Susanna Alakoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Susanna Alakoski kirjamessuilla vuonna 2010.

Susanna Alakoski (oik. Jaana Susanna Emilia Alakoski Söderlund;lähde? s. 16. toukokuuta 1962 Vaasa[1]) on ruotsinsuomalainen kirjailija. Hän kirjoittaa teoksensa ruotsiksi.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakoski muutti viisivuotiaana perheensä kanssa Vaasasta Ruotsiin. Hän kävi koulunsa Ystadissa Skånessa ja muutti myöhemmin Tukholmaan.[2] Hän on koulutukseltaan sosionomi ja toimii tutkijana. Alakoski on työskennellyt myös sosiaalisihteerinä, hoitanut pakolaisasioita ja ollut Ruotsin Vasemmistopuolueen entisen puheenjohtajan Gudrun Schymanin lehdistösihteerinä.[2]

Vuonna 2006 julkaistiin Alakosken esikoisromaani Svinalängorna (suom. Sikalat, 2007), joka sai arvostetun ruotsalaisen August-palkinnon.[3] Kirjasta tehtiin elokuva, Sovinto, joka sai ensi-iltansa vuonna 2011. Vuonna 2007 ilmestyi Alakosken ja Karin Nielsenin toimittama luokkayhteiskunta-antologia Tala om klass,[3] jossa 15 naista kertoo omien kokemustensa perusteella luokkayhteiskunnasta vuosina 1931–2006. Teoksen pohjalta on tekeillä myös elokuva.

Alakoski on kirjoittanut myös kolme lastenromaania. Vuonna 2011 ilmestyi teos Dagens Harri (suom. Päivän Harri, 2012), joka on trilogian ensimmäinen osa. Vuonna 2012 ilmestyi toinen osa, Guldfisk (suom. Kultakala, 2013) ja vuonna 2013 kolmas osa, Dagens skräckis.

Vuonna 2013 Alakoskelle myönnettiin Jan Myrdal -seuran 100 000 Ruotsin kruunun (noin 11 400 euron) arvoinen Lenin-kirjallisuuspalkinto, josta hän kieltäytyi. Alakosken mukaan kieltäytymisen taustalla oli henkilökohtaisia ja poliittisia syitä. Hän ei halunnut itseään yhdistettävän totalitaristiseen hallintoon.[4]

Alakoski sai vuonna 2015 Malmön korkeakoulun kunniatohtorin arvon.[5]

Alakosken puoliso on ruotsalainen runoilija Mats Söderlund. Heillä on kolme lasta.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sikalat. (Svinalängorna, 2006). Suomentanut Katriina Savolainen. Helsinki: Schildt, 2007. ISBN 978-951-50-1701-7.
  • Hyvää vangkilaa toivoo Jenna. (Håpas du trifs bra i fengelset, 2010). Suomentanut Katriina Huttunen. Helsinki: Schildt, 2010. ISBN 978-951-50-1988-2.
  • Pumpulienkeli. (Bomullsängeln, 2019). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-45273-8.
  • Lontoon tyttö. (Londonflickan). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-45274-5.

Lasten- ja nuortenromaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Susanna Alakoski & Karin Nielsen (toim.): Tala om klass. (antologia). Tukholma: Ordfront, 2006. ISBN 978-91-7037-274-2.
  • Susanna Alakoski (toim.): Lyckliga slut: sjutton berättelser om vardagsvåldet. (antologia). Tukholma: Ordfront, 2007. ISBN 978-91-7037-279-7.
  • Susanna Alakoski & Amanda Mogensen (toim.): Fejkad orgasm. Tukholma: Ordfront, 2008. ISBN 978-91-7037-376-3.
  • Köyhän lokakuu: päiväkirja. (Oktober i Fattigsverige, 2012). Suomentanut Katriina Huttunen. Helsinki: Schildts & Söderströms, 2013. ISBN 978-951-52-3244-1.
  • Lähimmäisen huhtikuu: päiväkirja. (April i anhörigsverige, 2015). Suomentanut Katriina Huttunen. Helsinki: Schildts & Söderströms, 2015. ISBN 978-951-52-3675-3.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2006 Kaunokirjallisuuden August-palkinto romaanista Svinalängorna (Sikalat)[6]
  • Kunniatohtorin arvo Malmön korkeakoulun terveyden ja yhteiskunnan tiedekunnassa[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomat 6.12.2006, s. C2

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tapaninen, Jonna: Kirjailija Susanna Alakoski: ”Enää en häpeä taustaani yhtään” MeNaiset.fi. 17.10.2013. Viitattu 19.12.2014.
  2. a b Susanna Alakoski Schildts & Söderströms. Arkistoitu 19.12.2014. Viitattu 19.12.2014.
  3. a b c Palmén, Joanna: Matkustaja. Image, 15.2.2007, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.12.2014.
  4. Kotirinta, Pirkko: Kirjailija Susanna Alakoski kieltäytyi Lenin-palkinnosta HS.fi. 24.1.2014. Arkistoitu 19.12.2014. Viitattu 19.12.2014.
  5. Kotirinta, Pirkko: Kirjailija Susanna Alakoskesta kunniatohtori Ruotsissa Helsingin Sanomat. 16.9.2015. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 16.9.2015.
  6. a b Riihinen, Eleonoora: Isoäidin jäljillä. Helsingin Sanomat, 25.4.2021, s. C 1–C 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.4.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]