Tafsir

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tafsir (arab. تفسير‎, tafsīr) on Koraanin suurien kielellistä ja historiallista selittämistä.

Mir Sayyid Ali kirjoittaa Tafsir -tulkintaa Koraanista (n. 1550).

Tafsir -selityksillä on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin ne kytkevät jokaisen suuran Muhammedin elämäkertaan. Tämä on islamin kannalta välttämätöntä, sillä profeetta Muhammed ei varsinaisesti esiinny itse tekstissä. Sana Muhammed löytyy Koraanista vain neljä kertaa, mutta niidenkin osalta on epävarmaa, mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan.[1] Varmuudella Muhammedista kerrotaan vain yksi tarina, kertomus siitä, miten Muhammed menee naimisiin ottopoikansa Zaidin vaimon kanssa.

Toinen päätavoite on selittää kielellisesti ongelmallisia Koraanin kohtia.[2] Koraanin kielitieteelliset ongelmat ovat mittavia, sillä esimerkiksi orientalisti ja Koraanin tutkija Gerd-R. Puin on todennut, että noin viidesosa Koraanista on käsittämätöntä millä kielellä tahansa.[3] Tämä johtuu siitä, että Koraani on kirjoitettu merkistöllä, josta alun perin puuttuivat vokaaleja osoittavat diakriittiset merkit. Lisäksi konsonanttimerkit saattoivat olla yhteisiä jopa viidelle eri konsonantille. Epävarmuutta on lisännyt se, että Koraanin kieli ei ilmeisesti ollut puhdasta arabiaa, vaan arabian ja syyro-aramean sekakieltä.

Tafsir -kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tafsir-kirjallisuuden merkkipylväs on Muhammad ibn Jarir al-Tabari (838923). 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa kirjoitettu Tafsir al-Tabari sisältää 37 000 hadithia. Se käy tarkasti läpi koko Koraanin ja antaa kielitieteelliset ja Muhammedin elämään liittyvät selitykset jokaiselle suuralle.[4] Tabarin erityinen suosikki isnad-ketjuissa oli Muhammedin setä Ibn Abbas, johon monet todistajaketjut päättyivät. Herbert Berg osoitti kuitenkin todistajaketjuja analysoimalla, että al-Tabarin hadithit eivät ainakaan Ibn Abbasin tapauksessa voineet olla aitoja.[5] Jaakko Hämeen-Anttila arvioi varovaisemmin, että eksegeettiset selitykset voivat joskus liittyä 800-luvun käsityksiin 600-luvun asemesta.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ohlig, K-H.: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251-307. Prometheus, 2013.
  2. a b Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 93–96
  3. Lester, B.: What is the Koran The Atlantic. January 1999.
  4. Berg, H.: The Development of Exegesis in Early Islam, s. 66. Routledge, 2000.
  5. Berg, 2000, 5


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.