Pimeä triadi
Pimeä triadi (myös "pimeä kolminaisuus" tai "synkkä kolmikko") on synkkiä persoonallisuuden piirteitä: narsismia, psykopatiaa ja machiavellismia kuvaava nimitys.[1] Psykopatiassa korostuu tunnekylmyys, narsismissa ylimielisyys ja manipuloinnin hallinta sekä machiavellismissä laskelmointi oman edun saavuttamiseksi ja ihmisillä "pelaaminen".[2] Pimeä triadi liittyy teoreettisesti muita ihmisiä hyväksikäyttävään (eksploitatiiviseen) käyttäytymistapaan[3].
Pimeä triadi -piirteet ovat yksilötasolla edullisia mutta ryhmän kannalta haitallisia. Yksilön menestys voi siis tapahtua ryhmän kustannuksella.[4]
Kolme piirrettä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisesti persoonallisuustyyppejä on tutkittu erillisinä, mutta vuonna 2010 psykologit Peter Jonason ja Gregory Webster laativat kahdentoista kohdan "Dirty Dozen" -testin pimeän triadin piirteiden mittaamiseksi.[5] Pimeän triadin kunkin piirteen osuus ihmisen persoonallisuudessa voidaankin hahmottaa janalla, jossa johonkin kohtaan sijoittuu jokainen ihminen siten, että harvoissa näitä piirteitä ei esiinny lainkaan ja harvoissa piirteiden asema on hallitseva. Piirteet voivat korostua myös toisistaan erillisinä, joten on mahdollista olla esimerkiksi huomattavan narsistinen ja machiavellistinen vailla psykopaatin piirteitä. Pimeästä triadista on tullut laajasti tutkittu aihe. Liverpoolin yliopistossa aihetta tutkinut tohtori Minna Lyons käsitteli ilmiötä kirjassaan The Dark Triad of Personality: Narcissism, Machiavellianism, and Psychopathy in Everyday Life. Hänen mukaansa ihmiset, joissa pimeään triadiin kuuluvat persoonallisuuden piirteet ovat hallitsevia, ovat "kylmäsydämisiä hyväksikäyttäjiä".[1] Psykologi Oliver James katsoi kirjassaan Office Politics, että pimeän triadin piirteet voivat edistää ihmisen uralla etenemistä. Myös kulutuskäyttäytymisen tutkija Patrick Fagan on arvioinut, että pimeän triadin piirteet voivat saada ihmisen etenemään urallaan; narsismi voi ilmetä voimakkaana johtajuuden tavoitteluna, psykopatia saavutuksiin keskittymisenä piittaamatta niiden tavoittelun vaikutuksista muihin ja machiavellismi erityisenä kykynä luoda itsestään myönteinen kuva.[5] Psykopatia on kuitenkin tunnistettu myös vahvaksi rikollisuutta ennustavaksi tekijäksi.[6]
D-faktori
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pimeistä persoonallisuuden piirteistä on pelkistetty D-faktori. Se on muotoiltu seuraavasti: "Yksilöllisen hyödyn maksimoimiseksi ottamatta huomioon, hyväksyen tai pahantahtoisesti aiheuttaen haittaa toisille, ja sitä tukevat uskomukset jotka toimivat oikeutuksina."[7] Koholla olevat D-faktorin tasot ilmenee taipumuksena sosiaalisesti ja eettisesti kyseenalaisiin ajatuksiin ja käyttäytymiseen, kuten aggressioon, kiusaamiseen, vilppiin, rikollisuuteen, varastamiseen, vandalismiin, väkivaltaan ja moniin muihin. D-faktoria on kuvailtu myös häikäilemättömäksi oman edun tavoitteluksi.[8]
Vastaavuus muissa testeissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Big Five -persoonallisuustestissä pimeää triadia vastaa parhaiten alhainen sovinnollisuus.[9] HEXACO-testissä parhaiten pimeää triadia vastaa voimakas negatiivinen korrelaatio rehellisyys-nöyryys -faktorissa. Se mittaa vilpittömyyttä, reiluutta, ahneuden välttämistä ja vaatimattomuutta.[3] D-faktorin kautta tällaista persoonallisuutta on kuvailtu antagonistiseksi psykopatologiaksi.[10]
Pimeän triadin vastakohta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2019 tutkija Scott Kaufmann esitti hypoteesin "valon kolminaisuudesta" eli kolmesta luonteenpiirteestä, joiden tärkeä asema ihmisen persoonallisuudessa johtaisi yleisissä käsityksissä hyvinä pidettyihin toimintamalleihin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tuukka Tervonen, Pimeä kolminaisuus tekee ihmisestä kylmäsydämisen hyväksikäyttäjän – ja se vaikuttaa meihin kaikkiin Helsingin Sanomat 20.7.2020, viitattu 10.5.2023
- ↑ Tulikukka de Fresnes, 180 astetta: Kuka on paha? Lääketiede ei tunnista pahuutta, mutta psykopatian merkit voivat näkyä aivoissa jo lapsena Yle 12.5.2018, viitattu 10.5.2023
- ↑ a b Aghababaei, N.; Mohammadtabar, S.; Saffarinia, M.: Dirty Dozen vs. the H factor: Comparison of the Dark Triad and Honesty–Humility in prosociality, religiosity, and happiness. Personality and Individual Differences, 2014, 67. vsk, s. 6–10. doi:10.1016/j.paid.2014.03.026
- ↑ https://hbr.org/2015/11/why-bad-guys-win-at-work
- ↑ a b Understanding the Dark Triad MindTools, viitattu 10.5.2023
- ↑ Yeungjeom Lee, Jihoon Kim, Psychopathic traits and different types of criminal behavior: An assessment of direct effects and mediating processes. Journal of Criminal Justice 05/06 2022, viitattu 10.5.2023.
- ↑ Suomennos määritelmästä: "– –maximize one's individual utility — disregarding, accepting, or malevolently provoking disutility for others —, accompanied by beliefs that serve as justifications."
- ↑ https://www.darkfactor.org/
- ↑ Jakobwitz, Sharon; Egan, Vincent: The dark triad and normal personality traits. Personality and Individual Differences, January 2006, 40. vsk, nro 2, s. 331–339. Amsterdam, Netherlands: Elsevier. doi:10.1016/j.paid.2005.07.006
- ↑ Scholz, D. D., Hilbig, B. E., Thielmann, I., Moshagen, M., & Zettler, I. Beyond (low) Agreeableness: Towards a more comprehensive understanding of antagonistic psychopathology. Journal of Personality. 2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- https://www.britannica.com/science/dark-triad
- Räty, Panu. Pahan synkkä kolmikko. Tiede 2017 : 9, s. 38-45