Stari most
| Mostarin silta | |
|---|---|
Mostarin silta kunnostettuna vuonna 2004 |
|
| Ylittää | Neretvajoen |
| Sijainti | |
| Siltatyyppi | Holvisilta |
| Pituus | 29 m |
| Leveys | 4 m |
| Avattu liikenteelle | 1566/1567/2004 |
| Koordinaatit | |
| Alaviite | Mostarin silta on ollut UNESCOn maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 2005 lähtien. |
| Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |

Mostarin vanha silta (bosn. Stari most) on Neretvajoen yli johtava silta Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa.
Stari mostin pituus on 29 metriä ja leveys neljä metriä. Siltaholvin korkeus Neretvan keskimääräisestä vedenpinnasta on noin 19 metriä.[1] Sillan arkkitehtuurissa poikkeuksellista on rakenteen sirous. Jos kaiteita ei oteta huomioon, silta on ohuimmillaan keskikohdastaan 90 senttimetriä paksu. Tenelija-kalkkikivestä rakennettu silta yhdistää bosniakkienemmistöisen Itä-Mostarin ja kroaattienemmistöisen Länsi-Mostarin toisiinsa. Mostarin vanhakaupunki levittyy joen kummallekin rannalle sillan ympärille.[2]
Mostarin vanhan sillan suunnitteli turkkilaisarkkitehti Mimar Hajrudin, joka myös johti yhdeksän vuotta (1557–1566) kestäneitä rakennustöitä. Hajrudinin palkkaamat työmiehet olivat pääosin paikallisia. Samalla paikalla oli aiemmin ollut puisia siltoja, mutta Hajrudinin yksikaarinen Stari most oli ensimmäinen kivisilta yli Neretvajoen. Sillan ympärille rakentunut Mostarin kaupunki sai nimensä siltavahtien (bosn. mostari) mukaan.[3]
Silta tuhottiin Bosnian sodassa 9. marraskuuta 1993. [4] Stari mostista oli tullut Mostarin ja koko Bosnia-Hertsegovinan monikansallisuuden ja kansanosien rauhanomaisen rinnakkaiselon symboli. Pitkälti juuri symboliarvon vuoksi Bosnian kroaattiarmeija tuhosi sen. Siltaa ammuttiin T-55-panssarivaunujen 100 mm tykillä noin kaksi kilometriä lounaaseen sijaitsevalta Humvuorelta käsin. Toista päivää jatkunut järjestelmällinen panssarivaunutulitus luhisti sillan noin kuudenkymmenen osuman jälkeen kello 10.16.lähde?
Sillan jälleenrakentamista alettiin kuitenkin suunnitella heti sodan loputtua ja tehtävä annettiin Firenzen teknisen yliopiston arkkitehdeille ja insinööreille. Silta oli tarkoitus rakentaa jokaista kiveä myöten täsmälleen samanlaiseksi kuin alkuperäinen. Siitä luotiin tietokonemalli, jonka perusteella kopio valmistui. Sillan kaikki 1088 valkoista kivilohkaretta haettiin samalta Bišće Poljen louhokselta kuin vanhan sillan rakennusaineet ja sen korjaus maksoi yli 15 miljoonaa euroa.lähde? Maailmanpankki ja Unesco antoivat rahaa sillan jälleenrakentamiseen. Lisäksi siihen osallistuivat muun muassa Italia, Ranska, Kroatia ja Turkki.[5]
Heinäkuussa 2005 Stari most ympäristöineen liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tihomir Rozić (toim.): Mostart. A Bridge Story. PCU, 2004.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mostar Bridge structurae.net. Viitattu 24.5.2025.
- ↑ Nomination for Inscription on the World Heritage List (s.11) whc.unesco.org. 2005. Viitattu 24.5.2025.
- ↑ The Old Bridge Grad Mostar. Viitattu 24.5.2025.
- ↑ Over Troubled Water: The Fall And Rise Of Mostar's Bridge Radioo Free Europe. Viitattu 24.5.2025.
- ↑ Creating reconciliation: Mostar Bridge UNESCO. Viitattu 24.5.2025.
- ↑ Old Bridge Area of the Old City of Mostar UNESCO. Viitattu 18.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stari most Wikimedia Commonsissa
- Ennen ja jälkeen sekä tuhoutuneesta sillasta otettuja kuvia. Kuvaajana belgialainen valokuvaaja Laurent Van der Stockt - Time magazine
- Stari most Unescon maailmanperintöluettelossa