Ero sivun ”Poikkipuoliainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
→Flora: Kirjoitusvirhe Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 91.158.42.59) ja palautettiin versio 20464967, jonka on tehnyt Drefer: ei ole taivutusvirhe, jos katsoo seuraavien kasvien taivutusta Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Tämä muokkaus on kumottu |
||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
== Flora == |
== Flora == |
||
Poikkipuoliaisen rannoilla kasvaa runsaasti [[järviruoko]]a, seassa on [[Osmankäämit| |
Poikkipuoliaisen rannoilla kasvaa runsaasti [[järviruoko]]a, seassa on [[Osmankäämit|osmankäämä]]ä, [[Kurjenmiekka|kurjenmiekka]]a ja [[järvikaisla]]a. [[Ulpukka]] ja [[Lummekasvit|lumme]] ovat yleisiä lahtien rannoilla.<ref name=vesien/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 3. kesäkuuta 2023 kello 17.24
| Poikkipuoliainen | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Uusimaa |
| Kunnat | Vihti |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Siuntionjoen vesistö (22) |
| Järveen tulevat joet |
Hulttilanjoki Myllyjoki |
| Laskujoki | Siuntionjoki |
| Järvinumero | 22.004.1.008 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 49,1 m [1] |
| Rantaviiva | 15,51 km [2] |
| Pinta-ala | 1,9 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00269 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,4 m [2] |
| Suurin syvyys | 5 m [2] |
| Veden viipymä | 43 vrk[3] |
 Poikkipuoliainen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Poikkipuoliainen on rehevä ja lyhytviipymäinen, kahdesta altaasta koostuva järvi Vihdin kunnan eteläosassa Siuntionjoen vesistöalueella. Sen pinta-ala on 1,9 neliökilometriä ja keskisyvyys vain 1,4 metriä. Järven pintaa laskettiin 1920-luvulla 70 senttimetriä.[2][1][4][5][3]
Maantiede
Poikkipuoliaisen pituus lounaasta koilliseen on 4,8 kilometriä. Järven levein kohta on länsirannan Linnalahden kohdalla. Koillisen rannan Holma-niemen kohdalla leveys on noin sata metriä. Holmasta pohjoiseen järvi on kapea, mutta aivan pohjoisin järvenosa Elimäenlahden kohdalla on noin puoli kilometriä leveä. Poikkipuoliaisen niemimaita ovat Holman ohella eteläisen rannan Papinniemi ja sen pohjoispuolinen niemi sekä länsirannan Kotoniemi. Noin puolet Poikkipuoliaisesta on yhdestä kahteen metriä syvä. Vähintään kolme metriä syvää on vain kahdeksisen hehtaaria. Syvin alue sijaitsee järven keskivaiheilla itärannan tuntumassa.[4][2]
Poikkipuoliaisen eteläisten rantojen läheisyydessä on joitakin vähäisiä luotoja. Järven ranta-alueilla on sekä huvila-asutusta että vakituista asutusta. Koillisrannalla on rakentamatonta metsämaata, joka kohoaa noin 105 metriä merenpinnan yläpuolelle eli noin 55 metriä järven pintaa korkeammalle. Linnalahden rannan Linnakallion huippu on noin 75 metriä merenpinnan yläpuolella. Järven lounaisrannan Hankainmäen huippu on noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella. Peltomaata järven rannoilla on vähemmän kuin muilla Siuntionjoen vesistöalueen järvillä.[1]
Enäjärven vedet purkautuvat Hulttilanjoen kautta Poikkipuoliaiseen, joka puolestaan purkaa vetensä Siuntionjokea Tervalammen kautta Huhmarjärveen. Poikkipuoliaisen luusua sijaitsee järven eteläkolkassa. Poikkipuoliaisen kaakkoispuolella sijaitsee Nuuksion kansallispuisto ja koillispuolella Salmen ulkoilualue.[6]
Poikkipuoliaisen vesitilavuus on 2 692 000 kuutiometriä. Vedenlaatu on luokiteltu tyydyttävän ja välttävän välille. Ongelmia ovat toistuvat sinileväkukinnot sekä rantojen mataluus. Järven pinnan laskusta johtuen rannat ovat laajalti alavia. Poikkipuoliaisen happipitoisuus on talvisinkin melko hyvä. Vedenlaatua on pyritty parantamaan muun muassa hoitokalastuksella. Poikkipuoliainen on särkikalavaltainen.
Poikkipuoliaisen kuormitus on paljolti riippuvainen Enäjärven vedenlaadusta. Enäjärven tilavuus on noin kuusinkertainen Poikkipuoliaiseen nähden.[3]
Poikkipuoliaisen mataluus on lisännyt vesikasvillisuuden määrää ja tuulesta johtuvaa pohjan resuspensiota (sedimentin pöllyämistä vesimassaan).[3]
Poikkipuoliainen (22.004.1.008) kuuluu Palojärvenkosken alueeseen (22.004), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Siuntionjoen vesistössä (22). Poikkipuoliainen on laajin Palojärvenkosken alueen 15:stä vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedesta. Seuraavaksi laajimmat ovat Tervalampi ja Huhmarjärvi.[7]
Flora
Poikkipuoliaisen rannoilla kasvaa runsaasti järviruokoa, seassa on osmankäämää, kurjenmiekkaa ja järvikaislaa. Ulpukka ja lumme ovat yleisiä lahtien rannoilla.[5]
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b c Poikkipuoliainen, vakavesi, Vihti
- ↑ a b c d e f g Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 3.5.2022.
- ↑ a b c d Vihdin Poikkipuoliaisen kunnostussuunnitelma, pdf-tiedosto, 16.3.2021. Viitattu 3.5.2022
- ↑ a b Poikkipuoliainen. Järviwiki. Viitattu 3.5.2022.
- ↑ a b Poikkipuoliainen Vesientila.fi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Viitattu 3.5.2022.
- ↑ Salmen ulkoilualueen kartta Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Viitattu 15.3.2022.
- ↑ Enäjärven alue (24.033). Järviwiki. Viitattu 3.5.2022.