Syksyn jälkeen saapuu kevät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syksyn jälkeen saapuu kevät
Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuvajuliste.jpg
Ohjaaja Annika Grof
Käsikirjoittaja Annika Grof
Tuottaja Joon Tervakari
Säveltäjä Ville Riippa
Kuvaaja Jarmo Kiuru
Leikkaaja
Lavastaja Niclas Warius
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Tarasow Films
Ensi-ilta
Kesto 74 minuuttia
Alkuperäiskieli karjala, suomi
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet

Syksyn jälkeen saapuu kevät on vuonna 2020 ensi-iltansa saanut suomalainen draamaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Annika Grof. Elokuva sijoittuu 1940-luvulle uudelleenasutuksen aikaan ja se on ensimmäinen pitkä suomalainen elokuva, jossa pääkielenä puhutaan livvinkarjalaa.

Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuvan Suomen teatteriensi-ilta oli 28. elokuuta 2020.[1]

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Asta Sveholm  … Anni  
 Turkka Mastomäki  … Tauno  
 Verneri Lilja  … Manu  
 Sari Havas  … äiti  
 Timo Lavikainen  … Matti  
 Hanna Lekander  … Klaudia  
 Antti Raivio  … Leo  
 Wanda Dubiel  … Taunon vaimo  
 Antti Virmavirta  … Miitrei  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostelutähdet
Demokraatti

Rolf Bamberg

4/5 tähteä
Etelä-Suomen Sanomat

Jussi Virratvuori

5/5 tähteä [2]
Helsingin Sanomat
Leena Virtanen
2/5 tähteä [3]
Hufvudstadsbladet
Krister Uggeldahl
2/5 tähteä [4]
Karjalainen

Jussi Virratvuori

5/5 tähteä [5]
Katso

TK

4/5 tähteä
Keskipohjanmaa

Hannu Björkbacka

4/5 tähteä [6]
Keskisuomalainen 5/5 tähteä [7]
Me Naiset

MK

4/5 tähteä
Seiska

TK

4/5 tähteä

Arvostelut jakautuivat ääripäihin ja mediassa kiinnostusta herätti etenkin livvinkarjala kielivalintana. Ohjaaja-käsikirjoittaja Annika Grof teki kuitenkin ensisijaisesti elokuvan pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta,[8] jotka nousivat myös tuttuina 40-luvun siirtolaistarinoina keskusteluihin. Pidemmissä analyyseissä elokuvaa on luonnehdittu vahvaksi, vaikuttavaksi ja runolliseksi sekä verrattu muun muassa Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu ja Milka -elokuviin.[9] Näyttelijöiden roolisuoritukset keräsivät kehuja, varsinkin pääosaa näyttelevä Asta Svehom. Jussi Virratvuori muun muassa kuvaili Karjalaisessa Sveholmin taiturimaista antautumista roolilleen selittämättömän huikeaksi suoritukseksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Top 20: Tenet avasi vahvasti Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 30.12.2020.
  2. Jussi Virratvuori: Elokuva-arvio: Annika Grofin ohjaama intiimi evakkoelokuva vie kauneuden ja taiteen ihmeen äärelle Etelä-Suomen Sanomat. 27.8.2020. Viitattu 30.12.2020.
  3. Virtanen, Leena: Sota tukahdutti intohimoja. Helsingin Sanomat, 28.8.2020, s. B 5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.10.2020.
  4. Uggeldahl, Krister: Förbjuden kärlek i flyktens spår. Hufvudstadsbladet, 28.8.2020, s. 26. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 4.10.2020.
  5. a b Elokuva-arvio: Suuren kauneuden ja pienen ihmisyyden äärellä - Annika Grof ohjaa rohkean ja intiimin tulkinnan evakkomatkasta www.karjalainen.fi. Viitattu 30.12.2020.
  6. Hannu Björkbacka: Keskipohjanmaan TV-viikon valinta: Karjalaisballadin tähti on Asta Sveholm Keskipohjanmaa. 11.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
  7. Elokuva-arvio: Annika Grofin ohjaus Karjalan evakoista on rohkea ja intiimi viiden tähden elokuva Keskisuomalainen. 29.8.2020. Viitattu 30.12.2020.
  8. Annika Grof: Ohjaajan sana 28.8.2020. Tarasow Films Oy.
  9. Antti Alanen: Antti Alanen: Film Diary: Syksyn jälkeen saapuu kevät / Sygyzyn jälles tulou kevät / There Will Be Spring Antti Alanen. 28.8.2020. Viitattu 30.12.2020.