Suomen rahajärjestelmän historian aikajana

Suomen rahajärjestelmän historian aikajana kuvaa Suomen valtion alueella käytettävään rahajärjestelmään liittyviä historiallisia vuosilukuja ja ajankohtia.

Ruotsin vallan aika

• 1000-luvulla Ruotsin vaikutuksen lisääntyessä Suomen alueella myös sen rajajärjestelmä levisi alueelle
• Ruotsin raha yleistyi Ahvenanmaalla 1200-luvulla ja mantereella 1300-luvulta alkaen, sisämaassa 1400-luvulla.
• Etelä-Suomessa käytettiin ruotsalaisen rahan rinnalla keskiajalla yleisesti myös liivinmaalaista rahaa, joka oli lyöty useimmin Tallinnassa.

Suomen suuriruhtinaskunta

• 1809 Suomi siirtyi Ruotsista osaksi Venäjää. Lailliseksi rahayksiköksi tuli hopearupla, mutta ruotsalainen raha pysyi vielä pitkään liikenteessä.
• 1811 Suomen ensimmäinen pankki, Waihetus- Laina- ja Depositioni -Contori, perustettiin Turkuun keisari Aleksanteri I määräyksestä. Ajan myötä pankista kehittyi Suomen Pankki, joka muuttui edelleen keskuspankiksi 1800-luvun loppupuolella.

• 1840 raharealisaatio: Suomessa palattiin hopeakantaan, eli hopearuplaan. Muutaman seuraavan vuoden aikana ruotsalainen raha lunastettiin pois liikenteestä.
• 1854 Venäjällä ja samalla Suomessa irtauduttiin hopeakannasta.
• 1860 oma raha markka, jonka arvo oli ¼ paperiruplasta. Julistus markasta annettiin 4. huhtikuuta.

• 1865 markka sidottiin hopeaan. Julistus arvon sitomisesta hopeaan luettiin Suomen kaikissa kirkoissa 12. marraskuuta.
• 1875 Suomen Pankki siirtyi osakatejärjestelmästä kontingenttijärjestelmään, jonka ansiosta liikkeellä ollut setelistö ei enää reagoinut yhtä herkästi valuuttavarannon muutoksiin.
• 1878 kultamarkka korvasi hopeamarkan vuoden alussa. Suomessa siirryttiin kultakantaan monien muiden eurooppalaisten valtioiden tavoin.
• 1905 Venäjän keisarikunnan valtionpankin haarakonttori aloitti elokuussa toimintansa Helsingissä

Suomen itsenäisyyden aika

• 1926 takaisin kultakantaan. $1 = 39,70 markkaa, kun se oli ollut vuonna 1913 5,23 markkaa eli devalvoituminen oli 87 %.

Toisen kultakannan hajoaminen ja siirtyminen kelluviin kursseihin

• 1931 markka irrotettiin kultakannasta
• 1933 markka ”puntaklubiin”

Sotatalouden vuodet

• setelirahoituksella merkittävä asema
• hinta- ja palkkasäännöstely
• sodan jälkeen paineiden annettiin purkautua: seteleiden leikkaus, devalvaatiota

Toisen maailmansodan jälkeinen aika

• 1948 Suomi mukaan Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF)
• 1957 devalvaatio 39 %
• 1967 devalvaatio 31,25%

Bretton Woodsin–järjestelmä murtuu – tilalle valuuttaindeksijärjestelmä

• markka suhteessa valuuttaindeksiin: ulkomaankaupassa tärkeät valuutat
• 1973 valuuttakäärme EEC:ssa
• 1979 EMS, ERM

Kellunnan kautta Euroon

• 1980-luvulla Suomen taloudessa epätasapaino
• 1991 kesäkuussa markka sidottiin ecuun (EMS)
• 1991 devalvaatio 14 % (15. marraskuuta)
• 1992 markka kellumaan 8. syyskuuta. Menetti ecuun nähden arvoaan 27 %.
• 1995 Suomi liittyi EU:hun
• 1996 lokakuussa markka kytkettiin ERM:iin
• 1998 annetun lain mukaan Suomen pankin "tehtävänä on toteuttaa osaltaan Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa."
• 1999 markka sidottiin kiinteällä vaihtokurssilla (1 : 5,94573) euroon, jota käytettiin markan ohella tilisiirroissa
• 2002 euro syrjäytti markan myös käteisrahana

Katso myös

• Rahan historia Suomessa

Lähteet

• Kuustera, Antti: Markan matkassa - Suomen rahajärjestelmän historiaa 1840-1997. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1997, 93. vsk, nro 2/1997. Artikkelin verkkoversio. (PDF) (suomeksi)

Aiheesta muualla

• Rahamuseo