Taikapähkinäkasvit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taikapähkinäkasvit
Japanintaikapähkinä (Hamamelis japonica) kukkii ennen lehtimistään.
Japanintaikapähkinä (Hamamelis japonica) kukkii ennen lehtimistään.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Saxifragales
Heimo: Taikapähkinäkasvit Hamamelidaceae R. Brown, nom. cons.
Synonyymit
  • Disanthaceae Nakai
  • Exbucklandiaceae Reveal & Doweld
  • Fothergillaceae Nuttall
  • Parrotiaceae Horaninow
  • Rhodoleiaceae Nakai
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Taikapähkinäkasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Taikapähkinäkasvit Commonsissa

Taikapähkinäkasvit (Hamamelidaceae) on pienehkö koppisiemenisten Saxifragales-lahkoon kuuluva heimo. Tunnetuimpia edustajia ovat höyhenpensaat (Fothergilla), taikapähkinät (Hamamelis) ja parrotiat (Parrotia).[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikapähkinäkasvit ovat puita tai pensaita, joilla on usein tähtikarvoja, ja joiden lehtiasento on tavallisesti kaksirivinen, harvemmin vastakkainen tai kierteinen. Lehdet ovat tavallisesti hammaslaitaisia, vaihtelevissa määrin kourasuonisia ja korvakkeellisia. Kukat ovat 2-7-lukuisia, melko pieniä, ja sijaitsevat usein melko tiheissä kukinnoissa. Verhiö on eri- tai yhdislehtinen, ja heteitä on tavallisesti yhtä monta kuin verhoja, joskus niitä on kolmesta paljoon. Joutoheteet ovat terälehtivastaiset. Ponnet avautuvat läpillä. Mesiäinen on enemmän tai vähemmän rengasmainen ja sijaitsee joutoheteiden tai teriön tyvellä. Sikiäin on yhdislehtinen, kahdesta emilehdestä koostunut, ja vartalot ovat pitkiä; luoteissa on monisoluisia ulokkeita. Siemenaiheita on noin kuusi kummassakin emilehdessä. Hedelmä on kahdeksi liuskaksi avautuva kota, jossa verhiö on usein jäljellä. Siemenet ovat melko kookkaita, kova-, kiiltävä- ja paksukuorisia, ja niissä on niukka siemenvalkuainen eli endospermi ja lisäksi ns. ulkovalkuainen eli perispermi. Joskus siemenet ovat monialkioisia.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikapähkinäkasveja esiintyy tropiikissa ja lauhkeassa vyöhykkeessä, erityisesti kuitenkin Itä-Aasiasta Australiaan ulottuvalla alueella. Etelä-Amerikasta ne puuttuvat.[3]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimossa on 27 sukua ja 82 lajia, jotka jaetaan neljään alaheimoon.[4]

Exbucklandoideae-alaheimossa kukinto on mykerömäinen ja sikiäin puoleksi kehänalainen. Sukuja on kaksi ja lajeja noin seitsemän. Ne kasvavat Itä-Himalajalla ja Etelä-Kiinasta Sumatraan ulottuvalla alueella.[5]

Mytilarioideae käsittää kaksi yksilajista sukua Kiinan Kwangsissa, Laosissa ja Hainanin saarella.[6]

Disanthoideae-alaheimon ainoa laji, Disanthus cercidifolius, on kausivihanta, sen kukat sijaitsevat pareittain, mesiäinen teriön tyvellä, ponnet avautuvat raoilla, sikiäin on kehänpäällinen ja vartalot lyhyitä ja tukevia. Laji kasvaa Itä-Kiinassa ja Japanissa.[7]

Alaheimoon Hamamelidoideae kuuluu heimon kasveista valtaosa, 23 sukua ja 78 lajia; ne kasvavat heimon koko levinneisyysalueella. Kasvit ovat aina- tai kausivihantia. Kukinto on terttumainen tai tähkämäinen, joskus siinä on kolmekukkaisia viuhkoja. Kukassa on tavallisesti teriö, heteitä on 4-23 ja niiden ponnet avautuvat läpillä tai raoilla. Sikiäin on kehänpäällinen tai -alainen. Siemenet sinkoavat ulos hedelmästä.[8]

Heimon suvut ovat Chunia, Corylopsis, Dicoryphe, Disanthus, Distyliopsis, Distylium, Embolanthera, Eustigma, Exbucklandia, Fortunearia, Fothergilla, Hamamelis, Loropetalum, Maingaya, Matudaea, Molinadendron, Mytilaria, Neostrearia, Noahdendron, Ostrearia, Parrotia, Parrotiopsis, Rhodoleia, Sinowilsonia, Sycopsis, Tetrathyrium ja Trichocladus.[9]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://finto.fi/kassu/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fkassu%2Fk77983
  2. Stevens 2001–, viittaus 6.3.2015
  3. Stevens 2001–, viittaus 6.3.2015
  4. Stevens 2001–, viittaus 6.3.2015
  5. Stevens 2001–, viittaus 6.3.2015
  6. Stevens 2001–, viittaus 6.3.2015
  7. Stevens 2001–, viittaus 6.3.2015
  8. Stevens 2001–, viittaus 6.3.2015
  9. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/genera/hamamelidaceaegen.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]