Suistamon Perinneseura
 |
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Suistamon Perinneseura ry toimii entisen Suistamon kunnan alueella syntyneiden ja suistamolaisten sukupolvien yhdyssiteenä. Karjalan Liittoon kuuluva seura perustettiin Helsingissä vuonna 1951. Suistamon Perinneseura on yksi Suomen suurimmista karjalaisseuroista. Vuonna 2019 sillä oli noin 550 jäsentä.
Missio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suistamo oli tunnettu erityisesti runolaulun, kanteleensoiton ja itkuvirsien taitajista. Heitä olivat muun muassa Timo Lipitsä, Matjoi Plattonen, Pedri Shemeikka, Iivana Lösönen, Konstantin Kuokka, Iivana Misukka ja Iivana Onoila.
Suistamon Perinneseura kokoaa ja tallentaa Suistamon, Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan kulttuuriperintöä. Se vaalii aktiivisesti karjalaista kulttuuria ja karjalan kieltä. Seura ylläpitää myös vuorovaikutusta nyky-Suistamoon.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotiseutumatkat ja pruasniekka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suistamon Perinneseura järjestää kerran vuodessa kotiseutumatkan Suistamolle, jonka aikana vuodesta 2016 alkaen on järjestetty myös Suistamon laulujuhlat, elvyttäen vuonna 1911 alkanut suistamolainen perinne. Kotiseutumatkan aikana vuonna 1844 valmistuneessa, Carl Ludvig Engelin arkkitehtitoimiston suunnittelemassa, Suistamon kirkonkylässä sijaitsevassa Pyhän Nikolaoksen kirkossa järjestetään perinteinen pruasniekka ristisaattoineen. [1]
Karjalaiset kesäjuhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seura osallistuu vuosittain myös Karjalan Liiton järjestämille Karjalaisille kesäjuhlille.
Perinneviesti ja muut julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suistamon Perinneseura julkaisee kahdesti vuodessa ilmestyvää lehteä, Perinneviestiä. Lehti sisältää Suistamon nykypäivää ja menneisyyttä, karjalaista kulttuuria ja Karjalan kieltä käsitteleviä artikkeleita ja tietoja seuran tulevista tapahtumista. Perinneseuralla on myös Instagram-tili, Facebook-ryhmä ja Youtube-kanava, jolla se julkaisee videoita tapahtumistaan, kotiseutumatkoista ja toiminnastaan.
Sukututkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suistamon Perinneseura tukee aktiivisesti rajakarjalaisia sukuja tutkivia sukututkijoita. Se on julkaissut useita Suistamoa, evakkokokemuksia ja rajakarjalaisuutta käsitteleviä teoksia ja muun muassa käännättänyt Suistamon seurakunnan kirkonkirjoja vuosilta 1786 –1926 venäjästä suomeen. Yksin vuosina 1998–2001 käännöstyö käsitti noin 43 000 kirkonkirjasivua. Kirkonkirjasuomennoksia täydennettiin vielä suomentamalla vuoden 1764 verorevisiokomission pöytäkirjaluettelot Suistamolta.
Suomalaisten asuinsijojen kartoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa Suistamon Perinneseuran jäsenistä osallistuu Suistamolla kartoitustyötä tekevän, itsenäisesti toimivan ryhmän työhön. Suistamolaisjuurisista henkilöistä koostuva kartoitusryhmä, joka on julkaissut neljä karttakirjaa. Karttakirjat sisältävät Suistamolla sijaitsevien, asumattomien suomalaistalojen ja muiden merkittävien julkisten rakennusten ja paikkojen gps-koordinaatit. Karttakirjoihin on merkitty myös alueella olevat, matkailijan kannalta potentiaalisesti vaaralliset kohteet kuten kaivot. Vaikka kartoitusprojekti ei ole osa Perinneseuran toimintaa, on seura ainoa taho, joka karttakirjoja myy.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sähköä Suistamolla. Karjalainen, 9.6.2018, s. B15.