Timo Manner
Timo (Timofeij) Manner, sukunimi aik. Remsujeff eli Kyläniemen Timo (22. helmikuuta 1874 Uhtua, Vienan Karjala – 8. huhtikuuta 1940 Virrat) oli vienankarjalainen kauppias ja vienankarjalaisten yksi johtomies 1900-luvun alkupuolella.[1][2][3][4]
Timo Manner oli kotoisin Kyläniemen talosta, joka sijaitsi Keski-Kuittijärven Kylänlahden rannalla Uhtualla. Hän kävi neljä vuotta koulua Uhtualla ja muutti sitten 12-vuotiaana Suomen puolelle Padasjoella. Hän sai Padasjoella kahden talven aikana yksityisopetusta maisteri Lievolta ja hän kävi sitten kirjanpitokurssin Vaasassa ja suoritti yksityisesti kauppakoulun oppimäärän.[1][2][3]
Manner oli aluksi kauppa-apulaisena ja sitten kirjanpitäjänä toiminimi Ivan Mitrofanoffin pääliikkeessä Laihialla. Vuonna 1902 Manner perusti yhdessä samassa liikkeessä palvelleen toisen vienankarjalaisen, samassa liikkeessä palvelleen Juho Tannerin, entinen Ivan Jestojeff (1877–1948) kanssa oman yrityksen. Tämä yritys toimi ensin Laihialla, mutta vuonna 1914 se siirrettiin Vaasaan Vaasanpuistikko 22:een ja se laajeni merkittäväksi kangastavarain tukkuliikkeeksi toiminimellä Tanner & Manner. Liike teki konkurssin 1930-luvun alun lamavuosina keväällä 1930 ja Manner hoiti sitten appensa Timo Samuelinpoika Sirkeisen (Timofej Savin Sergejev) sekatavaraliikettä Virtain Tulijoella aina kuolemaansa saakka vuonna 1940. Juho Tanner puolestaan oli Vaasassa toimineiden kangas- ja lyhyttavaran tukku- ja vähittäisliikkeiden Oy Juho Tanner Ab:n ja Tamminen & Tanner Oy:n toimitusjohtajana ja omistajana kuolemaansa saakka. Timo Mannerin poika, kauppa-edustaja ja reservin vänrikki Veijo Manner (s. 1910) kaatui maaliskuussa 1940 talvisodan loppuvaiheessa.[1][2][3][5][4][6][7]
Timo Manner kuului Vienan Karjalaisten Liiton perustajajäseniin. Han oli mukana perustamista edeltäneessä Vaasan kokouksessa huhtikuussa 1906 seka samana vuonna elokuussa Tampereella pidetyssä Vienan Karjalaisten Liiton perustamiskokouksessa. Manner oli liiton johtokunnan jäsenenä 1906–1917. Hän kuului jäsenenä liiton työryhmissä ja oli mukana siinä lähetystössä, joka pian liiton perustamisen jälkeen vei vienankarjalaisten adressin Pietariin Arkangelin läänin edustajille valtakunnan duuman avajaisiin. Vuonna 1917 Manner oli Pietarissa Karjalan Sivistysseuran lähetystön mukana Venajan väliaikaisen hallituksen puheilla. Kesällä 1918 Manner kuului Karjalan Sivistysseuran kolmimiehiseen valtuuskuntaan, joka kävi Berliinissä pyytämässä Saksalta apua vienankarjalaisille.[1][2][3][4]
Kun Vienan Karjalaisten Liitto muuttui vuonna 1917 Karjalan Sivistysseuraksi, Timo Manner oli vuoteen 1925 saakka seuran johtokunnan jäsenenä ja 1917–1919 seuran varapuheenjohtajana. Kun Manner täytti 50 vuotta vuonna 1924 perustettiin hänen nimeään kantanut lahjoitusrahasto ja kun Karjalan Sivistysseura vietti 30-vuotisjuhliaan vuonna 1936 hänelle myönnettiin seuran ansiomerkki. Suomen kansalaisuuden Manner sai lokakuussa 1919.[1][2][3]
Timo Manner oli myös runoilija ja hän kirjoitti muun muassa kahdeksanosaisen juhlarunon vienankarjalaisten kokouksen avajaisiin Tampereelle. Hänen tavallisesti kalevalamittaisia runojaan julkaistiin Karjalan Sivistysseuran äänenkannattajassa aina 1930-luvulle saakka.[1][2]
Timo Manner oli naimisissa Ida Timofejeva Sergejevan (1889–1960) kanssa. Heidän kahdesta pojastaan Veijo kaatui talvisodassa ja Reino kuoli vuonna 1979 Lahdessa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Menneiltä vuosilta Timo Manner, Karjalan Heimo 3-4/1987
- ↑ a b c d e f Timo Manner, Viena-Aunus 5/1940
- ↑ a b c d e f Remsuntalo, Uhtuankylän asutus- ja talohistoria
- ↑ a b c 50 vuotta täyttää..., Iltalehti, 22.02.1924, nro 45, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tanner & Manner : Laihia-Vaasa-Orismala : vienalaista laukkukauppaa, tukkukauppaa, vaatetusteollisuutta, pakolaishistoriaa (Finna)
- ↑ Miljoonavararikkoja Vaasassa, Satakunnan Kansa, 13.05.1930, nro 108, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Täydentäviä yhtiötietoja : Tamminen & Tanner Oy, Pörssitieto G. Kock
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ville Lahelma : Tanner & Manner: Laihia-Vaasa-Orismala: vienalaista laukkukauppaa, tukkukauppaa, vaatetusteollisuutta, pakolaishistoriaa. V. Lahelma, Helsinki 1990