Teppo Väinölä
Teppo Väinölä-Pettersson-Remsujeff eli Jehrimän Huotin Teppana Remsu (1890 Vuokkiniemi – 1962) oli vienankarjalainen itsenäisyystaistelija ja Vienan väliaikaisen hallituksen jäsen.[1][2]
Teppo Väinölä syntyi Vienan Karjalassa mutta hän vietti lapsuutensa Suomessa Ylimarkun kirkonkylässä, jossa hänen isänsä Petr (Huoti) toimi kauppiaana. Hän kävi Vaasassa venäläisen kansakoulun ja oli siirtolaisena Yhdysvalloissa 1906–1917 toimien siellä ensin liikealalla ja sitten 1914–1917 armeijassa tavallisena sotilaana ja sittemmin yliluutnanttina aina syksyyn 1917 saakka. Yhdysvalloissa Väinölä käytti nimeä Steve Peterson.[1]
Väinölä palasi Suomeen 1917, asui sitten Ylimarkussa noin vuoden ajan ja matkasi sen jälkeen 1918 Vuokkiniemelle liittyen eversti Malmin retkikuntaan muonituspäälliköksi. Väinölä jäi bolshevikkien vangiksi ja joutui Jyskyjärven vankileirille. Vankileirillä hän pääsi Muurmannin retkikuntaan kuuluneiden englantilaisten upseerien palvelukseen tulkiksi. Tätä tehtävää hän hoiti aluksi kuukauden verran Jyskyjärven vankileirillä ja sitten Vienan Kemissä englantilaisten esikunnassa aina vuoden 1919 loppuun saakka. Tämän jälkeen Väinölä palasi Vuokkiniemelle.[1]
Kun valkoiset venäläiset hyökkäsivät Vuokkiniemelle vuoden 1919 lopulla Väinölä liittyi Vienan Karjalan vapaaehtoiseen armeijaan. Tämä armeija vangitsi Kiestingissä hyökkääjien pääjoukon ja joukon johtajana toimineen paroni von Tiesenhausenin. Heinäkuussa 1919 Uhtualla perustettu Vienan väliaikainen hallitus järjesti keväällä 1920 Uhtualla maakuntapäivät, joille Väinölä valittiin Vuokkiniemen edustajaksi. 22. maaliskuuta 1920 Uhtuan maakuntapäivät päätti että Vienan Karjala eroaisi Venäjästä ja samalla vaadittiin bolsevikkien joukkoja poistumaan Vienan Karjalasta. Väinölä oli jäsenenä osuustoimintaa ja ulkomaankauppaa valmistelleessa valiokunnassa ja väliaikaiseen hallitukseen hänet valittiin rahavarainosaston päälliköksi. Kesäkuussa 1920 Vuokkiniemellä pidetyillä toisilla maakuntapäivillä Väinölä valittiin sota-asiain valiokuntaan.[1]
Väliaikainen hallitus julisti liikekannallepanon punaisia vastaan mutta joutui pakenemaan Suomen puolelle 23. kesäkuuta 1920. 6. joulukuuta 1920 Väinölä oli mukana allekirjoittamassa Suomussalmella karjalaisille Tarton rauhan ratifioinnin vuoksi annettua julistusta. Suomen hallituksen toimiin pettyneet Teppo Väinölä, Iivo Ranne ja Erkki Simola pyrkivät vuoden 1920 lopulla suoriin neuvotteluihin Edvard Gyllingin kanssa, jotta karjalaiset pakolaiset pääsisivät palamaan kotiinsa. Väinölä itse palasi Vuokkiniemelle keväällä 1921 ja joutui vannomaan Vuokkiniemen kunnanneuvostossa uskollisuudenvalan Neuvosto-Venäjän hallitukselle. Hänet valittiin sen jälkeen kunnanneuvoston maatalousosaston puheenjohtajaksi ja sittemmin hän oli Vuokkiniemen neuvoston varapuheenjohtajana.[1]
Tarton rauhan ratifioinnin jälkeen bolsevikkien Vienan Karjalassa tekemät elintarviketakavarikot ja maahan palanneiden pakolaisten pakko-otot puna-armeijaan synnyttivät suurta tyytymättömyyttä, joka johti lopulta aseelliseen vastarintaan. Väinölä osallistui Itä-Karjalan kansannnousuun 1921-1922 karjalaisten ja Suomesta tulleiden vapaaehtoisten joukoissa toimien Karjalan metsäsissien komppanianpäällikkönä. Vienan väliaikainen hallitus siirtyi kansannousun aikana Uhtualle ja vielä 2. helmikuuta 1922 Väinölä kuittasi Vuokkiniemellä saatuja elintarvikkeita. Hän siirtyi Suomen puolelle seuraavana päivänä vähän ennen kuin punaiset valtasivat Vuokkiniemen. Väinölä oli Vienan aluehallituksen edustajana mukana Suomussalmella 17. helmikuuta 1922 pidetyssä kokouksessa ja hän oli mukana myös silloin kun aluehallitus erosi maaliskuussa 1922.[1][3]
Väinölä asettui sitten Pohjanmaalle ja toimi ensin vaasalaisen Tanner & Manner-kauppahuoneen edustajana ja sittemmin Niskalan Valjastehtaan, Lapuan nahkatehtaan ja vaasalaisen Pietilä & Lehtivuori Oy:n kauppamatkustajana. [1] Hän sai Suomen kansalaisuuden 1935.[4] Tammikuussa 1939 Väinölä osti vaimonsa kanssa Isostakyröstä Luoma-pakarina nimellä tunnetun talon, jossa Tilda Väinölä piti sittemmin Väinölän vaatetusliikettä. [5]
Yhdysvalloissa asuessaan Väinölä oli mennyt naimisiin Valkeakoskelta kotoisin olleen Matilda (Tilda) Josefina Tannerin kanssa. Heidän poikansa Osmo Väinölä oli Suomen suurlähettiläänä Budapestissa, Tel Avivissa ja Riadissa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Jyrki Mäkelä : Vienan itsenäisyysmies. Jehrimän Huotin Teppana Remsu syntyi Vuokkiniemellä, kävi kouluja Suomessa ja matkasi maailmalle, Karjalan Heimo Nro 9-10/2019
- ↑ Ryhmäkuva Yhdysvaltojen Illinoisissa 1907, Teppo Väinölä nro 3
- ↑ Neuvostohallituksen virallinen julkaisu Itä-Karjalan "noususta", Sosialistinen Aikakauslehti, 01.07.1922, nro 12-13, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Suomen kansalaisiksi, Uusi Suomi, 23.05.1935, nro 137, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Isokyrö Palo Ruusupurontie 8 Koskenrinta, Tiina Lehtisaari ja Isonkyrön kunta : Kulttuuriympäristöselvitys, Isonkyrön keskustan osayleiskaava, 2014