Target (yritys)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Target Corporation
Target logo.svg
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: TGT
Perustettu 1902 (Dayton Dry Goods)[1]
Perustaja George Dayton
Kotipaikka Minneapolis, Minnesota, USA
Toiminta-alue USA, Kanada
Toimiala vähittäiskauppa
Liikevaihto 72,6 mrd. USD (2013)[2]
Henkilökuntaa 361 000 (2013)
Tytäryhtiöt Target Canada Co.

Target Corporation on yhdysvaltalainen vähittäiskauppaketju, joka on perustettu 1902. Se on Yhdysvaltain toiseksi suurin alennustavarataloketju Walmartin jälkeen.[3][4] Vuonna 2013 Target oli sijalla 36 suurimpien yritysten Fortune 500 -listauksessa.

Ensimmäisen Target-myymälän avasi Douglas Dayton vuonna 1962 Minnesotan Rosevilleen.[5] Se kasvoi nopeasti ketjuksi ja Dayton Hudson Corporationin suurimmaksi yksiköksi, kunnes se vuonna 2000 yhtiöitettiin Target Corporationiksi. Targetilla on noin 1 900 myymälää Yhdysvalloissa, ja maaliskuussa 2013 se aloitti myös Kanadassa Hudson’s Bay Companyn Zeller-ketjuun kuuluneiden 127 myymälän voimin.[6]

Australiassa toimivan Target-ketjun omistaa sikäläinen vähittäiskauppajätti Wesfarmers Group, jolla on siellä myös amerikkalaisen Kmart-ketjun tunnusten käyttöoikeudet.[7]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Draper Dayton perusti Goodfellow Dry Goods -yhtiön vuonna 1902 ja muutti seuraavana vuonna sen omalle nimelleen Dayton Dry Goods Companyksi. Vuonna 1962 yhtiö avasi ensimmäisen Target-nimisen liikkeen halvemmaksi vaihtoehdoksi tavarataloilleen. Vuonna 1969 Dayton fuusioitui J.L. Hudson Companyn kanssa, ja nimeksi otettiin Dayton-Hudson Corporation. Vuonna 1978 ostettiin Mervyn’s-ketju ja vuonna 1990 Marshall Field & Company, jotka kuitenkin myytiin pois vuonna 2004.[8]

1970-luvun puolivälissä Targetista oli tullut Dayton-Hudsonin kannattavin osa yli miljardin dollarin vuosimyynteineen. 1990-luvun alussa perustettiin uusi iso myymälätyyppi Target Greatland ja vuosikymmenen puolivälissä SuperTarget valokuvaamoineen, apteekkeineen ja ravintoloineen.[8]

Vuonna 2000 ketju yhtiöitiin Target Corporationiksi. Se alkoi erilaistaa itseään kilpailijoista tarjoamalla ylellisiä tuotteita muita halvemmalla, kuten designervaatteita suunnittelijoina Jason Wu,Zac Posen ja Isaac Mizrahi. Targetin Go International -naistenvaatemerkki myy nimekkäiden suunnittelijoiden tuotteita muutama kuukausi kerrallaan. Target tekee erikoissopimuksia tuotesuunnittelijoiden kanssa myös muissa tuoteryhmissä kuin vaatteissa. Heihin ovat lukeutuneet Michael Graves, Mossimo Giannulli, Fiorucci, Liz Lange ja Philippe Starck.[8]

Vuonna 2012 avattiin ensimmäinen CityTarget, kaupunkilaista asiakaskuntaa palveleva myymälätyyppi, joka on kooltaan alle puolet perinteisestä Target-liikkeestä.[9]

Targetin yksiköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Targetilla on oma rahoitusyksikkö Financial and Retail Services (FRS), joka hallinnoi ketjun luottokortti- ja lahjakorttijärjestelmää. Target Sourcing Services (TSS) on ketjun 1 200 hengen hankintaosasto. Target Commercial Interiors on toimistokalustaja, joka on saavuttanut suuren markkinaosuuden isojen Fortune 500 -yritysten palvelijana.[10] Target Brands hallinnoi yrityksen omia tuotemerkkejä, joita ovat elintarvikemerkit Archer Farms, Market Pantry, Simply Balanced ja Sutton & Dodge, huonekalumerkki Threshold ja elektroniikkabrändi Trutech. Target Direct -yksikkö huolehtii yhtiön verkkokauppatoimituksista.

Vuonna 2010 Target Corporationilla oli 37 jakelukeskusta ympäri Yhdysvaltoja.[11] Toisin kuin Walmartilla, elintarvikkeet eivät tule Targeteihin niiden kautta vaan erikoistuneilta partneriyrityksiltä.[12] Target käytti pitkään SuperValu-yhtiön elintarvikejakelukeskuksia omien SuperTarget- and PFresh-kauppojensa tuoretavaratoimituksiin, kunnes ryhtyi rakentamaan omaa verkostoa vuonna 2003.[13][14]

Ketjun ominaispiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Target on onnistunut puhuttelemaan nuorempaa ja varakkaampaa kuluttajaryhmää kuin markkinajohtaja Walmart. Targetin käytävät ovat leveitä, lattiat kiiltäviä, katot alaslaskettuja ja tuotteiden esillepanoon kiinnitetään myymäläsuunnittelussa huomiota. Target-liikkeissä ei kuule taustamusiikkia eikä kuulutuksia. Jos myyjää ei näy, riittää, kun nostaa palvelupuhelimen luurin.[5] Asiakkaita kutsutaan vieraiksi (guests), työntekijöitä tiimijäseniksi (team members) ja esimiehiä tiiminvetäjiksi (team leaders).

Target ei myy käsiaseita eikä ammuksia, toisin kuin muun muassa Walmart. 1990-luvun alussa Target jopa poisti valikoimista liian realistisen näköiset mustat leikkipyssyt. Vuonna 2014 se myös kielsi asiakkaita tulemasta myymälään aseistettuna.[15] Target ei myöskään ole myynyt savukkeita vuoden 1996 jälkeen.

Tietomurtoskandaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulun 2013 alla Target joutui maailman siihen asti suurimman tietomurron uhriksi. Murtautujat saivat käsiinsä kymmenien miljoonien Targetin luottokorttiasiakkaiden henkilötietoja.[16] Vain muutama viikko myöhemmin tammikuussa 2014 samantapaisen tietomurron kohteeksi joutui luksustavarataloketju Neiman Marcus.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Target Corporation
  1. Pederson, Jay: International Directory of Company Histories. Gale Cengage 2004. ISBN 9781558625068.
  2. Target Profit Falls 46% On Credit Card Breach And Says The Hits Could Keep On Coming, Forbes 26.2.2014. Viitattu 14.9.2014.
  3. Barwise, Patrick: Bullseye: Target's Cheap Chic Strategy – HBS Working Knowledge Hbswk.hbs.edu 16.8.2004. Viitattu 14.9.2014.
  4. Wal-Mart Set to Repeat Share Gains, Grab Target Sales (Update3), Bloomberg 2.1.2009. Viitattu 14.9.2014.
  5. a b Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, s. 168. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 9789513749422.
  6. Target Corporate Overview, Target.
  7. Big W versus Target and Kmart, The Motley Fool Australia 4.9.2013. Viitattu 15.9.2014.
  8. a b c Target Corporation History, Funding Universe (alkuperäislähteenä Pederson, Jay: International Directory of Company Histories, Vol.61. St. James Press, 2004). Viitattu 15.9.2014.
  9. Target, Britannica.com
  10. Michelle Bruch: Target taking over Crate & Barrel space on Nicollet Mall, Downtown Journal 14.12.2007. Viitattu 14.9.2014.
  11. Target Distribution Centers, Target Corp.
  12. Rowley, Laura (2003): On Target: How the World's Hottest Retailer Hit a Bull's-eye, John Wiley & Sons, ISBN 0-471-25067-8.
  13. Target aims for FL food distribution center, Refrigerated Transporter 1.2.2007.
  14. Target Stores, Target Distribution Centers, Target Corp.
  15. Cheers, grumbles for Target no guns request, USA Today 6.7.2014.
  16. Target-vuoto pahenee: Nyt 70 miljoonaa uhria, Tietoviikko 10.1.2014. Viitattu 14.9.2014.
  17. Luksusketjun tietoturva petti: Maksukorteilla vääriä ostoksia, IT-viikko 13.1.2014. Viitattu 15.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]