Charlies (rockyhtye)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta The Charlies)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rockyhtyettä. Iskelmäyhtyeestä kertoo artikkeli Charlies.

The Charlies on lahtelainen rockyhtye, joka toimi vuosina 1964–1975. Vuodesta 1997 alkaen yhtye on esiintynyt muutaman kerran vuodessa nostalgiamielessä. Yhtye oli "hevibluestrio", jonka keikkaesiintymisiin kuuluivat pitkät improvisaatiot, yli kymmenminuuttiset rumpusoolot ja bassosoolot, jotka tuohon aikaan olivat Suomessa perin harvinaisia. Musiikillisena esikuvana olivat Cream-yhtye ja Jimi Hendrix.

The Charliesin perustivat basisti Kari "Pitkä" Lehtinen ja kitaristi Eero "Ebro" Ravi vuonna 1964.[1] Muut soittajat olivat laulaja-rumpali Ermo "Eko" Sivonen, laulaja Juha Saali ja soolokitararisti Jarmo "Rödis" Jääskeläinen, joka tosin erosi pian yhtyeestä. Yhtye sai nimensä Kari "Pitkä" Lehtisen tuonhetkisestä lempinimestä "Charlie" ja Juha Saalin sukunimestä, jotka erilaisista kirjoitusasuistaan huolimatta lausuttiin samalla tavalla.

Vuoteen 1968 mennessä, useiden miehistönvaihdosten jälkeen, yhtye oli kutistunut trioksi, johon kuuluivat Ebro, Pitkä ja laulaja-rumpali Vesa "Wellu" Lehtinen. Myöhemmin yhtyeessä oli rumpalina Ari "Kusti" Ahlgren, kun Wellu halusi keskittyä pelkästään laulamiseen. Lisämiehenä keikoilla ja 1970-luvun levytyksillä oli huilisti-saksofonisti Erkki Summala taiteilijanimellään Igor Sidorow.

Kummankin pitkäsoittolevynsä, nimeltään Julisteiden liimaajat ja Buttocks, yhtye julkaisi vuoden 1970 aikana. Julisteiden liimaajat oli tilaustyö Tuomo-Juhani Vuorenmaan anarkismin teoriaa käsitelleeseen samannimiseen elokuvaan, jota on luonnehdittu "maailman huonoimmaksi elokuvaksi". Levy sen sijaan on saanut paremmat arvostelut kuin elokuva.

Pitkäsoittojen lisäksi yhtye teki vuonna 1969 singlen "Myöskin tyttö iloinen" / "Don't Try Me", jota painettiin vain joitain kappaleita. Vinylmania julkaisi singlen uudelleen vuonna 1993. Love Recordsin vuonna 1973 julkaistulla kokoelmalevyllä Rock & Roll Juhlaa 2 yhtyeeltä on mukana kappaleet "Karjakko Moisio" ja "Ohutta yläpilveä". Siboneyn vuonna 1998 julkaisemalla kokoelmalevyllä Love Proge 2 on mukana edellä mainittujen kahden raidan lisäksi aiemmin julkaisematon raita "Pikku musta".

The Charlies soitti ensimmäisen Ruisrockin ensimmäisenä esiintyjänä vuonna 1970.

Vuonna 1971 yhtye hajosi sisäisiin ristiriitoihin. Eero Ravi ja Wellu Lehtinen lähtivät yhtyeestä. Yhtye kuitenkin perustettiin pian uudestaan, mutta Eero Ravi ei ole enää siinä esiintynyt vuoden 1971 jälkeen.

Yhtyeen vanhoista nauhoista koottu levy Jail Sessions julkaistiin 2015. Nauhoitukset on tehty vanhassa treeinikämpässä, joka oli ennen ollut putka. Mukana on myös yksi Yleisradion vanha nauha Helsingin Kulttuuritalolta helmikuulta 1970. Buttocksiin yhtye oli ja on tyytymätön. Buttocks-albumin ja toisen vanhan albumin, Julisteiden liimaajat, julkaisi saksalainen Shadoks Music uudelleen vuonna 2014.[1]

Ensimmäinen kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmas kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kari Lehtinen – basso
  • Eero Ravi – kitara
  • Vesa Lehtinen – laulu
  • Ari Ahlgren – rummut

Neljäs (?) kokoonpano (toukokuu 1973)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Esko Lehtonen: Suomalaisen rockin tietosanakirja, osat 1–2 (Soundi 1983).
  • Lehti RARE no 4/1993
  1. a b Suvi Turunen: Putkassa 45 vuotta sitten äänitetyistä treeninauhoista syntyi kulttilevy 15.3.2015. Ylen uutiset. Viitattu 15.3.2015.
  2. Charlies, Musa 5/1973 s. 22–23. Viitattu 9.1.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]