Tasmanian erämaat

Tasmanian erämaat
Tasmanian Wilderness
	; Lake St. Clair auringonlaskussa
Maailmanperintökohde
Sijainti	Tasmania, Australia ; 43°7′6.5″S, 146°13′50″E
Tyyppi	luonto- ja kuulttuurikohde
Kriteerit	(iii)(iv)(vi)(vii)(viii)(ix)(x)
Tunnusnumero	181
Valintahistoria
Valintavuosi	1982
Laajennusvuosi	1989 (ja 2010, 2012, 2013)
	;
	Infobox OK

Tasmanian erämaat on Unescon maailmanperintökohde Tasmaniassa, Australiassa. Se on yksi Australian suurimmista luonnonsuojelualueista. Siihen kuuluu kahdeksan kansallispuistoa tai muuta suojelualuetta ja se peittää 15 800 km² laajuisen alueen, eli lähes neljänneksen Tasmanian pinta-alasta.

Alue on viimeisiä lauhkean vyöhykkeen erämaa-alueita maailmassa. Kohteen kalkkikiviluolista on löytynyt viitteitä ihmisasutuksesta jo 20 000 vuoden takaa. Se on nykyisin Tasmanian alkuperäiskansojen arvokas kulttuurimaisema. He ovat asuneet alueella noin 40 000 vuotta. Se valittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1982, ja aluetta laajennettiin merkittävästi vuonna 1989, ja vähäisemmässsä määrin kolmeen kertaan 2000-luvulla.^[1]

Tasmanian alkuperäiskansat sopeutuivat muuttuvaan ilmastoon ja ympäristöön jäätikkökeuden ja jäätiköttömän kauden vaihdellessa. He olivat maailman eteläisin kansa viimeisen jääkauden aikana. Todisteita heidän kulttuuristaan on edelleen olemassa tällä alueella, ja merkittäviä pleistoseenikauden luolien asutuspaikkoja ja myöhemmin holoseenikauden kohteita on löydetty. Luolien kalliopiirrokset edustavat poikkeuksellista yhteyttä heidän ajatuksiinsa ja uskomuksiinsa. Alue on yksi maailman suurimmista arkeologisista löytöalueista, jossa on monia tärkeitä kohteita ja maisema, jota alkuperäiskansojen tulenkäyttö on muokannut vuosituhansien ajan.^[1]

Alueen laajojen erämaa-alueiden ekosysteemit ovat erittäin merkittäviä poikkeuksellisen luonnonkauneutensa, omaleimaisten pinnanmuotojensa ja paleoendeemisten lajiensa ja yhteisöjensä vuoksi. Alppien, jokisuistojen ja emäksisten kosteikkojen ekosysteemit ovat maailmanlaajuisesti epätavallisia ja ainutlaatuisia. Meri-, rannikko-, saari- ja rannikkoympäristöt tarjoavat elinympäristön monien merilintujen pesimäpopulaatioille. Näillä alueilla on laajoja, koskemattomia, kivi- ja hiekkarantoja, jättiläislevämetsiä ja lauhkean vyöhykkeen meriheinäkasvustoja.^[1]

Maantieteellinen alue

Tasmanian erämaat käsittävät seuraavat kahdeksan puistoa:

Lähteet

1 2 3 Tasmanian Wilderness UNESCO. Viitattu 19.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Tasmanian Parks & Wildlife (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Australian Department of the Environment and Energy (englanniksi)
Tasmanian erämaat UNESCOn sivuilla (englanniksi)

[UN-1] 1 2 3 Tasmanian Wilderness UNESCO. Viitattu 19.7.2016. (englanniksi)

[1]