD:sta ja nimettiin taas NKGB:ksi sekä Smeršiksi (smert špionam - Kuolema vakoojille). Sodan aikana Stalin käytti salaisen poliisin yksiköitä rintamakarkureiden sekä vihollisen kaukopartiomiesten pysäyttämiseen (ja teloittamiseen) sekä laajojen väestön pakkosiirtojen toteuttamiseen.

Vuonna 1946 Neuvostoliiton kansankomissariaatit nimettiin ministeriöiksi ja NKGB:stä tuli valtion turvallisuusministeriö (lyh. MGB) ja NKVD:sta sisäasiainministeriö, MVD. Ne liitettiin jälleen yhteen 1953 Stalinin kuoltua, mutta erotettiin lopullisesti 1954, jolloin perustettiin Valtion turvallisuuskomitea (lyh. KGB) ministeriön sijaan. Sisäministeriölle jäivät rikospoliisi, rangaistuslaitokset ja palokunnat.

KGB, KGB SSSR

KGB:n toimialue vastasi karkeasti ottaen Yhdysvaltojen CIA:ta ja FBI:n vastavakoiluosastoa, mutta KGB:n alaisuuteen kuului myös esim. Neuvostoliiton rajavartiolaitos. Vuonna 1978 KGB:n nimeksi SNTL:n valtion turvallisuuskomitea, (lyh. KGB SSSR) ja sen puheenjohtajasta ministeriin rinnastettava henkilö.

Neuvostoliiton loppuvuonna 1991 KGB:n seuraajaksi perustettiin Venäjän neuvostotasavallassa VSFNT:n KGB/AFB.

Luettelo KGB:stä edeltäjineen

organisaatio selite (vuodet)
VTšK, ven. [ve: tše ka:],
TšK, ven. [tše ka:],
josta Vetšeka tai Tšeka 		Yleisvenäläinen erityiskomissio taistelussa vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan (1917-18) ja
Yleisvenäläinen erityiskomissio taistelussa vastavallankumousta, kiskontaa ja lahjontaa vastaan (1918-22)
GPU Valtion poliittinen valvonta
osana NKVD:tä eli sisäasiainkansankomissariaattia (1922-23)
OGPU Valtion yhdistynyt poliittinen valvonta (1923-34)
GUGB Valtion turvallisuuspäävalvonta
osana NKVD:tä (1934-41, 1941-43)
NKGB ja
MGB 		Valtion turvallisuuskansankomissariaatti (1941, 1943-46) ja
valtion turvallisuusministeriö (1946-53)
MVD sisäasiainministeriö (1953-54)
KGB ja
KGB CCCP 		Valtion turvallisuuskomitea (1954-78) ja
SNTL:n valtion turvallisuuskomitea (1978-91)

Neuvostoliiton salaiseen poliisiin liittyneitä tapauksia

Kirjallisuutta

  • Christopher Andrew, Oleg Gordievski: KGB (Otava, 1991) ISBN 951-1-11502-2
  • Anne Kuorsalo, Ilmari Susiluoto, Martti Valkonen: Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen (Edita, 2003) ISBN 951-37-3863-9 (nid.)

Viitteet

  1. ↑ Arvo Tuominen: Sirpin ja vasaran tie
  2. ↑ Robert K Massie: Nikolai ja Aleksandra
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=KGB&oldid=5072939”