Ero sivun ”Kivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p f |
true kivi mean Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Tiedosto:Brillanten.jpg|pienoiskuva|[[Jalokivi]]ä ([[timantti]]a)]] |
[[Tiedosto:Brillanten.jpg|pienoiskuva|[[Jalokivi]]ä ([[timantti]]a)]] |
||
[[Tiedosto:Rantakallio.jpg|pienoiskuva|Kallio muodostuu kivestä.]] |
[[Tiedosto:Rantakallio.jpg|pienoiskuva|Kallio muodostuu kivestä.]] |
||
'''Kivi''' on tunnetusti joni tunnetaan nimellä jomppaa discordissa |
|||
'''Kivi''' on [[materiaali|seosmateriaali]], joka muodostuu [[Mineraali|mineraaleista]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ilkka Laitakari|Nimeke=Kiviopas|Vuosi=1966|Sivu=|Julkaisupaikka=Porvoo|Julkaisija=WSOY}}</ref> Kivet luokitellaan eri kivilajeihin niiden mineraalisisällön mukaan. Useimmiten mineraalit ovat tiiviisti toisiinsa liittyneitä, ja ne saattavat muodostaa kiviin kerroksia tai erilaisia kuvioita. Joskus mineraalit erottuvat silmämääräisesti, mutta joskus ne ovat erotettavissa vasta [[mikroskooppi|mikroskoopilla]].<ref name=":Jokamiesgeo">{{Kirjaviite | Tekijä = Taipale, Kalle | Nimeke = Jokamiehen geologia | Vuosi = 1995 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kirjayhtymä | Tunniste = 925918062 | Isbn = 9512640465, 9789512640461 | www = https://www.worldcat.org/oclc/925918062 | Viitattu = 2019-03-30}}</ref> |
|||
Kivilajit jaotellaan syntyperänsä mukaan [[magmakivilaji|magmakivilajeihin]], [[sedimenttikivilaji|sedimenttikivilajeihin]] ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisiin kivilajeihin]].<ref>[http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=61&Itemid=31 Geologia.fi: Kivet (Johdanto kiviin)]</ref> Magmakivet ovat muodostuneet kiteytyneestä [[magma]]sta, sedimenttikivet vanhempien kivilajien [[rapautuminen|rapautuessa]] sekä muodostaessa iskostuneita yhdisteitä ja metamorfiset kivet puolestaan magma- ja sedimenttikivien joutuessa syvällä maan kuoressa kuumuuden sekä kovan paineen alaisiksi. Maankuoren kivilajeista 95 prosenttia on syntynyt sulasta kiviaineksesta ja vain 5 prosenttia on kerrostumalla syntyneitä tai niistä muuttuneita.<ref name=":Jokamiesgeo" /> |
|||
Kivi on [[epäorgaaninen aine|epäorgaaninen]] eli elottoman luonnon aine.<ref>[http://www.his.state.mt.us/shpo/archaeology/Ancient%20Teachings/Ancient%20Teachings%203/Ancient%20Teachings%203A.pdf What is Anchient Stone Technology] {{Wayback|1=http://www.his.state.mt.us/shpo/archaeology/Ancient%20Teachings/Ancient%20Teachings%203/Ancient%20Teachings%203A.pdf |päiväys=20060925131219 }} Montana Historical Society</ref> Joskus kivissä voi olla kasvien tai eläinten esihistoriallisia jäänteitä eli [[fossiili|fossiileja]].<ref>[http://www.unmuseum.org/fossil.htm What is a fossil] UN Museum</ref> |
|||
Kiveä käytetään teollisuudessa moniin eri tarkoituksiin, kuten keittiötasoihin. Kivi on [[materiaali]]na kalliimpaa, mutta monessa tarkoituksessa kestävämpää kuin esimerkiksi [[puu]].<ref>[http://www.suomela.fi/keittion-tyotaso-toimivuuden-perusta.aspx Keittiön työtaso: toimivuuden perusta] {{Wayback|1=http://www.suomela.fi/keittion-tyotaso-toimivuuden-perusta.aspx |päiväys=20090207144036 }} Suomela 2005</ref> |
|||
== Kivien päätyypit == |
|||
=== Magmakivilajit === |
=== Magmakivilajit === |
||
[[Magmakivi]]lajit ovat syntyneet jähmettymällä [[magma]]sta, maankuoressa tai sen alla sijaitsevasta pääasiassa sulasta kiviaineksesta. Ne jakautuvat ''plutonisiin'' eli ''[[syväkivi]]lajeihin'', jotka ovat jähmettyneet jo syvällä maankuoressa, sekä [[tulivuori]]sta maan pinnalle purkautuneesta [[laava]]sta syntyneisiin ''vulkaanisiin'' eli ''[[pintakivi]]lajeihin''. Tavallisimpia syväkivilajeja ovat [[graniitti]], [[dioriitti]], [[gabro]] ja [[peridotiitti]] sekä pintakivilajeja puolestaan [[kvartsiporfyyri]], [[andesiitti]] ja [[basaltti]]. Joskus erotetaan omaksi ryhmäkseen kallioperän raoissa jähmettyneet ''[[juonikivi]]lajit'', joita ovat muun muassa [[graniittiporfyyri|graniitti-]] ja [[dioriittiporfyyri]] sekä [[diabaasi]]. |
[[Magmakivi]]lajit ovat syntyneet jähmettymällä [[magma]]sta, maankuoressa tai sen alla sijaitsevasta pääasiassa sulasta kiviaineksesta. Ne jakautuvat ''plutonisiin'' eli ''[[syväkivi]]lajeihin'', jotka ovat jähmettyneet jo syvällä maankuoressa, sekä [[tulivuori]]sta maan pinnalle purkautuneesta [[laava]]sta syntyneisiin ''vulkaanisiin'' eli ''[[pintakivi]]lajeihin''. Tavallisimpia syväkivilajeja ovat [[graniitti]], [[dioriitti]], [[gabro]] ja [[peridotiitti]] sekä pintakivilajeja puolestaan [[kvartsiporfyyri]], [[andesiitti]] ja [[basaltti]]. Joskus erotetaan omaksi ryhmäkseen kallioperän raoissa jähmettyneet ''[[juonikivi]]lajit'', joita ovat muun muassa [[graniittiporfyyri|graniitti-]] ja [[dioriittiporfyyri]] sekä [[diabaasi]]. |
||
Versio 25. heinäkuuta 2024 kello 06.15
Kivi on tunnetusti joni tunnetaan nimellä jomppaa discordissa
Magmakivilajit
Magmakivilajit ovat syntyneet jähmettymällä magmasta, maankuoressa tai sen alla sijaitsevasta pääasiassa sulasta kiviaineksesta. Ne jakautuvat plutonisiin eli syväkivilajeihin, jotka ovat jähmettyneet jo syvällä maankuoressa, sekä tulivuorista maan pinnalle purkautuneesta laavasta syntyneisiin vulkaanisiin eli pintakivilajeihin. Tavallisimpia syväkivilajeja ovat graniitti, dioriitti, gabro ja peridotiitti sekä pintakivilajeja puolestaan kvartsiporfyyri, andesiitti ja basaltti. Joskus erotetaan omaksi ryhmäkseen kallioperän raoissa jähmettyneet juonikivilajit, joita ovat muun muassa graniitti- ja dioriittiporfyyri sekä diabaasi.
Sedimenttikivilajit
Sedimentti- eli kerrostuneet kivilajit ovat syntyneet, kun kerrostumalla muodostuneet maalajit ovat iskostuneet tai kun vesiliuoksista on saostunut aineksia kiinteäksi kiveksi. Ne jakautuvat kolmeen tyyppiin: klastisia eli mekaanisia sedimenttikivilajeja ovat muun muassa sorasta iskostunut konglomeraatti, hiekasta iskostunut hiekkakivi ja savesta kovettunut savikivi. Kemiallisia sedimenttikivilajeja ovat vesiliuoksista saostumalla syntyneet suola- ja kalkkikivet, joista mainittakoon sintteri ja merkelikivi. Organogeeniset sedimenttikivilajit ovat syntyneet eloperäisen toiminnan seurauksena: kivihiilikauden kasvijäänteistä syntyi kivihiili, ja liitukauden aikana eläneiden eliöiden kalkkikuorista syntyi eloperäinen kalkkikivi, kuten liitu merten planktoneliöiden kuorista.
Metamorfiset kivilajit
Metamorfiset eli muuttuneet kivilajit ovat kivilajeja, jotka ovat syntyneet metamorfoosin seurauksena magma- tai sedimenttikivilajeista. Metamorfoosissa kivilajien kiderakenne ja mineraalikoostumus muuttuu paineen ja lämpötilan kasvun seurauksena. Ilmiötä esiintyy varsinkin vuorijonopoimutuksissa. Yleisimpiä metamorfisia kivilajeja ovat gneissi, kiilleliuske, amfiboliitti, kiteinen kalkkikivi, serpentiinikivi ja vuolukivi. Suomen kallioperästä suurin osa koostuu metamorfisista kivilajeista, lähinnä syväkivistä ja kiilteisistä liuskeista.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Taipale ja Parviainen 1995, s. 48 ja 71.
Kirjallisuutta
- Sepänmaa, Yrjö & Heikkilä-Palo, Liisa & Kaukio, Virpi (toim.): Jalo kivi. Helsinki: Maahenki, 2010. ISBN 978-952-5652-81-9.
Aiheesta muualla
- Geologian tutkimuskeskus: Tavallisimpia kivilajeja Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kiviteollisuusliiton kivi-sivut
- Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen & Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas, Geologian tutkimuskeskus, 3. painos, ISBN 951-960-973-6 (pdf)