Gorgot
Gorgot (m.kreik. Γοργόνες, Gorgones, 'kauhistuttavat') olivat kreikkalaisessa mytologiassa naispuolisia hirviöitä, joilla oli terävät hampaat ja hiuksinaan käärmeitä. Se, joka katsoi niitä suoraan silmiin, muuttui kiveksi.
Antiikin taiteessa gorgot kuvattiin kasvoiltaan groteskipiirteisiksi naisiksi, joilla saattoi olla kultaiset siivet, karjun torahampaat ja metalliset raatelukynnet. Homeros puhuu ainoastaan yhdestä gorgosta, jonka pää on Athenen kilvessä.[1] Myös Agamemnonin kilvessä oli kuvattuna Gorgon pää,[2] joka oli varsin suosittu aihe antiikin aikana. Gorgoa esittävää apotropaaista eli pahan karkottamiseen käytettyä symbolia kutsutaan gorgoneioniksi.
Hesiodos kasvattaa gorgojen lukumäärän kolmeen – Stheino (voimakas), Euryale (pitkäaskelinen) ja Medusa (kuningatar) – ja kertoo heidän olevan Forkyksen ja Keton tyttäriä. Heidän kotinsa oli läntisen meren kauimmalla laidalla — myöhempien kirjoittajien mukaan Libyassa.[3] Apollodoros tukee Hesiodosta siinä, että ainoastaan Medusa oli kuolevainen mutta kaksi muuta sisarta olivat kuolemattomia. Hänen kuvauksensa mukaan kaikki gorgot olivat käärmehiuksisia, ja jos keneen tahansa heistä katsoikin, muuttui kiveksi.[4]
Euripideen näytelmässä Gorgo mainitaan Gaian synnyttämäksi hirviöksi, joka luotiin auttamaan titaaneja taistelussa Olympoksen jumalia vastaan mutta jonka Athene surmasi.[5]
Ovidiuksen mukaan ainoastaan Medusalla oli käärmeitä hiuksinaan Athenen kirottua hänet. Medusa oli maannut tämän temppelissä Poseidonin kanssa, joka oli himoinnut Medusaa tämän kultaisten hiusten takia, ja siksi Athene muutti tämän kultaiset kutrit käärmeiksi.[6]
Perseus ja Medusa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serifoksen kuningas Polydektes lähetti Perseuksen noutamaan Medusan päätä häälahjaksi Hippodameialle. Perseus sai Athenelta kiiltävän kilven, jonka avulla hän voisi katsoa Medusaa kivettymättä itse, Hermes antoi sirpin ja nymfit varustivat hänet siivekkäillä sandaaleilla, laukulla ja Haadeen näkymättömäksi tekevällä kypärällä.
Perseus etsi gorgoja katsellen kilpensä heijastuksen kautta ja tapasi heidät nukkumasta. Nopeasti hän leikkasi Medusan pään irti, ja haavasta nousivat jättiläinen Khrysaor ja lentävä hevonen Pegasos. Jäljelle jääneet gorgot aloittivat raivoisan takaa-ajon, mutta Perseuksen onnistui paeta kypäränsä avulla. Mukaansa ottaman Medusan pään hän antoi Athenelle, joka asetti sen aigiiseensa, eräänlaiseen kilpeen.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Homeros: Odysseia 11.627–636 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Ilias 11.15–46 (engl. käännös).
- ↑ Hesiodos: Theogonia ('Jumalten synty') 270–294 (engl. käännös).
- ↑ a b Apollodoros: Kirjasto 2.4.2–3 (engl. käännös).
- ↑ Euripides: Ion (engl. käännös).
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia iv.787– (engl. käännös).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gorgot Wikimedia Commonsissa
