Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1966
| Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa | ||||
| Maakoodi: |  FIN
| |||
| EAA:n jäsenliitto: | Suomen Urheiluliitto | |||
| Budapest 1966 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitus mitalitaulukossa: - | ||||
| Yhteensä | miehet | naiset | ||
| Urheilijoita | 16 | 14 | 2 | |
 kultaa |
- | - | - | |
 hopeaa |
- | - | - | |
 pronssia |
- | - | - | |
| pistesijat | 8 | 8 | - | |
| Osallistumisvuodet | ||||
|
1934 • 1938 • 1946 • 1950 • 1954 • 1958 • 1962 • 1966 • 1969 • 1971 • 1974 • 1978 • 1982 • 1986 • 1990 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2012 • 2014 • 2016 • 2018 • 2022 | ||||
Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1966 käsittelee Suomen joukkuetta yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Budapestissa 1966.
Ennakko-odotukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen yleisurheilun taso oli 1960-luvun alun jälkeen kääntynyt selvään laskuun, mikä heijastui myös EM-kisavalintoihin. Tampereen Kalevan kisojen jälkeen valittuun EM-joukkueeseen kelpuutettiin vain 14 mies- ja kaksi naisurheilijaa. Edustusjoukkue oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin EM-kisahistoriassa.[1]
Kahdeksan suomalaisurheilijaa oli kymmenen parhaan joukossa Euroopan tilastoissa, joten Suomella näytti olevan mahdollisuuksia muutamaan mitaliin. Korkeimmalla tilastoissa oli pituushypyn Suomen ennätyksen 816 hypännyt Rainer Stenius, joka lähti puolustamaan edellisten EM-kisojen hopeamitaliaan. Keihäänheitossa mitalitoiveet kohdistuivat olympiavoittaja Pauli Nevalaan ja vahvassa vireessä olleeseen Jorma Kinnuseen.[1]
Menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäistä kertaa EM-kisoissa loppukilpailuihin pääsi kahdeksan urheilijaa kuuden asemasta, joten epävirallisia mutta yleisesti käytettyjä pisteitä jaettiin nyt kahdeksalle parhaalle. Pistesijoja Suomelle kertyi kahdeksan, mutta ensimmäistä kertaa kisahistoriassa suomalaisurheilijat eivät saavuttaneet yhtään mitalia.[2]
Lähimpänä mitali oli keihäänheitossa, jossa Pauli Nevala oli kolmantena aina viimeiselle kierrokselle asti, jolloin Unkarin Gergeley Kulcsar ohitti hänet 18 sentillä. Väinö Kuisma sijoittui kuudenneksi, mutta Jorma Kinnusen tekniikka oli täysin sekaisin ja tuloksena oli finaalin viimeinen sija hieman yli 70 metrin tuloksella.[1]
Mitalissa kiinni kisan loppuhetkille asti oli myös 400 metrin aitajuoksija Jaakko Tuominen, joka kompuroi viimeiseen aitaan ja jäi viidenneksi. Heikkotasoisessa pituusfinaalissa Rainer Stenius oli toisena vielä kolmen kierroksen jälkeen, mutta loppukierroksilla kolme miestä meni ohi ja tuloksena oli viides sija. Maraton-juoksun seitsemänneksi sijoittunut Kalevi Ihaksi oli kärkikamppailussa mukana 37 kilometriin asti, mutta viimeisillä kilometreillä pronssisijakin karkasi puolentoista minuutin päähän. Kisojen ainoasta Suomen ennätyksestä vastasi estejuoksija Jouko Kuha, jonka aika 8.36,2 ei kuitenkaan riittänyt loppukilpailupaikkaan.[3]
Kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sija | Nimi | Laji |
|---|---|---|
| 4 | Pauli Nevala | keihäänheitto |
| 5 | Rainer Stenius | pituushyppy |
| 5 | Jaakko Tuominen | 400 metrin aitajuoksu |
| 6 | Väinö Kuisma | keihäänheitto |
| 6 | Matti Yrjölä | kuulantyöntö |
| 7 | Pentti Eskola | pituushyppy |
| 7 | Kalevi Ihaksi | maraton-juoksu |
| 8 | Pertti Pousi | pituushyppy |
Urheilijat lajeittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Nimi | Sijoitus loppukilpailussa |
Tulos |
|---|---|---|---|
| 400 metriä | Heikki Pippola | - | välierissä 48,0 |
| 800 metriä | Heikki Pippola | - | alkuerissä 1.51,7 |
| 10 000 metriä | Mikko Ala-Leppilampi | - | keskeytti |
| maraton | Kalevi Ihaksi | 7. | 2.23.38,6 |
| 400 metrin aidat | Jaakko Tuominen | 5. | 50,9 |
| 3 000 metrin esteet | Jouko Kuha | - | alkuerissä 8.36,2 SE |
| seiväshyppy | Altti Alarotu | 13. | 460 |
| Risto Ivanoff | - | karsinnassa ilman tulosta | |
| pituushyppy | Rainer Stenius | 5. | 768 |
| Pentti Eskola | 7. | 751 | |
| Pertti Pousi | 8. | 746 | |
| kolmiloikka | Pertti Pousi | - | karsinnassa 15,67 |
| kuulantyöntö | Matti Yrjölä | 6. | 18,19 |
| keihäänheitto | Pauli Nevala | 4. | 80,36 |
| Väinö Kuisma | 6. | 79,26 | |
| Jorma Kinnunen | 12. | 70,48 |
Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Nimi | Sijoitus loppukilpailussa |
Tulos |
|---|---|---|---|
| 80 metrin aidat | Sirkka Norrlund | - | alkuerissä 11,1 |
| korkeushyppy | Gun Nordlund | 14. | 160 |
| viisiottelu | Sirkka Norrlund | 13. | 4365 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Martiskainen, Seppo (toim.): Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Yleisurheilun tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti (toim.): Suuri EM-kirja. Yleisurheilun EM-kisat 1934-1990. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.