Steve Lacy
| Steve Lacy | |
|---|---|
 Steve Lacy esiintymässä vuonna 1976. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. heinäkuuta 1934 |
| Kuollut | 4. kesäkuuta 2004 (69 vuotta) |
| Ammatti | muusikko, säveltäjä |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Steve Lacy |
| Aktiivisena | 1956–2004 |
| Tyylilajit | jazz, dixieland, free jazz |
| Soittimet | saksofoni |
| Levy-yhtiöt | BYG Records, Candid Records ja ESP-Disk |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Steven Norman ”Steve” Lackritz eli Lacy (23. heinäkuuta 1934 – 4. kesäkuuta 2004) oli yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti, joka soitti pelkästään sopraanosaksofonia[1].
Lacy syntyi New Yorkissa juutalaiseen sukuun. Hän vaihtoi piano-opinnot sopraanosaksofoniin kuultuaan Sidney Bechet’tä[1]. Hän aloitti uransa dixielandin soittajana, mutta löysi jo pian avantgarden. Hän tuli tunnetuksi varsinkin Thelonious Monkin tuotantoa tulkitsemalla; usein hänen kanssaan teki tällä alueella yhteistyötä pasunisti Roswell Rudd. Hän myös sävelsi itse.[1]
Lacy vieraili Euroopassa ensimmäistä kertaa vuonna 1965. Tuon Kööpenhaminan-matkan jälkeen hän siirtyi Italiaan, jossa hän perusti oman kvartettinsa Enrico Ravan, Johnny Dyanin ja Louis Moholon kanssa[1]. Pikaisesti New Yorkiin palattuaan hän palasi Italiaan ja asettui vuonna 1970 Pariisiin,[2] jossa hän eli lähes koko loppuikänsä.
1970–1990-luvuilla Steve Lacy tuli tunnetuksi varsinkin sekstettinsä kanssa tekemistään levytyksistä. Sekstettiin kuuluivat aluksi muun muassa saksofonisti Steve Potts, pianisti Bobby Few ja sellisti-laulaja Irene Aebi, ja myöhempiä jäseniä olivat muun muassa basisti Jean-Jacques Avenel ja rumpali John Betsch[3]. Kiinnostus runouteen näkyy ajoittain myös hänen musiikissaan[2]. Sekstettinsä ulkopuolella hän teki usein yhteistyötä pianistien Eric Watsonin ja Mal Waldronin kanssa.[2]
Lacy palasi Yhdysvaltoihin vuonna 2002. Hän aloitti opettamisen New England Conservatory of Musicissa, mutta sairastui elokuussa 2003 maksasyöpään, johon hän kuoli 4. kesäkuuta 2004 69 vuoden iässä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Fordham, John: Steve Lacy. Versatile soprano saxophonist who inspired John Coltrane. The Guardian, 10.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.5.2023. (englanniksi)
- 1 2 3 Moilanen, Jorma: Steve Lacy harppoo yli taiteiden rajojen. Helsingin Sanomat, 30.1.1988, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Uusitorppa, Harri: Neron leimaus. Saksofonisti ja säveltäjä Steve Lacy on työnarkomaanin ja modernistin perikuva. Helsingin Sanomat, 4.6.1993. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 31.5.2023.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
