Suomen luontotyyppien uhanalaisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus
Kirjailija Anne Raunio, Anna Schulman ja Tytti Kontula (toim.).
Kieli suomi
Kustantaja Suomen ympäristökeskus
Julkaistu 2008
ISBN 978-952-11-3025-0 (koko teos)
Sarja: Suomen ympäristö, ISSN 1238-7312; 8/2008
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu kahdesti, vuonna 2008 ja 2018[1]. Uhanalaisuuden arvioinnit luontotyypeille on tehty tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Arviointien tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska toisessa uhanalaisuusarvioinnissa siirryttiin käyttämään IUCN Red List of Ecosystems -menetelmää[2]. Arviointikriteereinä käytetään muutosta luontotyypin määrässä tai laadussa, sekä luontotyypin harvinaisuutta ja kehityssuuntaa. Suomen Ympäristökeskus on osallistunut arviointimenetelmän kehittämiseen.

Uusimman uhanlaisuusarvioinnin tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeisin luontotyyppien uhanalaisuusarviointi on tehty vuonna 2018[3]. Arviointiin on tehty yhteensä 388 luontotyypille, jotka kuuluvat kahdeksaan pääryhmään: Itämeri, Itämeren rannikko, sisävedet ja rannat, suot, metsät, kalliot ja kivikot, perinnebiotoopit ja tunturit. Kaikista Suomen luontotyypeistä 48% arvioidaan uhanalaisiksi. Etelä-Suomessa on enemmän uhanalaisia luontotyyppejä kuin Pohjois-Suomessa. Suurin osa erittäin uhanalaisiksi arvioiduista luontotyypeistä on perinnebiotooppeja. Suomen vastuuluontotyyppejä on nimetty 44.

Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 ilmestyi Anne Raunion, Anna Schulmanin ja Tytti Kontulan toimittama julkaisu, jossa ensimmäisen kerran arvioitiin Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta. Teoksen on julkaissut Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristö -sarjassa vuonna 2008. Teoksessa arvioidaan kaikki Suomen seitsemän pääluontotyyppiä, Itämeri ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, metsät, kalliot ja kivikot, perinnebiotoopit sekä tunturit. Luokituksessa on tutkittu luontotyyppien muutoksia 1950-luvulta nykyaikaan. 368 luontotyypistä uhanalaisiksi on arvioitu 188. Luontotyypeistä 35 määriteltiin Suomen vastuuluontotyypeiksi.[4]

Kaksiosainen julkaisu sisältää seuraavat aiheet[4]:

  • Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet esittelee uhanalaisuuden arviointimenetelmän, arvioinnin tulokset ja perusteet sekä asiantuntijoiden laatimat toimenpide-ehdotukset.
  • Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset sisältää arvioitujen luontotyyppien kuvaukset, esiintymiskartat, valokuvat sekä luontotyyppikohtaiset arviointitulosten perustelut.

Julkaisu on saatavissa painettuna, verkkojulkaisuna ja cd:nä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ymparisto > Luontotyyppien uhanalaisuus www.ymparisto.fi. Viitattu 16.1.2020.
  2. Red List of Ecosystems IUCN. 8.12.2015. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  3. Kontula, Tytti & Raunio, Anne (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 : Luontotyyppien punainen kirja. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Ympäristöministeriö, 2018.
  4. a b c Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Ympäristö.fi. Viitattu 13.2.2011.
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.