Syksyn jälkeen saapuu kevät
Syksyn jälkeen saapuu kevät | |
---|---|
Ohjaaja | Annika Grof |
Käsikirjoittaja | Annika Grof |
Tuottaja | Joon Tervakari |
Säveltäjä | Ville Riippa |
Kuvaaja | Jarmo Kiuru |
Leikkaaja | |
Lavastaja | Niclas Warius |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Tarasow Films |
Ensi-ilta | |
Kesto | 74 minuuttia |
Alkuperäiskieli | Livvinkarjala, suomi |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivusto | |
IMDb | |
Elonet | |
Syksyn jälkeen saapuu kevät on vuonna 2020 ensi-iltansa saanut suomalainen draamaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Annika Grof. Elokuva sijoittuu 1940-luvulle uudelleenasutuksen aikaan, ja se on ensimmäinen pitkä suomalainen elokuva, jossa pääkielenä puhutaan livvinkarjalaa.
Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuvan Suomen ensi-ilta oli 28. elokuuta 2020.[1] Elokuva sai kuvauksen Jussi-ehdokkuuden 2021, kuvaajana Jarmo Kiuru.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asta Sveholm | … | Anni |
Turkka Mastomäki | … | Tauno |
Verneri Lilja | … | Manu |
Sari Havas | … | äiti |
Timo Lavikainen | … | Matti |
Hanna Lekander | … | Klaudia |
Antti Raivio | … | Leo |
Wanda Dubiel | … | Taunon vaimo |
Antti Virmavirta | … | Miitrei |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvostelutähdet | ||
---|---|---|
Demokraatti
Rolf Bamberg |
||
Etelä-Suomen Sanomat
Jussi Virratvuori |
[2] | |
Helsingin Sanomat Leena Virtanen |
[3] | |
Hufvudstadsbladet Krister Uggeldahl |
[4] | |
Karjalainen
Jussi Virratvuori |
[5] | |
Katso
TK |
||
Keskipohjanmaa
Hannu Björkbacka |
[6] | |
Keskisuomalainen | [7] | |
Me Naiset
MK |
||
Seiska
TK |
Arvostelut jakautuivat ääripäihin, ja mediassa kiinnostusta herätti etenkin livvinkarjala elokuvan yhtenä kielivalintana. Ohjaaja-käsikirjoittaja Annika Grof teki kuitenkin ensisijaisesti elokuvan pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta,[8] jotka nousivat myös tuttuina 1940-luvun siirtolaistarinoina keskusteluihin. Pidemmissä analyyseissä elokuvaa on luonnehdittu vahvaksi, vaikuttavaksi ja runolliseksi sekä verrattu muun muassa Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu- ja Milka-elokuviin.[9] Näyttelijöiden roolisuoritukset keräsivät kehuja, varsinkin pääosaa näyttelevä Asta Sveholm. Jussi Virratvuori muun muassa kuvaili Karjalaisessa Sveholmin taiturimaista antautumista roolilleen selittämättömän huikeaksi suoritukseksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Top 20: Tenet avasi vahvasti Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 30.12.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jussi Virratvuori: Elokuva-arvio: Annika Grofin ohjaama intiimi evakkoelokuva vie kauneuden ja taiteen ihmeen äärelle Etelä-Suomen Sanomat. 27.8.2020. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Virtanen, Leena: Sota tukahdutti intohimoja. Helsingin Sanomat, 28.8.2020, s. B 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.10.2020.
- ↑ Uggeldahl, Krister: Förbjuden kärlek i flyktens spår. Hufvudstadsbladet, 28.8.2020, s. 26. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 4.10.2020.
- ↑ a b Elokuva-arvio: Suuren kauneuden ja pienen ihmisyyden äärellä - Annika Grof ohjaa rohkean ja intiimin tulkinnan evakkomatkasta www.karjalainen.fi. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Hannu Björkbacka: Keskipohjanmaan TV-viikon valinta: Karjalaisballadin tähti on Asta Sveholm Keskipohjanmaa. 11.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
- ↑ Elokuva-arvio: Annika Grofin ohjaus Karjalan evakoista on rohkea ja intiimi viiden tähden elokuva Keskisuomalainen. 29.8.2020. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Annika Grof: Ohjaajan sana 28.8.2020. Tarasow Films Oy.
- ↑ Antti Alanen: Antti Alanen: Film Diary: Syksyn jälkeen saapuu kevät / Sygyzyn jälles tulou kevät / There Will Be Spring Antti Alanen. 28.8.2020. Viitattu 30.12.2020.
|