The Last Story

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
The Last Story
Pelin Eurooppalainen kansikuva.
Pelin Eurooppalainen kansikuva.
Kehittäjä Mistwalker
AQ Interactive[1]
Julkaisija Nintendo
Yhdysvaltain lippu XSEED Games
Suunnittelija(t) Hironobu Sakaguchi[1]
Takuya Matsumoto[1]
Säveltäjä(t) Nobuo Uematsu
Julkaisupäivä Japanin lippu 27. tammikuuta 2011
Australian lippu 23. helmikuuta 2012[2]
Euroopan unionin lippu 24. helmikuuta 2012[3]
Yhdysvaltain lippu 14. elokuuta 2012[4]
Lajityyppi Toimintaroolipeli, Taktinen roolipeli, Hiiviskely
Pelimuoto Yksinpeli, Moninpeli
Ikäluokitus ACB:M[5]
CERO:B
ESRB:T
PEGI:16
USK:16
Alusta Wii
Jakelualusta Wii Optical Disc
Gamepad.svg
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

The Last Story on Mistwalkerin ja AQ Interactiven Wii-konsolille kehittämä roolipeli. Pelin julkaisijoina toimi Nintendo sekä XSEED Games ja se julkaistiin Japanissa 27. tammikuuta 2011 ja muualla maailmassa vuonna 2012. Peli on lajityypiltään toimintaroolipelin, taktisen roolipelin ja hiiviskelyn sekoitusta. Pelin nimi ja kansikuva muistuttavat Final Fantasy-pelisarjan pelejä.[6]

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Last Storyssä pelaaja ottaa Zael-nimisen ihmisen roolin, jolla läpäistään lähes koko pelikin. Peli on jaettu erilaisiin episodeihin, joissa täytyy suorittaa lukuisia tehtäviä. Pelin pääpaikkana toimii Lazulis Islandin (Japanissa Ruli Islandin) kaupunki, mutta pelissä matkustetaan monissa muissakin paikoissa. Jokaisessa maassa pelaaja kohtaa monenlaisia Final Fantasy-pelien kaltaisia vihollisia kuten jättiläisrapuja, luurankosotureita ja hämähäkkejä. Pelin vastuksiin kuuluu mm. Mystic Spider-hämähäkki ja mustanvärinen Doppelgänger-piru. Pelaaja pystyy päihittämään vihollisia Zaelin miekalla, jousipyssyllä tai taioilla. Ennen taisteluja pelaaja voi katsoa yläkatseella vihollisten sijainnin ja näin suunnitella hyökkäyksen.

Pelaaja pystyy kehittämään omia aseitaan ja ostamaan semmoisia lukuisilta kauppiailta, mutta pelaaja voi löytää niitä ja monia muitakin hyödyllisiä avusteita myös jokaiseen tasoon piilotetuista arkuista. Peliä edetessä pelaaja pystyy suorittamaan Lazulis Islandin kaupungissa sijaitsevalla areenalla erilaisia taisteluja, joista saa palkinnoksi kultaa ja sen lisäksi hän voi aina mahdollisuuden tullen suorittaa muitakin lisätehtäviä. The Last Storyä voi pelata myös moninpelinä, mutta vain joko Wi-Fi-moodissa tai verkkopelinä.

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zael (エルザ, Eruza, Elza) - The Last Storyn miespuolinen päähahmo, Zael on vahva ja ketterä miekkailija, joka voi tehdä miekallaan voimakkaita tuulia jotka puolestaan voivat yhdistää hänen liittolaistensa taikaloitsut levittääkseen taiat taistelukentälle ja jopa tehdäkseen erikoisiskuja. Hän menetti perheensä kun hän oli lapsi ja työskentelee palkkasoturina selviytyäkseen. Hän unelmoi pääsevänsä ritariksi. Japanilainen ääninäyttelijä on Mamoru Miyano ja englantilainen puolestaan Jack Ryder.
  • Calista (カナン, Kanan, Kanan) - The Last Storyn naispuolinen päähahmo, osaa käyttää Pyhää taikuutta sekä parantamiseen että hyökkäämiseen. Salaperäinen tyttö, joka on ylhäissyntyinen ja Kreivi Argananin veljentytär. Hän unelmoi päästä pois linnasta ja tutkia maailmaa, mutta se on mahdotonta, koska häntä tarkkaillaan. Japanilainen ääninäyttelijä Fumiko Orikasa ja englantilainen Alix Wilton Regan.
  • Dagran (クォーク, Kwoku, Quark) - Zaelin joukon johtaja joka myös neuvottelee heidän töistä. Taitava puolustukseen erikoistunut soturi. Hän on kuin isoveli Zaelille, koska he ovat matkustaneet yhdessä jo nuoruudesta lähtien. Japanilainen ääninäyttelijä Unsho Ishizuka ja englantilainen puolestaan Nico Lennon.
  • Syrenne (セイレン, Seiren, Seiren) - Ryhmän mielialanmuuttaja, joka hoitelee vihollisia tuplamiekoilla. Juo paljon ja hän on aika puhelias, mutta on erittäin huomaavainen liittolaisiansa kohtaan. Ryhmänjohtaja, joka nauttii keulassa taistelemisesta. Japanilainen ääninäyttelijä Megumi Toyoguchi ja englantilainen Kelly Wenham.
  • Yurick (ユーリス, Yurisu, Yuris) - Joukon nuorin, mutta taitavin jäsen. Taikuri, joka käyttää tulitaikaa taisteluissa. Työskentelee Zaelin tavoin palkkasoturina selviytyäkseen ja ei puhu kovin paljon. Hän pelkää kummituksia. Japanilainen ääninäyttelijä on Hiro Shimono ja englantilainen Colin Ryan.
  • Lowell (ジャッカル, Jakkaru, Jackal) - Taikuri, joka on kykeneväinen hallitsemaan molempia, jäätaikoja ja miekkaa. Hän käyttäytyy flirttailevalla ja intohimoisella tavalla, mutta on oikeasti kuitenkin mietiskelijä joka välittää tovereistaan. Satunnaisesti hän kuitenkin härnäilee Syrenneä. Japanilainen ääninäyttelijä Keiji Fujiwara ja englantilainen Derek Riddell.
  • Mirania (マナミア, Manamia, Manamia) - Parantaja, joka rakastaa metsää ja on kiinnittänyt voimansa luonnosta. Juonen mukaan hänellä näyttäisi olevan salaisuus liittyen hänen syntymään. Japanilainen ääninäyttelijä Mamiko Moto ja englantilainen Montserrat Lombard.
  • Kenraali Asthar (トリスタ将軍, Torisuta-shogun, General Trista) - Entinen korkein upseeri imperiumin armeijassa. Japanilainen ääninäyttelijä on Fumimiko Tachiki ja englantilainen puolestaan Tom Goodman-Hill.
  • Therius (タシャ, Tasha, Tasha) - Taitava Kenraali Astharin oppilas ja ritari. Ei ajattele hellästi palkkasotureita, kuten Zaelia. Japanilainen ääninäyttelijä on Hiroki Takahashi ja englantilainen Daniel Curshen.
  • Kreivi Arganan (アルガナン伯爵, Aruganan-hakushaku, Count Arganan) - Arganan perheen johtaja, joka johtaa koko Lazulis Islandia. Hän on koko saaren vahvin ihminen ja on molempia, kekseliäs ja kunnianhimoinen. Hän työllistää Zaelia ja hänen palkkasoturiporukkaa. Japanilainen ääninäyttelijä Koji Ishii ja englantilainen Peter de Jersey.
  • Zangurak (ザングルグ, Zangurugu, Zangurg) - Gurakin rodun kuningas jotka ovat ihmiskunnan vihollisia. Japanilainen ääninäyttelijä on Joji Nakata ja englantilainen Nick Boulton.

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tarina alkaa siitä kun Zael, Dagran, ja joukko palkkasotureita matkaa Lazulis Cityyn Lazulis Islandilla. Matkan varrella Zael kuulee äänen ja saa voiman, joka tunnetaan nimellä "Gathering". Kun joukko saavuttaa kaupungin, hirviö hyökkää, johon joukko reagoi viemällä vaarassa olevat lapset turvaan.

Palkkasoturit asettautuvat kaupungissa Arielan kapakkaan, josta tulee heidän tosiasiallinen päämaja heidän tehtäville. Kaupunki on kiireinen valmistautumaan kuninkaallisiin häihin. Kun Zael lähtee kapakasta hakemaan lisää juomaa, hän havaitsee vartijoilta piilossa olevan nuoren naisen, Lisan. Zael auttaa Lisaa pääsemään pakoon vartijoilta, ja vie hänet kapakkaan. Sen jälkeen he jakavat yhteisen hetken Stargazer's Towerilla ennen kuin Lisa lähtee.

Seuraavana aamuna palkkasoturit kokoontuvat Lazulis Castleen, jossa heidän pitää toimia Kreivi Argananin vartijoina Lady Calistan ja Lord Jirallin häitä varten. Pian saapumisen jälkeen Syrenne saa aikaan kärhämän Theriusta vastaan, mutta se loppuu Kenraali Astharin ansiosta. Kun palkkasoturit alkavat vartioimaan kuninkaallista tapahtumaa, Zael tajuaa että "Lisa" on Lady Calista. Hän löytää hyvän hetken jutella yksityisesti Calistan kanssa, ja hän selittää että avioliitto on pakollinen. Jirall keskeyttää juttelun kärhämällä, mutta hän lopettaa kun toteaa muiden tavoin Gurakin hyökkäävän linnaan. Zael yrittää estää Zangurakia viemästä Calistaa, mutta hän häviää ja Calista kidnapataan.

Herättyään Zael lähtee Zangurakin perään, mutta joutuu taas päihitetyksi perille päästyään. Hän on kykeneväinen päihittämään Zangurakin vain sen jälkeen kun Calista luo hänen ympärille mystisen valon. Zangurak lopulta pakenee Gurak-sotureiden kanssa kun hän kuulee että Lazulis Cannon on kohdistettu ampumaan heitä. Palkkasoturit ja Calista ovat kykenemättömiä palaamaan takaisin linnaan ja joutuvat hyppäämään mereen sekä valtaamaan yhden Gurakien taistelulaivoista. Laivan korjaamisen jälkeen joukko matkustaa Gurakin tukikohtaan etsimään Zangurakia, jossa Lazuliksen ritarit ovat myös jahtaamassa häntä. Kun he saavuttavat Zangurakin, hän pakenee salareittiä pitkin. Dagran lähtee jahtaamaan häntä sillä aikaa kun muut taistelevat hirviötä vastaan. Hirviön päihittämisen jälkeen he löytävät Dagranin matkan varrelta makaamassa maassa. Joukko lähtee tukikohdasta Kenraali Astharin kanssa, mutta palkkasoturit ovat näennäisiä siitä että Calista ei halua palata siihen elämään mitä hän on kokenut linnassa. Zael haluaa että Calista liittyisi palkkasoturien joukkoon, mutta pysäyttää Zaelin ja sanoo että hän arvostaa ystävällisyyttä, jota joukolla olisi tarjottavana.

Saavuttuaan linnaan Zael ja palkkasoturit vangitaan syytettyinä siitä että he avustivat Gurakeja. Joukko on heitetty tyrmään, jossa he avustavat kaupanpitäjä Horacea, joka on kaivanut pakotietä. Tunneleissa he eivät löydä tietä ulos, mutta he löytävät historiallista tietoa. Palattuaan selliin Zael tajuaa että Dagran puhuu kreivin kanssa, jotta he saisivat laskettua tuomion pituutta. Jirallin toiminnoista huolimatta kreivi saa Zaelin pois vankilasta Zaelin näytettyä että hänellä on "Mark of the Outsider" (Ulkopuolisen merkki), joka pelastaa saaren. Tiedettyään että Zaelin haaveena on päästä ritariksi, kreivi yrittää saada Zaelin yhtymään häneen, jopa antamaan Zaelille luvan naida Lady Calista vaimokseen. Calista yrittää saada Zaelia kieltäytymään tarjouksesta, ettei hän joutuisi vaarallisiin linnapolitikkoihin. Zael hyväksyy kreivin tarjouksen, kyseenalaistaen että onko hän tehnyt oikean teon.

Kun Zael lupaa uskollisuutensa kreiville, palkkasoturit oppivat että Lazulis Island on seilaava linnoitus. He etenevät läpi linnan alla sijaitsevan salaisen sisäänkäynnin, joka johdattaa Zaelin samaan ääneen, joka antoi hänelle merkin, kysymään apua. Zael laittaa saaren seilaamaan kohti Gurakin tukikohtaa Calistan protestien ja kreivin tilausten alaisena, mutta hän on päätynyt kyseenalaistamaan tulevaisuuden toimintaansa sen jälkeen kun hän joutui salamurhaajien hyökkäyksen kohteeksi ja puhuu Theriuksen kanssa. Zael on myöhemmin hyväksytty Astharin oppilaaksi ja palkittu mitalilla menestyksekkäästä haasteesta. Lepäämisen jälkeen Zael ja Therius menevät saamaan tilausta pois Astharilta, mutta he joutuvatkin taistelemaan toista Gurakien hyökkäystä vastaan. Dagran, ja pian tämän jälkeen Zael, suuntaa Astharin luo, joka suojelee tykkiä. Zael saapuu löytämään kuolemaisillaan olevan kenraalin, joka selittää vielä Zaelille, että mitali on tärkeä ja että ei luottaisi "häneen".

Syytettynä Astharin murhasta Zael vangitaan taas. Dagran sanoo että hän vielä todistaa Zaelin syyttömyyden, mutta ennen mitään päätöslauselmaa Calista ilmestyy päästämään Zaelin pakoon sekä löytämään todistetta siitä että Jirall tappoi kenraalin. Kirje ja miekka Jirallin huoneessa sekoittaa herran, mutta Dagran selittää myöhemmin Zaelille että hän oli se joka suunnitteli todisteen. Samalla saari saapuu Gurakin linnalle ja palkkasoturit ovat valmiina auttamaan. Zael ja hänen joukkonsa odottavat kohtaavansa sotureita, mutta vastoin odotuksia näkee ritareita hävittämässä naisia ja lapsia. Zael tajuaa että kuten ihmiset, Gurakit ovat kopioineet kuolevan maan. Tämän painaessa mieltä palatessa hyökkäykseltä, hän ei ole juhlatuulella kuten useimmat muut Lazuliksen asukkaat. Mysteerinen laulu, jonka nähtävästi vain hän voi kuulla, johdattaa hänet huoneeseen, jossa hän sai merkin. Calista on siellä, ja hänen verensä reagoi merkin ja Astharin mitalin kanssa sekä näyttää salaisen sijainnin. Therius liittyy joukkoon ja salaisessa paikassa velho selittää että Outsider on maapallon ulkopuolisen maailman siemen joka joutui planeetalle. Se oli halkaistu, mutta sen palaset pitää liittää ja karkottaa pelastaakseen maailman.

Näiden uutisten myötä Zael hylkää ritaruutensa ja juoksee Calistan kanssa pelastamaan maailman. Hän haluaa tuhota tykin Outsiderilla, mutta Gurak hyökkää heidän omalla tykillä, joka pohjautuu ensimmäisestä hyökkäyksestä varastettuun teknologiaan. Gurakin tykki tekee aukon Lazuliksen Outsiderin paikkaan. Päästyään Outsiderin luo kreivi vihastuttaa sitä nostaakseen sen voimaa, tuoden lopulta esille hirviön, jonka Zaelin tiimi päihittää. Kreivi yrittää saada voimaa itselleen, mutta hän turmiloituu. Laukaisut Lazulis Cannonista lopulta tyhjentää saaren voimaa, jättäen sen auki Gurakin hyökkäykselle. Kun Therius pitää Gurakeja loitolla, Zaelin joukko auttaa kaupungin asukkaita, jotka ovat piilossa maan alla. Palkkasoturit löytävät Zangurakin ja Gurakin puolen Outsiderista Gurakin linnoituksessa. Kun he päihittävät toisen hirviön, joka on luotu tästä Outsiderin puoliskosta, saari murenee. Zael herää yksinäisenä laivassa Jirallin kanssa, jolle Zangurak on antanut miekan ja näkee Calistan toisessa laivassa Zangurakin kanssa. Zael saa päihitettyä Jirallin kun palkkasoturit saapuvat, ja he jatkavat Calistan sekä Outsiderin toisen puoliskon etsimistä.

Seuraten hirviötä, jonka he kohtasivat ensimmäistä kertaa Lazulis Cityyn tullessa, he löytävät portaalin ja menevät sisään. He löytävät Calistan sekä päihittävät Zangurakin ja hänen apurinsa samalla kun Lowell kärsii vahingoista, mutta joutuvat yllättymään siitä kun Dagranilla on Outsiderin voima hallussa. Noutaen Outsiderin voimaa itseensä, Dagran paljastaa että hän on käyttänyt hyväksi palkkasotureita hänen omiin suunnitelmiinsa. Zael ja hänen joukkonsa päihittävät heidän turmellun vanhan ystävän, joka pyytää taistelun jälkeen anteeksi Zaelilta ja muilta palkkasotureilta ennen kuolemistaan ja viimeisenä tekonaan parantaa Lowellin Outsiderin voimalla. Päästyään takaisin Lazulis Islandille Calista ja Zael palaavat Stargazer's Towerille yhdistämään Outsiderin puoliskot sekä lähettämään sen takaisin avaruuteen. Myöhemmin Zaelin ja Calistan välille vihitään avioliitto ja Calista ristii Zaelin ritariksi ennen kuin he suuntaavat Stargazer's Towerille vielä kerran katsomaan taivaalle meteorisadetta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Last Story sai erittäin positiivisen vastaanoton arvostelijoilta, sillä Metacritic antoi 61 arvostelijan keskiarvosanaksi 80/100[7] ja GameRankings puolestaan 78,18%.[8] Famitsu-lehti antoi sille 38/40 pistettä, kahden arvostelijan antaessa sille 10/10 pistettä ja kahden 9/10 pistettä.[9] The Last Story ylsi myös Japanin TOP-listojen kärkeen 114 772 kappaleen myynnillä ensimmäisen viikon aikana - johon luokittuu myös versiot, jotka tulevat Wii-konsolipaketin mukana.[10] Vuoden 2011 loppuun mennessä peliä oli myyty yhteensä 160 000 kappaletta Japanissa.

Edge antoi pelille 8/10 pistettä heidän huhtikuun 2011 arvostelussa.[11][12] Bordersdown antoi pelille 8/10 pistettä yllättyen tarinasta, systeemeistä ja ääninäyttelystä, samalla kun mikään ei ole liian yksinkertaista.[13] IGN antoi pelille 9/10 pistettä sanoen että "Mistwalker jälleen kerran tarjoaa mielenkiintoisen ja syvän roolipelin, joka myös hallinnoi RPG-lajityypin innovoimista joiltakin osin. Vakuuttava tarina yhdistettynä ainutlaatuisella taistelujärjestelmällä ja suurella audiovisuaalisella esityksellä, tekee The Last Storystä "pakko saada"-pelin kaikille, jotka viihtyvät RPG-pelien äärellä."[14] Official Nintendo Magazine antoi pelille arvosanaksi 86%, kuvaten sitä röyhkeäksi, mukaansatempaavaksi miekkojen ja taikuuden tarinaksi." MeriStation antoi sille 9/10 pistettä, sanoen että "Sakaguchi tietää että miten tehdään RPG-pelejä. The Last Story on mieleenpainuva ja taianomainen työ. Taistelusysteemi on loistava, se on hauska ja Nobuo Uematsun musiikki auttaa sinua muistamaan lajityypin parhaat pelit."[7] Metro GameCentralin tietojen mukaan, joka antoi pelille 8/10 pistettä, "Final Fantasy-pelien luoja kehitti Japanilaisen roolipelaajan, pelillä joka sekoittaa innovatiivista toimintaa tykättävillä hahmoilla ja jopa online co-op:llä." Arvostelija Roger Hargreaves kuvaili järjestelmän päältäpäin semmoiseksi että "jopa monet villin lännen ampujat olisivat valmiita vastaanottamaan taistelun" ja yllättyi kyvyistä "antaa komentoja melkein realistisessa strategiapelissä" ja kehui myös "hyvin erilaisia skenaarioita."[15]

IGN antoi sille 8.5 pistettä, kun Keza McDonald kuvaili sitä "lahjaksi Wiille", sanoen että "se näyttää RPG-kuvaamista, esittelyä, räätälöintiä ja kerrontaa yhdessä kolmannen persoonan toiminnalla ja hiiviskely ja reaaliaikaisilla strategiaelementeillä. Hän kehui paljon brittiläistä lokalisointia ja sanoi että "sillä on yksi siihen asti pelaamiensa RPG-pelien parhaimmat toiminta ja taisteluelementit" ja sitä että "miten vahvat taistelumekaniikat oikein ovat" kun hänen mielestään "ei ole olemassa kovin monia RPG-pelejä joissa taistelusysteemi olisi itsestään tarpeeksi hyvä tukemaan tämänkaltaista ominaisuutta.[16] GameSpot antoi pelille arvosanaksi 9/10 sekä Editor's Choice-palkinnon, kuvaillen sitä "loistavaksi roolipeliksi joka on yhtä rikas ja emotionaalisesti vaikuttava lajinsa parhaana." Arvostelija Mark Walton sanoi että "se on fantastinen peli: se joka työntää RPG-lajityypin eteenpäin tyylillä, joka on innovatiivinen ja silti täydentävä perinne lajityypille.[17]

Suomalaisilta arvostelijoilta peli sai myös pääosin positiivisia vastaanottoja. Gamereactor antoi pelille arvosanaksi 9/10 kehuen hienoa tarinaa, helposti opittavaa taistelujärjestelmää ja mahtavaa ääninäyttelyä, mutta kritisoi peliä lyhyydestä ja Wiin graafisia rajoituksia.[18] KonsoliFin antoi pelille täydet 5/5 tähteä sanoen että "The Last Story on vaikuttava tekele. Se on huomattavasti tarinavetoisempi kuin Xenoblade Chronicles ja näin ollen lyhyempi kokonaisuus. Pelattavaa on kuitenkin riittämiin, eikä kyllästyminen pääse iskemään missään vaiheessa. Paikoin peliä vaivaa helppous, mutta ainakin eteneminen on sujuvaa. Jos on valmis antamaan anteeksi ajoittaiset tekniset kömmähdykset, on kyseessä oikein laadukas peli. Vaikka Nintendon Pandora’s Tower osoittautuisi epäonnistumiseksi, The Last Story pelastaa Wiin ehtoopuolen. Ei haittaisi ollenkaan, vaikka tästä käynnistyisi seuraavassa konsolisukupolvessa jatkuva sarja."[19] Pelaajalehti antoi sille arvosanaksi 8/10 sanoen siitä että "The Last Storyn nimi – viimeinen tarina – huokuu toivottavasti samanlaista ironiaa kuin aikoinaan Squaresoftin viimeiseksi peliksi tarkoitettu Final Fantasy. Vaikka The Last Storyn jatko ei millään tasolla olekaan vielä varmistunut, on peli silti lohdullinen muistutus yhdestä asiasta: Sakaguchilla on edelleen homma hanskassa, vaikka välillä ehdinkin luulla jotain muuta".[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]