Tene Ruubel
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tene Ruubel (s. 29. lokakuuta 1961 Pärnu) on virolainen näyttelijä.
Hän valmistui vuonna 1979 Pärnun Endla-teatterin opetusstudiosta ja vuonna 1984 Tallinnan konservatorion näyttämötaiteiden osastolta (11. lentoselvennä).
Työskenteli vuosina 1984–1990 Tallinnan nukketeatterissa ja 1990–2000 Endla-teatterissa.[1]. Hän on näytellyt myös useissa elokuvissa.
Tene Ruubelin vanhemmat olivat näyttelijät Paul Ruubel ja Selma Sõõro[2].
Teatterirooleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1978 – Jumpovaari (Dagmar Normet, Jumpovaari)
- 1979 – Tuhkimo (Paul-Eerik Rummo, Tuhkimoleikki), hahmo (Mati Unt, Tohtori Noormannin kirjekavereiden kokous)
- 1980 – Peukalo-Liisa (Ingo Normet, Satu Peukalo-Liisasta), Ljudmila (Maksim Gorki, Vassa Železnova), Nato (Aleksandr Tšhaidze, Jälkeläiset)
- 1990 – Nauru-Ukon vaimo ja Lola (Astrid Lindgren, Vaahteramäen Eemeli), Charlotte (Molière, Don Juan), Miranda (John Fowles ja Harold Pinter, Muotinäytös)
- 1991 – Liisa (Zachris Topelius, Prinsessa Nopeakieli), Regine Ensgstrand (Henrik Ibsen, Kummittelijoita), Carol Melkett (Peter Shaffer, Musta komedia)
- 1992 – Ellie (Jerome Kern Teatterilaiva), Carmen (Michel Tremblay, Ikuisesti Sinun, Marie-Lou), Ida Langebrunn (A.H. Tammsaare ja Merle Karusoo, Täydellinen Viron tasavalta), piika ja Alice (Curt Goetz, Kolme petosta)
- 1993 – Jeppen vaimo ja isännöitsijätär (Ludvig Holberg, Miksi Jeppe juo?), Anni ja Cora (Arthur Schnitzler, Anatol, Max ja naiset), Ottilie (Ralph Benatzky, Valkoisen hevosen majatalo)
- 1994 – Kaminska (György Spiró, Roisto), Kersti Lõmme (Astrid Reinla Näin he tappoivat), Luutaneito (Selma Lagerlöf ja Ülev Aaloe, Kyösti Berlingin taru)
- 1995 – Sohvi-täti (Thorbjørn Egner, Kasper, Jesper ja Joonatan – kolme iloista rosvoa), hoitaja (Staffan Göthe, Täytetty koira)
- 1996 – Maret (Hugo Raudsepp ja Priit Aimla, Mikumärdi), Margit (Tony Roper, Pesulatarinoita ja -lauluja), Maria (Michael Baran, Tyttömutantti), Kalleken (Olav Ehala, Charles De Coster ja Grigori Gorin, Thyl Ulenspeiegel )
- 1997 – 2. maalari (Ivar Põllu ja Mart Velsker, Meren rannalla. Missä?), Mann (Juhan Smuul, Kihnu Jõnn)
- 1999 – Joan Cadwallader (Joyce Rayburn, Mies, joka luultavasti on)
- 2000 – nainen (Jaan Tätte, 2000 vuotta elämää Virossa)[3]
- 2021, 2022 – Elli Heidelberg (Piret Jaaks, Öökuninganna, Yön kuningatar, ohjaaja Siim Maaten / Turu Teater)[4][5]
- 2023 – Pille (Tene Ruubelin nukketeatteri, Häät vai pulmad)
- 2023 – Mia, Hans, susi (Tene Ruubelin nukketeatteri, Aurinkolinna/Õnnemägi)
- 2024 – Runonlausuja (Hetk Universumis, Turu Teater, suunnittelu ja ohjaus Tene Ruubel)
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1978 – Ihmetarina – Ermelina
- 1978 – Nainen lämmittää saunaa – Katrin
- 1979 – Korpiojan isäntä – Leena
- 1981 – Kaksi päivää Viktor Kingissepin elämästä – Elsa Kingissepp, Viktorin vaimo
- 1984 – Suden lain aikana – Ulla
- 1984 – Kaksi pariskuntaa ja yksinäisyys – tarjoilija
- 1991 – "Nuorena opittu" [6]
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1989 Viron Teatteriliiton palkinto [7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eesti teatri biograafiline leksikon. Eesti Entsüklopeediakirjastus. Eesti Teatriliit. Tallinn 2000
- ↑ Endla teatri biograafiline leksikon. Pärnu Teater Endla, Eesti Entsüklopeediakirjastus. Tallinn, 2008. Lk 113
- ↑ Endla teatri biograafiline leksikon. Pärnu Teater Endla, Eesti Entsüklopeediakirjastus. Tallinn, 2008. Lk 114
- ↑ SVYL: ”Ei koskaan enää!” Suomen Viro-yhdistysten liitto ry.. 16.9.2021. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Tene Ruubel näitleb üle 20 aasta taas kodulinna laval Pärnu Postimees. 29.10.2021. Viitattu 28.1.2022. (viroksi)
- ↑ Tene Ruubel- Eesti Filmi Andmebaas
- ↑ Eesti Teatriliit - Laureaadid 1989 (Arkistoitu – Internet Archive)