Spyrídon Trikoúpis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Spyrídon Trikoúpis
Σπυρίδων Τρικούπης
Spyrídon Trikoúpis.
Spyrídon Trikoúpis.
Kreikan pääministeri
Kreikan pääministeri
Seuraaja Aléxandros Mavrokordátos
Henkilötiedot
Syntynyt 20. huhtikuuta 1788
Mesolóngi, Osmanien valtakunta (nyk. Kreikka)
Kuollut 24. helmikuuta 1873 (84 vuotta)
Ateena, Kreikka
Puoliso Aikateríni Trikoúpi o.s. Mavrokordátou
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Spyrídon Trikoúpis (kreik. Σπυρίδων Τρικούπης, 20. huhtikuuta 1788 Mesolóngi, Osmanien valtakunta, nyk. Kreikka24. helmikuuta 1873 Ateena, Kreikka) oli kreikkalainen valtiomies, diplomaatti ja kirjailija. Hän toimi Kreikan pääministerinä 6. helmikuuta 183324. lokakuuta 1833. Trikoúpis oli itsenäistyneen Kreikan ensimmäinen varsinainen pääministeri valtionhoitajien jälkeen.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opinnot ja vapaussota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trikoúpis syntyi Mesolóngissa Aitolia-Akarnaniassa vuonna 1788. Hänen vanhampansa olivat Ioánnis Trikoúpis ja Alexándra Palamá. Trikoúpis opiskeli Mesolóngissa ja Patraksessa muun muassa kieliä. Hän sai työpaikan Englannin konsulaatista, ja sai näin paljon hyödyllisiä suhteita sekä poliittista ja diplomaattista kokemusta. Hän pääsi myös opiskelemaan ulkomaille. Myöhemmin Trikoúpiksesta tuli Jooniansaarten yhdysvaltojen brittiläisen käskynhaltijan Frederick Northin yksityissihteeri, ja hän oli muun muassa perustamassa Joonian akatemiaa.[1]

Spyrídon Trikoúpiksen rintakuva. Kansallinen historiallinen museo, Ateena.

Kreikan vapaussodan alettua vuonna 1821 Trikoúpis osallistui Aléxandros Mavrokordátoksen sotaretkeen, ja seurasi tätä Trípoliin, Zákynthokselle, Korfulle ja Mesolóngiin. Trikoúpis myös avioitui Mavrokordátoksen tyttären Aikaterínin kanssa. He saivat kuusi lasta, joista kaksi, poika Charílaos Trikoúpis ja tytär Sofía Trikoúpi, elivät aikuisikään. Charílaos toimi Kreikan pääministerinä myöhemmin.[1]

Poliitikkona ja suurlähettiläänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trikoúpiksesta tuli vuonna 1826 Kreikan väliaikaisen kansannousuhallinnon jäsen. Vuonna 1829 hän toimi Árgoksessa ja asettui siellä muun opposition (Mavrokordátos mukaan lukien) mukana vastustamaan Ioánnis Kapodístriasta. Kapodístriaksen lähetettyä sotajoukon Trikoúpis joutui karkotetuksi Mílokselle. Myöhemmin hän siirtyi Hydralle, johon syntyi toinen opposition keskus. Kapodístriaksen murhan vuonna 1831 jälkeen Trikoúpis siirtyi pääkaupunki Náfplioon ja osallistui hallintoon, joka valitsi Oton Kreikan ensimmäiseksi kuninkaaksi.[1]

Kuningaskunnan alkuvaiheessa Trikoúpis nousi Kreikan ensimmäiseksi pääministeriksi, ja johti kahta hallitusta. Hän vastusti baijerilaisen kuningashuoneen itsevaltaisia pyrkimyksiä, ja sai siirron suurlähettilääksi Lontooseen vuosiksi 1834–1838. Oton epäsuosioon jouduttuaan hänet kutsuttiin välillä takaisin, jonka jälkeen hän toimi Lontoossa jälleen vuodet 1841–1843. Tämän jälkeen hän toimi ulkoministerinä Mavrokordátoksen hallituksessa, ja osallistui niin kutsutun Englantilaisen puolueen toimintaan. Vuonna 1849 hän palasi jälleen Lontooseen, ja kaudellaan muun muassa puhui Jooniansaarten Kreikkaan liittämisen puolesta, mikä myöhemmin toteutuikin. Samaan aikaan hän kirjoitti historiateoksensa Kreikan vapaussodan historia (Istoría tis Ellinikís Epanastáseos).[1]

Historian lisäksi Trikoúpis kirjoitti myös muun muassa puheita sekä runoutta. Trikoúpis palasi Ateenaan vapaaehtoisesti vuonna 1862. Hän kuoli Ateenassa vuonna 1873.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Τρικούπης Σπυρίδων (1788- 1873) Η Αργολική Αρχειακή Βιβλιοθήκη Ιστορίας και Πολιτισμού. Viitattu 3.9.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]