Tekoälysäädös
| Tekoälysäädös | |
|---|---|
| Oikea nimi | Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) |
| Vaikutusalue |  Euroopan unioni |
| Lainsäätäjä | Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto |
| Celex-numero | 32024R1689 |
| Annettu | 13. kesäkuuta 2024 |
| Voimassa | 1. elokuuta 2024 |
| Lainsäädäntö | |
| Lakiehdotus | 21. huhtikuuta 2021 |
| Ehdottaja | Euroopan komissio |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 eli tekoälysäädös on Euroopan unionin (EU) asetus, joka luo yhteisen sääntelykehyksen tekoälyn käytölle unionissa. Asetus jakaa tekoälyn käyttökohteet neljään luokkaan niiden terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvien riskien perusteella. Tämä luokitus määrittelee, miten tiukkaa sääntelyä kuhunkin tekoälyjärjestelmään kohdistuu.[1]
Asetus kieltää suurimman riskin tekoälysovellukset, kuten sosiaaliset luottoluokitusjärjestelmät, EU:n sisämarkkinoilta. Korkean riskin luokkaan lukeutuvat muun muassa kriittiseen infrastruktuuriin, rekrytointiin, terveydenhuoltoon sekä lain- ja rajavalvontaan käytettävät tekoälyjärjestelmät,[2] ja niitä koskevat säännökset liittyvät tekoälyjärjestelmän riskienhallintaa, tietohallintoon, dokumentointiin ja avoimuuteen. Lisäksi korkean riskin järjestelmät tulee ilmoittaa EU:n laajuiseen julkiseen rekisteriin. Matalan riskin tekoälyjärjestelmille tulee vähäisiä avoimuusvaatimuksia, ja vähäisen tai olemattoman riskin tekoälysovellukset jäävät kokonaan sääntelyn ulkopuolelle.[1]
Euroopan komissio antoi lainsäädäntöehdotuksen tekoälysäädöksestä huhtikuussa 2021.[3] Ehdotusta käsiteltiin tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ja Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät sopuun sen sisällöstä pitkien kolmikantaneuvottelujen jälkeen joulukuussa 2023.[4][5] Parlamentti antoi lopullisen hyväksyntänsä asetukselle täysistunnossaan maaliskuussa 2024[2][6] ja neuvosto saman vuoden toukokuussa.[7] Asetus allekirjoitettiin kesäkuussa 2024 ja se tuli osittain voimaan 1. elokuuta 2024.[8] Suurin osa asetuksen säännöksistä astuu voimaan vasta elokuussa 2026.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Baker, Tessa: The EU AI Act: A Primer Center for Security and Emerging Technology. 26.9.2023. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- 1 2 Juhola, Teemu: Europarlamentti hyväksyi tekoälylain – tekoäly on jaettu sääntelyssä neljään kategoriaan riskien perusteella Yle Uutiset. 13.3.2024. Yleisradio. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta EUR-Lex. 21.4.2021. Bryssel. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ EU:ssa alustava sopu tekoälyasetuksesta Demokraatti. 9.12.2023. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Bono, Suanna: EU alustavaan sopimukseen tekoälyn käyttöä sääntelevästä laista Yle Uutiset. 9.12.2023. Yleisradio. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Pietarinen, Harri: Euroopan parlamentti hyväksyi maailman ensimmäiset tekoälysäännöt Helsingin Sanomat. 13.3.2024. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Browne, Ryan: World’s first major law for artificial intelligence gets final EU green light CNBC. 21.5.2024. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Helakallio, Anna: EU:n tekoälysäädös tuli voimaan – tällainen tekoäly on nyt kiellettyä Tivi. 2.8.2024. Viitattu 7.11.2025.
- ↑ Surakka, Jani: EU:n tekoälysäädös voimaan 1.8.2024 - suurinta osaa säännöistä aletaan soveltaa 2.8.2026 EDILEX. Viitattu 7.11.2025.