Thyssos
| Thyssos | |
|---|---|
| Θύσσος | |
| Sijainti | |
  Thyssos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Athos (Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio) |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akte, Traakia |
Thyssos (m.kreik. Θύσσος tai Θυσσός, lat. Thyssus)[1] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akten niemellä (nyk. Áthos) Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.[2][3] Se sijoitetaan niemen länsirannikolle Athoksen munkkivaltion alueelle.[4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thyssos sijaitsi Akten niemellä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Áthos ja joka on Chalkidikín niemimaan kolmesta niemestä itäisin.[3][6] Antiikin aikana Aktea ei vielä luettu Khalkidiken alueeseen, josta koko niemimaa on myöhemmin saanut nimensä, vaan se luettiin yleisemmin vain osaksi Traakiaa.[7] Kaupungin tarkasta sijainnista on ollut erilaisia teorioita: yleensä se sijoitetaan niemen länsirannikolle nykyiseen Skála Zográfouhun Konstamonítoksen luostarin ja Zográfoksen luostarin välille,[4][5] tai joskus hiemen enemmän kaakkoon lähemmäksi Docheiárioksen luostaria.[3][5] Joskus sen paikaksi mainitaan tosin nykyisen Vatopédin luostarin ympäristö[6][8] tai Pantokrátorin luostarin seutu, mutta näissä tapauksissa se olisi sijainnut niemen itärannikolla.[5]
Thyssoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thyssoksen historiasta tiedetään vain vähän. Strabonin mukaan sen alkuperäiset asukkaat olivat Lemnokselta tulleita pelasgeja. Thukydideen mukaan kaupungin väestö koostui myöhemmin klassisella kaudella osaksi kreikkalaisista ja osaksi sen ei-kreikkalaisesta pelasgisesta alkuperäisväestöstä, ja sen väestö oli kaksikielistä.[2][5] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Thyssios (Θύσσιος).[2]
Kaupungin tiedetään olleen olemassa poliksena suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa vuonna 323 eaa.[2] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Thyssos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–429/428 eaa. Se kapinoi Ateenaa vastaan vuonna 424/423 eaa. Brasidaan yllytyksestä. Se mainitaan Ateenan liittolaisena kuitenkin jälleen vuonna 421 eaa., jolloin Dion valtasi sen[2][5]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin paikkaa ei ole varmistettu arkeologisesti, eivätkä kaivaukset luostarivaltion alueella ole mahdollisia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.22; Thukydides: Peloponnesolaissota 4.109, 5.35; Strabon: Geografia VII.331; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.10.
- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”618 Thyssos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c Smith, William: ”Thyssus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Thyssos Pleiades. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ a b c d e f Thyssos (Chalkidike) 9 Skala Zographou - Θυσσός ToposText. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ a b Lilios, Loukas K.: Mount Athos. Pilgrimage to ”The Garden of Virgin Mary”, s. 176. 3. edition. ”Lilios” Publications, 2019. ISBN 978-618-884252-1-7.
- ↑ Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7.
- ↑ A pilgrim’s guide to the Great and Holy Monastery of Vatopaidi Pravoslavie. Viitattu 1.6.2020.