Thespis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thespis
Θέσπις
Henkilötiedot
Syntynyt 500-luku eaa.
Ikarion, Attika
Kuollut 500/400-luku eaa.
Ammatti kuoronjohtaja, näytelmäkirjailija?
Kirjailija
Tuotannon kieli muinaiskreikka (klassinen)
Aikakausi arkaainen kausi
Tyylilajit tragedia
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Thespis (m.kreik. Θέσπις; toimi n. 536 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuoronjohtaja, jota pidetään kreikkalaisen tragedian alullepanijana, vaikkakin hänen todellisesta roolistaan tiedetään vain vähän.[1][2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thespis oli kotoisin Ateenan kaupunkivaltioon kuuluneesta Attikan Ikarionin demoksesta. Hän vaikutti tyranni Peisistratoksen loppuvuosina noin vuonna 536 eaa. Thespis toimi dithyrambisten kuorojen johtajana ja kouluttajana, ja kehitti niiden esityksiä tehden niihin joitakin uudistuksia. Muutoin hänen elämästään ei tiedetä juuri mitään.[1][2]

Tragedian synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin kuoronjohtaja (κορυφαῖος, koryfaios), joka kertoi Dionysoksen seikkailuista, oli puhutellut välillä kuoroa (χορός, khoros), joka oli puolestaan vastannut kuoronjohtajalle. Thespis asetti erillisen henkilön kuoronjohtajan kanssa käytävää dialogia varten. Koska tämän tehtävänä oli vastailla kuoronjohtajalle, hänestä käytettiin nimitystä ”vastaaja” (ὑποκριτής, hypokritēs), mikä kehittyi myöhemmin tarkoittamaan näyttelijää.[2]

Tämä oli eräs askel kohti näytelmien syntyä, mutta ei ole varmuutta siitä, kuinka pitkälle kehitys vielä tässä vaiheessa meni. Jos kuoronjohtaja toimi käytännössä toisena näyttelijänä, Thespistä voisi pitää jo varsinaisten näytelmien perustajana. Jos dialogi sen sijaan säilyi edelleen suhteellisen vähäisessä osassa ja koko esitys oli edelleen enimmäkseen lyyrinen, silloin Thespiksen voidaan nähdä lähinnä muuttaneen perinteistä muotoa jonkin verran, vaikkakin hedelmällisellä tavalla sen myöhemmän kehityksen kannalta. Jälkimmäistä on pidetty todennäköisempänä.[2]

Myös antiikin ajalla näkemykset olivat jakaantuneet: jotkut pitivät Thespistä ensimmäisenä tragediarunoilijana tai tragedian isänä, toiset taas aiemman sikyonilaisen perinteen kehittäjänä. Koska hänen todellisista teoistaan tiedetään vain vähän, tragedian varsinaisena perustajana voidaan pitää myöhemmin vaikuttanutta Aiskhylosta.[2]

Horatius on levittänyt nykyisin väärinkäsityksenä pidettyä ajatusta, jonka mukaan Thespis olisi kierrellyt eri puolilla seurueineen ja pitänyt esityksiä vaunuista.[2][3] Tämä ajatus saattaa perustua kuitenkin ennemmin Eleusiin mysteereiden kulkueeseen liittyneeseen pilailuun.[2]

Näytelmät?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thespiksen nimiin on laitettu seuraavat näytelmät:[4]

  • Papit (Ἱερεῖς, Hiereis)
  • Peliaan hautakisat (Άθλα επί Πελία, Athla epi Pelia) eli Forbas (Φορβάς)[5]
  • Pentheus (Πενθεύς)
  • Puolijumalat (Ἡμίθεοι, Hēmitheoi)

Usein niitä on kuitenkin pidetty epäperäisinä ja myöhempien kirjailijoiden hänen nimiinsä laittamina. Tällaisen mainitsee jo Diogenes Laertios, joka sanoo filosofi Herakleideen sepittäneen tragedioita ja merkinneen ne Thespiksen nimiin.[6] Thespiksen näytelmien katkelmiksi väitettyjä säkeitä on säilynyt muun muassa Plutarkhoksella, Klemens Aleksandrialaisella ja Julius Polluxilla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Smith, William: ”Thespis”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f g h Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Tragoedia”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio.
  3. Horatius: Runotaide (Ars poetica) 276.
  4. Early Greek Tragedies California State University Northridge. Viitattu 6.4.2020.
  5. Fowler, Robert L.: Early Greek Mythography, s. 59. Volume 2: Commentary. OUP Oxford, 2000. ISBN 9780198147411. Teoksen verkkoversio.
  6. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 5.92.