Tarhaväijy
| Tarhaväijy | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tyrannit Tyrannidae |
| Suku: | Kimakkaväijyt Myiozetetes |
| Laji: | granadensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Myiozetetes granadensis |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Tarhaväijy (Myiozetetes granadensis) on Keski- ja Etelä-Amerikassa tavattava tyranneihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan tarhaväijy on noin 17 cm. Selästään laji on väriltään oliivinvihreä ja pää sillä on harmaa. Päälaella on myös kirkkaanpunainen raita, mutta se ei yleensä näy. Tarhaväijyn siivet ovat tummat, kurkku valkoinen ja rinta sekä vatsa ovat väriltään kirkkaan keltaiset. Nuorilla linnuilla päässä on oliivinvihreää ja siivet ovat reunoiltaan vaaleammat. Ulkonäöltään laji muistuttaa kimakkaväijyä (Myiozetetes similis), mutta eroaa siitä pään kuvioinnin perusteella.[3][4][5]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarhaväijyn levinneisyysalue on kaksiosainen. Se ulottuu Hondurasista Panamaan sekä Kolumbian ja Venezuelan Andien länsipuolisille alueille. Andien itäpuolelta lajia tavataan Ecuadorista, Perusta, Boliviasta ja Amazonian alueen Brasiliasta. Linnun elinympäristöä ovat vesialueiden läheisyydessä sijaitsevat alankomaiden kosteat metsät ja niiden pensaikkoiset reunamaat. Kuivimmilla Karibianmeren rannikkoseuduilla sitä ei tavata. Tarhaväijyn elinympäristöt sijaitsevat useimmiten alle 1 100 metrin korkeudella merenpinnasta.[3][4][5]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarhaväijyt saattavat kokoontua äänekkäiksi ryhmiksi pensaikkoihin. Laji syö hyönteisiä ja toisinaan myös marjoja. Hyönteisiä se pyydystää ilmasta tai lehdiltä. Lajin pesimäkausi kestää helmikuulta toukokuulle. Pesä on kupolimainen ja rakennetaan ruohoista. Naaras munii kahdesta kolmeen valkoista munaa, joissa on violetteja tai ruskeita pilkkuja.[6][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Myiozetetes granadensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Myiozetetes granadensis ITIS. Viitattu 17.12.2010.
- ↑ a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The suboscine passerines, s. 659. University of Texas Press, 1994. ISBN 978-0-292-77063-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.12.2010). (englanniksi)
- ↑ a b c Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 514. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.12.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely, John A. Gwynne: A Guide to the Birds of Panama: With Costa Rica, Nicaragua, and Honduras, s. 311. Princeton University Press, 1992. ISBN 978-0-691-02512-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.12.2010). (englanniksi)
- ↑ Steven L. Hilty,Rodolphe Meyer de Schauensee: Birds of Venezuela, s. 631. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0691092508. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.12.2010). (englanniksi)