Nostalgia
Nostalgia tarkoittaa menneen ikävöintiä, kaihoa ja haikeutta.[1]
Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanan nostalgia otti käyttöön 1600-luvulla sveitsiläinen lääkäri Johannes Hofer. Sana tulee kreikankielisistä sanoista nostos ‘kotiinpaluu’ ja algos ‘tuska’. Kirjaimellisesti nostalgia tarkoittaa siis kotiinpaluun halun aiheuttamaa tuskaa.[2]
Käsitteen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1600-luvulta 1800-luvulle asti nostalgiaa pidettiin neurologisena sairautena, jonka oireita olivat esimerkiksi jatkuva kodin ajatteleminen, alakuloisuus, itkunpuuskat, epäsäännöllinen syke sekä tukahduttavat tuntemukset. 1800-luvun loppupuolella nostalgia nähtiin psykiatrisena tai psykosomaattisena häiriönä, jonka oireita olivat ahdistus, surullisuus, ruokahalun menetys, unettomuus ja kuume.[2]
1900-luvun puolivälissä nostalgia alettiin nähdä regressiivisenä häiriönä, joka heijastaa alitajunnan halua palata elämän varhaisvaiheisiin. Nostalgia alennettiin masennuksen muodoksi, joka aiheutui epätäydellisestä suremisesta ja kyvyttömyydestä kestää aikuisuuden haasteita, kuten surua ja menetystä. Nostalgia myös samastettiin usein koti-ikävän kanssa.[2]
Nostalgia alettiin nähdä koti-ikävästä itsenäisenä käsitteenä vasta 1900-luvun loppupuolella. Sosiologi Fred Davis havaitsi, että tutkitut henkilöt yhdistivät nostalgiaan sanoja kuten lämmin, entisajat, lapsuus ja kaipaus useammin kuin he yhdistivät nämä sanat koti-ikävään.[2]
Kokemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nostalgisista kokemuksistaan kirjoittaneiden koehenkilöiden kertomuksista on havaittu, että ihmiset kokevat nostalgiaa etenkin läheisiään kuten perheenjäseniään ja vanhoja ystäviään kohtaan. Oman itsensä ihmiset näkevät nostalgisissa kertomuksissaan lähes aina ihmistenvälisissä yhteyksissä. Jotkin kertomukset sisältävät epäonnistumisten ja menetysten kuvauksia, mutta kielteiset ja myönteiset osat asetetaan usein vierekkäin niin, että kielteistä kohtausta seuraa vapauttava myönteinen kohtaus.[2]
Nostalgian on havaittu esiintyvän usein reaktiona kielteisiin mielentiloihin, kuten yksinäisyyteen. Nostalgian on arveltu voivan auttaa ihmistä palauttamaan mielentyyneytensä silloin, kun hän tuntee olonsa yksinäiseksi. Tutkimuksissa onkin havaittu, että nostalgisesta kokemuksesta kirjoittaneet koehenkilöt ovat kokeneet tavallisesta kokemuksesta kirjoittaneisiin koehenkilöihin verrattuna lisääntyneitä myönteisiä tunteita ja itsetuntoa. Tämän lisäksi nostalgian on havaittu saavan ihmiset tuntemaan olevansa rakastettuja sekä kykeneviä rakastamaan muita.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ nostalgia. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
- ↑ a b c d e f Wildschut, Tim & Sedikides, Constantine (toim. Reis, Harry t. & Sprecher, Susan K.): ”Nostalgia”, Encyclopedia of Human Relationships, s. 1168–1170. Sage, 2009. ISBN 978-1-4129-5846-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nostalgia Wikimedia Commonsissa
